perjantai 25. maaliskuuta 2011

Selibaattipäiväkirja osa 17 ( totuus )

Enää yhdeksän kuukautta jouluun.

Junassa vaunu oli täynnä perjantai-iltaa viettämään menossa olevia teinejä. Lueskelin paavin kirjaa ja väkisinkin rekisteröin haukkana kaiken pulinan. Ei yhden yhtä kirosanaa koko matkan aikana. Tämä on oikeasti hyvä asia.

Messua ei voi kuvailla, tai ainakin se vaatii toisenlaisen areenan. Saarna oli hyvä. Se vertaili kahta enkeliä: Gabrielia ja käärmettä. Niiden tapaa ilmaista asiansa ja kahta erilaista, noista tavoistakin noussutta tapaa vastata herätteeseen, Marian ja Eevan. Painan sen mieleeni, sillä sen kautta voi tulkita monia asioita oikein. Valintoja on tehtävä ja valinta oli molemmilla vapaa.

Kouvolan aseman sivistynyt ilmapiiri jaksaa aina yllättää. Tosin kohta on siirryttävä Vintiltä Monttuun, vaan rauhallisen hillittyä sielläkin yleensä on.

Ei kommentteja: