Ateismi ei ole mitään muuta kuin jumaluskon puutetta. On täysin turha yrittää määritellä sitä mitenkään muuten, sillä individualisteina ateistit pakenevat kaikkia määritelmiä.
Se, että jotkut ateistit toistavat toistamasta päästyään Richard Dawkinsin ideoita hänen oudoista todennäköisyyslaskelmistaan lähtien on vain pelkkä sattuma, eikä ateismissa ja näiden "välkkyjen" järjestäytymisessä ole ainakaan mitään poliittista agendaa takana. Tämän me kaikki tiedämme.
Mielenkiinnolla onkin odotettava miten ne monet individualistiset ateistit, jotka pitivät Muhammed - pilakuvia mauttomana veren nenästä kaivamisena kommentoivat tuota uutista. Vasta sen jälkeen voimme tietää miten asiaan voisi älykkäästi suhtautua.
Tällä hetkellä kuitenkin vahvasti näyttää siltä, että uuden, taistelevan ateismin sankarit tekevät sen niin sanotusti itse.
P.S.
Itselläni ei ole mitään sitä vastaan, että ihmiset kirjoittavat mielipiteensä verkkoon, mutta kun lukee noita Uuden Suomen artikkelin kommentteja, niin tulee mieleen, että tuollaista kommentointiako Astrid Thors tarkoitti vihapuheella? Pitäisikö Uusi Suomi lopettaa tai pistää jotenkin vastuuseen, että tuollainen ei leviä? Tai jotain.
Itse Dawkinsin ja Hitchensin syytösten taustalla olevasta tapauksesta on hyvä lukea faktatietoa artikkelista, jos toisestakin, joissa asia on kohtuullisen perusteellisesti selvitetty, koska faktat ovat tieteellisen maailmankuvan ehdoton perusta. Mikäli lehtimiehetkin omaksuisivat tuon ja selvittäisivät edes vähän alusta niiden asioiden taustaa mistä he kirjoittavat, niin todella moni juttu jäisi kokonaan kirjoittamatta.
Eli noin siinä oli käynyt. Toki hyveellisillä ihmisillä on muita vastaan oikeus syytteitä nostella. Ei siinä mitään. Kummasti ne hyveelliset vain aina tuntuvat edustavan sitä määrittelemätöntä maailmankatsomusta, jota tekisi mieli kutsua kommarimeiningiksi, mutta en uskalla koska se tulkittaisiin vihan lietsomiseksi.
13 kommenttia:
Uskonnottomalla ihmisellä voi mainiosti olla hyvä sydän - sellainen, jota kristitty kristityksi sanoisi.
Antikristillisellä harvemmin on: kun usko armoon torjutaan, ei ihan ensimmäiseksi osoiteta itse armoa.
Uskonnottomalla ihmisellä voi mainiosti olla hyvä sydän - sellainen, jota kristitty kristityksi sanoisia.
Toki voi. Useimmilla onkin ainakin oman kokemukseni mukaan. Valtamedia vain sairastaa.
Luulisin, että Dawkins ja Hitchens veikkasivat nyt väärää hevosta pyrkiessään hyötymään median yleisestä kiihkosta.
Tästäkään jutusta ei huumoria puutu. Kaksi mamua matsaa ja paikalle tulee rasisti-poliisit. Eih...
Militanttia ateismia voi paremmin luonnehtia "evankeliseksi ateismiksi", joka aktiivisesti hankkii käännynnäisiä. Jumalan on palvonnan kohteena korvannut tiede.
IDA:lle toivotan onnea taistelussa katolisten pedofiilipappien puolesta (joojoo, toi oli läppää). Pedofiilipapit määrittävät katolisuuden yhtä hyvin kuin Karl Marx ateismin. Nojaa, taino vähän huonommin.
IDA:lle toivotan onnea taistelussa katolisten pedofiilipappien puolesta.
Pedofiilit tietenkin kuuluvat tuomiolle.
Sillä asialla ei vain ole juuri mitään tekemistä laajojen pappien joukon kanssa, vaan kyse on lähinnä samasta asiasta, kuin jos koko naapurustoa syytettäisiin yhden rikoksista. Tai partion toimijoita, tai opettajia, tai psykiatreja, tai lääkäreitä, tai minkä tahansa muun kirkon papistoa tai mitä ammattikuntaa yleensä tahansa.
Ja faktat ovat faktoja. Tuskin mitään taistelua edes tulee, kun välkkyjen meemikerhon johtajat ovat menneet munaamaan itsensä ja todistaneet, että tieteellinen maailmankuva ei sitten olekaan niin tärkeää uskonnon kiihkomielisen jahtaamisen rinnalla.
Militanttia ateismia voi paremmin luonnehtia "evankeliseksi ateismiksi", joka aktiivisesti hankkii käännynnäisiä. Jumalan on palvonnan kohteena korvannut tiede.
