maanantai 17. tammikuuta 2011

Kansankirkko

Olen päätynyt siihen, että en kannata enää kirkon ja valtion eroa. Tämä ihan vain poliittisista syistä, sinänsähän nykyinen tilanne on monin tavoin uskonnollisessa mielessä ongelmallinen. Näyttää kuitenkin itsestään selvältä, että asiaa ajetaan vain, jotta islamille ja muille uskonnoille saataisiin Suomessa tasan samat oikeudet kuin kristinuskolle ja moinen on minusta silkkaa typeryyttä. Kirkon ja valtion ero heikentäisi kirkon laillista asemaa ja kristinuskon erityisasemaa. Sen jälkeen, kun erilaiset nysvääjät pääsivät vauhtiin, asia ei enää jäisi pelkästään uskonnon harjoittamiseen, vaan myös kristilliset perinteet asetettaisiin samalle viivalle muiden uskontojen perinteiden kanssa.

Kannatankin tästä edespäin vastaava verotusoikeutta, kuin luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on, myös katoliselle kirkolle ja miksei myös kaikille Suomen ekumeeniseen neuvostoon kuuluville kirkkokunnille.

8 kommenttia:

vieras kirjoitti...

Kannatankin tästä edespäin vastaava verotusoikeutta, kuin luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on, myös katoliselle kirkolle ja miksei myös kaikille Suomen ekumeeniseen neuvostoon kuuluville kirkkokunnille.


Joo, tuo mitä sanoit kuullostaa siltä että näin voisi tehdä. Tässä korostettaisiin nimenomaan kristinuskoa eikä mitään yhtä kirkkoinstituutiota. Jos korostaa kristinuskoa, niin se kattaa eri suuntaukset.

Jos ei kirkkokuntaan kuulu, niin ei joutuisi veroa maksamaan, joten ei tuo haittaa kirkkoon kuulumattomiakaan.

Kirkkoja on monta, mutta kristinuskoja on vain yksi. Kirkko sinänsä on vain instutuutio. Puhekielessä ne menevät helposti sekaisin.

Suomen ekumeeninen neuvosto, ja ekumeeninen liike kansainvälisesti on kaiketi pyrkimys koota kristityt saman katon alle, niin kuin he olivat ennen kuin kirkko hajaantui. Hyvä pyrkimys, koska hajaantuminen ja opinkiistat saivat aikaan tuhoja ja ihmishenkien menetyksiä.

Eikös kristinusko lähtenyt alkuseurakunnan aikana siitä että valtio ja kirkko tulisi pitää virallisesti erillään toisistaan? Kulttuuri-ym perinteet, juhlat, tavat ja käytännöt ovat sitten eri asioita.

Tuossa oli ajatuksena kai se etteivät jatkuvasti vaihtelevat maalliset ja poliittiset suuntaukset pääsisi häiritsemään ja vaikuttamaan kristinuskon oppeihin ja käytäntöihin. Ja se ettei kristinuskoa yritettäisi maallistaa, politisoida ja käyttää maallispoliittisiin tarkoitusperiin, ettei se olisi valtion kädenjatke.

Ja sekin ajatus että jos kirkko on sosialisoitu valtiolle, niin se passivoi ihmisen luulemaan että hengen- ja uskonasiat on ulkoistettu valtiolle ja ettei itse tarvi miettiä noita. Pahimmillaan se ehkä maallistaa ja antikristillistää?

Tästä syystä kristillisen kirkon tulisi olla autonominen yhteisö. Päättelinkö oikein?

Yhdysvalloissa ei ole liittovaltion kirkkoa, mutta kristilliset kirkot ovat aina olleet elinvoimaisia. Onko kyseessä siis paradoksi, että valtionkirkon puuttuessa kristinusko ja kristilliset kirkot voivat hyvin?

IDA kirjoitti...

Tästä syystä kristillisen kirkon tulisi olla autonominen yhteisö. Päättelinkö oikein?

Kyllä minusta.

En ole mikään asiantuntija, mutta käsittääkseni kirkon ja valtion eroa tai kirkon riippumattomuutta valtiosta alettiin ottamaan esille heti, kun asia tuli ajankohtaiseksi.

Tämähän on vaikea asia, mutta näissä oloissa minusta mieluummin näin päin, kuin toisin päin.

Tiedemies kirjoitti...