Ihmistä ei voi käännyttää ateismiin. Hänelle voi vain osoittaa, että hän tosiasiassa on jo ateisti, mutta siinä kaikki. Se, että pro-kirkko ihmiset eivät tätä ymmärrä, on luullakseni tahallista. Sillä lailla voidaan käyttää tällaista kieltä ikäänkuin irvailtaessa ateistien "kaksinaamaisuudella".
Ateismi on toki uskonnollinen vakaumus. Toisin kuin teistinen vihan, tuhon, kuoleman jne. palvonta, sitä ei kuitenkaan tarvitse pönkittää valheilla tai väkivallalla.
Brightien solvaaminen on lisäksi vähän hölmöä. Se ei ole uskontokunta ja sen jäseninä on myös katolisia.
Kirjoituksesi on suunnilleen samaa tasoa kuin se, että joku ateisti selittäisi Paavin syövän lapsia. Niinkuin epäilemättä joku väittääkin.
En minäkään silti väitä, että sinä uskot litteään maapalloon.
Ei pitäisi koskaan provosoitua Tidarin kommenteista, mutta
Ateismi on toki uskonnollinen vakaumus.
on mieltä vailla oleva väite - onko Panu Höglund varastanut Tidarin tunnukset? Millä ihmeen tavalla ateismi on "uskonnollinen vakaumus"? Keskustelu muuttuu täysin turhaksi, jos sekoitetaan usko yliluonnolliseen ja tieteellinen näyttö keskenään. Tieteessä nostetaan kädet pystyyn ja myönnetään "emme tiedä" ja uskonnoissa todetaan "uskomme että". Ne ovat aivan eri asiat. Kuin väittäisi äärettömän olevan luku.
Uskonnollisuus tiivistyy erityisen hyvin siihen havaintoon, että kun ihminen myöntää uskovansa kirkon opin, hän sinänsä kyllä tunnustaa kirkon opetuksen olevan totta, mutta vain sillä elintärkeällä ehdolla, että muutkin tunnustavat. Tätä tunnustusta valvotaan rituaaleilla jotka ovat tunteellisia, koska, kuten jokainen omakohtaisesti tietää, tunteita on vaikea peittää.
Niin julmaa kuin se onkin ääneen sanoa, niin ihminen ei itse asiassa usko Jumalaan, vaan hän uskoo jakavansa Jumalan muiden kanssa (->kirkon sisäisten ristiriitojen synty). Tämä taas ei toteudu ateismin osalta, koska ateisteilla ei ole sellaista jaettua uskomusta, jota tarvitsisi rituaaleilla ylläpitää. Dawkinsista en tietenkään voi tuollaista sanoa, kun en tunne henkilöä, mutta noin käsitteellisellä tasolla Dawkins ei varmaan paljon välitä siitä, mitä esimerkiksi nimimerkki Tiedemies, toinen ateisti, ajattelee siitä, mitä hän ajattelee.
"Kirjoituksesi on suunnilleen samaa tasoa kuin se, että joku ateisti selittäisi Paavin syövän lapsia. Niinkuin epäilemättä joku väittääkin."
Niinpä. En muuta väitäkään. Tämähän siis vain tuli hieman ennen jalkapallo-ottelua ja sen aikana mieleen, kun luin Dawkinsin ajatuksista. Ei ole mitään syytä nousta keskustelun yläpuolelle tällaisessa blogissa ja Dawkins vetää riman todella alas.
"En minäkään silti väitä, että sinä uskot litteään maapalloon."
Välkkyjen eittämätön johtohahmo ja idean henkinen isä tuossa kuitenkin toiminnallaan osoitti mistä on kysymys.
Ei se minun vikani ole.
Kieltämättä en tunne koko Brights - jutusta kuin nimen, mutta tällä kertaa toiminta ei ollut ainakaan selväjärkistä.
Millä ihmeen tavalla ateismi on "uskonnollinen vakaumus"?
Se on vakaumus, jonka mukaan uskonnolliset opit ovat hölynpölyä.
Minusta on turha potkia tutkainta vastaan ja yrittää väittää, ettei ateismi mitenkään liity uskontoon. Kyllähän se liittyy, siten, ettei usko höpöhöpöjuttuihin.
Niin julmaa kuin se onkin ääneen sanoa, niin ihminen ei itse asiassa usko Jumalaan, vaan hän uskoo jakavansa Jumalan muiden kanssa (->kirkon sisäisten ristiriitojen synty). Tämä taas ei toteudu ateismin osalta, koska ateisteilla ei ole sellaista jaettua uskomusta, jota tarvitsisi rituaaleilla ylläpitää.
Olen jotensakin samaa mieltä, mutta en täysin. Vaikka minun on melkein mahdotona käsittää, että kukaan täysjärkinen ihminen voisi oikeasti uskoa jumalolentoihin, niin näin asia kuitenkin joidenkin ihmisten kohdalla on.
Mutta on jokseenkin hiusten halkomista erotella toisistaan jotenkin laadullisesti se, että uskoo, ettei jumalia ole siitä, ettei uskoisi niitä olevan. Kummassakin on kyse käsityksestä, joka määrittää suhdetta uskonnollisuuteen.