"Tarkalleen samat oikeudet" tietysti on tavallaan totta, mutta käytännössä kukaan kirkon ja valtion täyttä eroa haluava ei halua minkäänlaisten uskonnollisten tahojen päsmäröivän yhteiskunnan asioita ja verottavan ihmisiä, jotka eivät heidän järjestöihinsä kuulu, oli heillä jumalia sitten nolla, yksi, kolme, tai vaikka sata.

Jaska Brown kirjoitti...

Miksi rajoittua ekumeenisen neuvoston jäseniin? Verotusoikeus kaikille, myös mormoneille, jehoville ja muslimeille.

Kun asiaa tarkemmin pohtii, tajuaa ajatuksen "pirullisuuden". Todennäköisesti ko. uskontojen tunnustajat maksavat nyt moninkertaisesti enemmän kuin verotuksessa maksaisivat. Jos taas uskontokunnalle annetaan vapaus päättää veroprosenttinsa, niin onpahan ihme, jos ei pistä mormonia ajattelemaan 10 veroprosenttiaan vs. luterilaisten 1,5. Eikä muslimeilla olisi mitään syytä olla valtiontukia nauttimassa - tosin verotulot umman jäseniltä taitaisivat jäädä aika pieniksi.

IDA kirjoitti...

TM:

Ei tietenkään kukaan verottaisi ihmisiä, jotka eivät kirkkokuntaan kuulu. Yhteisöverohan maksetaan kai valtiolle. Ainoastaan "jäsenmaksut" kerättäisiin verotuksen kautta.

Itse näen niin, että Suomen, ja yleensä lännen, olisi otollista asettaa kristinuskoa etusijalle muihin uskontoihin verrattuna.

Jaska Brown:

Ei tämä nyt niin poliittinen kysymys ole, että ovelaa vääryyttä ruvettaisiin suosimaan ;)

Tiedemies kirjoitti...

Yhteisövero maksetaan valtiolle, mutta kirkko on oikeutettu osuuteen siitä. Ergo, kirkko saa verottaa myös siihen kuulumattomia.

Jäsenten verotusoikeutta en pidä minään ongelmana, kyllähän kuntosalitkin tekevät vuoden mittaisia sopimuksia ja käyttävät suoraveloitusta...

IDA kirjoitti...

Yhteisövero maksetaan valtiolle, mutta kirkko on oikeutettu osuuteen siitä. Ergo, kirkko saa verottaa myös siihen kuulumattomia.

Totta sinänsä. Noilla muilla kirkoilla kirkollisilla yhteisöillä tuskin siihen kummoista osuutta olisikaan. Tätä voisi säätää kirkon ( kirkkojen ) ja valtion välisellä sopimuksella.

Itse tietysti ajattelen, että kirkolla pitää olla mahdollisimman suuri itsenäisyys ja täydellinen opillinen itsenäisyys. Taloudellinen itsenäisyys on kuitenkin ongelmallinen koska kirkko elää keskellä yhteiskuntaa ja nykyinen yhteiskunta on, varmaan aiheestakin kyllä, sellainen, että ihmiset ja yhteisöt eivät ole taloudellisesti siitä täysin riippumattomia.

Yhtenä perusteena voisi esittää myös sen, että mikäli kirkon ja uskonnollisen perinteen asema heikkenee se yleensä synnyttää erilaisia hihhuliliikkeitä vähintään yhtä paljon, kuin uskonnottomuutta, jonka aseman - tai siis uskonnottomien aseman - turvaaminen on yksi valtion ja kirkon eroa ajavien tavoitteita.

Tiedemies kirjoitti...

En ole oikeastaan kiinnostunut uskonnottomien "asemasta" erillisenä mistään muusta "asemasta", joka ihmisillä noin yleensä on. On vain älytöntä pyörittää yhteiskuntaa sellaisella kuviolla, jossa vähän niinkuin edellytetään tai otaksutaan, että ihmiset ovat tietyn koulukunnan edustajia, vaikka tosiasiassa iso osa kirkkoon kuuluvistakin kuuluu siihen vain siksi ettei ole tullut ajatelleeksi erota.

Juuri tästä syystä en oikein ymmärrä niitä, jotka kauhistelevat kehotuksia erota kirkosta. Se nähdään jonkinlaisena kiusantekona, vaikka tosiasiassa kyse on siitä, että tältä pelleilyltä on tarkoitus viedä tekosyyt. So. kirkko ja sen puolustajat ovat ikäänkuin varastaneet kaikkien niiden ihmisten auktoriteetin, jotka kuuluvat kirkkoon tavan vuoksi, eivätkä sen oppia mitenkään osta.