Bright-liikkeen idea on minusta sikäli huono, että siinä erotetaan toisistaan käsitykset siitä, mikä on totta ja siitä, mitä uskontoa kukin sattuu noudattamaan. Näin voidaan toki tehdä. Brightien jäseninä on esim joitain "hurskaita" katolisia, jotka nyt vaan sattuvat uskomaan, että maailmankaikkeus on sitä mitä se on ja että mitään erillistä "yliluonnollisen" kategoriaa ei ole mielekästä postuloida. En oikein tiedä, miten se on mahdollista, mutta mikä minä olen ihmisten uskomuksia haukkumaan.
Voidaan myös toki sopia, että "ateismi" on yleisnimitys sille, ettei usko jumaliin, ja että ateisti voi hyvin kuulua vaikka katoliseen kirkkoon ja olla "uskovainen", rukoilla jne. mutta tämä kyllä vähän niinkuin vesittää käsitteen merkityksen. Minusta on mielekkäämpää nimetä ateismiksi se, että aktiivisesti uskoo että (jumalia sisältävät) uskonnot ovat väärässä. Ja tätä on mielekästä pitää vakaumuksena.
Tämän lisäksi olisi minusta kuitenkin mielekästä erottaa toisistaan se, vastustaako joku uskontokuntia jotenkin yleensä jostakin muusta syystä. Itse esimerkiksi en vastusta. Minusta ihmiset saavat uskoa ja perustaa uskontokuntiaan ja tehdä niiden sisällä mitä haluavat, kunhan noudattavat lakeja eivätkä pakota aikuisia tai houkuttele muiden lapsia menoihinsa. Jotkut vastustavat siksi, että pitävät niitä kaikenlaisten jihadien tms. levitysliikkeinä.
Mitä tulee tähän paavin pidättämiseen, niin asia on vähän hankala. Paavi on toki ihmisoikeudrikollinen, mutta enemmänkin tuottamuksellisesti kuin suoraan. Lisäksi Dawkinsin ajatus, vaikka on sinänsä looginen, on tyhmä, koska paavin pidättäminen ei palvelisi oikein mitään tarkoitusta. Ajatusleikkinä se on sinänsä mielenkiintoinen, koska vastaavanalaista minkä tahansa organisaation pääjehua, jonka organisaation puitteissa on tehty kupruja, kyllä jahdattaisiin kissojen ja koirien kanssa.
Apologeetikkojen jutuista tulee mieleen lähinnä The Onion.
Näin voidaan toki tehdä. Brightien jäseninä on esim joitain "hurskaita" katolisia, jotka nyt vaan sattuvat uskomaan, että maailmankaikkeus on sitä mitä se on ja että mitään erillistä "yliluonnollisen" kategoriaa ei ole mielekästä postuloida. En oikein tiedä, miten se on mahdollista, mutta mikä minä olen ihmisten uskomuksia haukkumaan.
Katolinen teologia ei perustu dualismiin, eikä näe sitä mitenkään väistämättömänä. Katolisen teologian mukaan usko on historiallinen totuus. Ainakin näin olen käsittänyt, voin olla väärässäkin.
Joka tapauksessa ihan alkeisopetuksessa katolilaiset korostavat historiallisuutta ja sitä, että nämä eivät ole - pelkästään - henkimaailman juttuja.
Koitan nyt vielä kerran, ja sitten annan olla:
Jos väittää, että ateismi on uskonnollinen vakaumus, niin kai se silloin sille kyseiselle yksilölle sitä on. Tieteessä ateismi kuitenkin erotetaan uskonnollisesta vakaumuksesta. Ei mitä tahansa uskoa, kuten vaikka sitä, että uskot, ettei tapahdu onnettomuutta kun lähdet aamulla kotoa töihin, voi pitää uskonnollisena vakaumuksena.
Uskonnollinen vakaumus eroaa muista uskomuksista siinä, että uskonnossa on rituaalit. Joulupukkiuskoa taas ei voi pitää uskontona, koska sitä ei oteta vakavasti. Ateismi ei myöskään ole minkään ryhmän jakamaa, eli ateisteilla ei ole oikein mitään selvää yhdistävää ulkoista tekijää (kognitiivisesti ehkä). Ateisteja on kaikissa kulttuureissa, kaikissa ikäluokissa, kaikkialla maailmassa...
Kumis, en ole eri mieltä oikeastaan mistään. Me vain käytämme "vakaumusta" eri merkityksessä. Minusta vakaumus tarkoittaa mitä tahansa käsitystä asioiden laidasta, joka annetussa kontekstissa ohjaa toimintaa, ja joka pitää jotenkin ottaa huomioon.
Poliittista vakaumusta minulla ei ole, mutta uskonnollinen kylläkin. So. minulla on käsitys siitä, mitä uskontojen sisällöt ovat ja tämä ohjaa toimintaani uskontojen suhteen.
Tätä voi tietysti nimittää joksikin muuksikin, esimerkiksi "stabiiliksi suhtautumistavaksi uskonnollisissa asioissa".
Lähetä kommentti