torstai 22. huhtikuuta 2010

Ateismista II

Jouduin tänään kuluttamaan aikaa - julkiset liikenneyhteydet on mitä on, eivät niitä käytäkään kuin me rehelliset työläiset, vihreät ajaa BMW:llä - ennen messua ja eksyin kirjakauppaan. Ujona ihmisenä en osaa lähteä kaupasta pois, jos en osta jotain. Ensin ajattelin ihan protestiksi huonosta valikoimasta ja muutenkin kannatuksen vuoksi ostaa Raamatun, mutta sitten päädyin Timo Eskolan kirjaan Ateismin sietämätön keveys. En oikein tiedä; mitä ehdin alusta lukea niin ei minusta ateistien tarvitse ottaa kantaa Nietzschen filosofiasta lähtevään viitekehykseen eivätkä ateistit, vaikka kaikessa väärässä ovatkin, ole mitenkään vastuussa juutalaisvainoista. En pitänyt tästä osiosta alussa. Sen sijaan Eskola oli heti paremmassa vauhdissa, kun hän esitteli todellisia historiallisia faktoja siitä, kuinka ateistit ovat sotkeneet eri jumaltarustot ja eri uskonnot toisiinsa piittaamatta lähdekritiikistä ollenkaan. Täytyy lukea kirja loppuun, se voi olla hyvä.

Minusta ateismin voi perustella sortumatta nihilismiin. Se pystyvätkö ateistit perustelemaan sen yleisesti on ongelma, mutta yksittäinen ateisti voi kai perustella asian itselleen ihan hyvin olematta millään tavoin nihilisti. Jos näistä haluaisi jonkun yleispätevän esityksen pitäisi keskittyä siihen mikä on yleisen ja yksityisen ero.

No, itse uskon tasan täsmälleen siihen mitä Paavi sanoo. Kirkkoherra ihmetteli miten voi olla kuusi kummia, eikö se ole vähän paljon? Itse totesin, että kohta niitä on seitsemän. Heränneenä intellektuellina mielessäni välähti, että Seitsemäs kummi voisi olla hittiromaanin nimi. Tiedä sitten.

13 kommenttia:

Juho kirjoitti...

"Minusta ateismin voi perustella sortumatta nihilismiin. Se pystyvätkö ateistit perustelemaan sen yleisesti on ongelma, mutta yksittäinen ateisti voi kai perustella asian itselleen ihan hyvin olematta millään tavoin nihilisti."

Mitä tarkoitat ateismin perustelemisella?

Perustelen oman ateismini siten, että katson historiaa (ja ihmisen taipumuksia, eläimiä, ylipäätään kaikkea) ja huomaan uskontojen olevan hyvin tarpeellinen askel kulttuurievoluutiossa. Pieni osa perusteluani on myös se pyhyyden tunne, jonka tämä maailma minussa herättää.

Olisi myös kiinnostava kuulla, mitä kaikkea liität sanaan nihilisti.

Utumies kirjoitti...

Olisi myös kiinnostava kuulla, mitä kaikkea liität sanaan nihilisti.

Samaten. Btw, Juhon pohdiskelut nihilismistä ovat olleet avartavaa kuultavaa. Suosittelen.

IDA kirjoitti...

"Mitä tarkoitat ateismin perustelemisella?

Siis tuossa kirjassa nähtiin suurin piirtein niin, että ateismi on perusteltava sen aatehistorian kautta. Omasta mielestäni se ei ole välttämätöntä vaikka tietysti on hyvä tuntea se pimeä kehitys, joka ateismista on yleisellä tasolla aiheutunut.

En itse osaa ottaa selkeää kantaa siihen miten yksityinen ja yleinen olisi erotettava, mutta en siis näe, että subjektiivisesti ateismiin päätynyt henkilö kantaisi niskassaan mitään juutalaisvainojen perinnettä.

Olisi myös kiinnostava kuulla, mitä kaikkea liität sanaan nihilisti.

Tässä tapauksessa ihan sen normaalin merkityksen arvojen kieltämisestä. Kommentoin vain tuon kirjan alkua. Kannattaa varmaan lukea.

Kari Rydman kirjoitti...

Raportoipa tarkemmin, hyvä IDA, kun olet kirjan lukenut!

IDA kirjoitti...

Olisi myös kiinnostava kuulla, mitä kaikkea liität sanaan nihilisti.

Samaten
.

No huh! Pitää varmaan kirjoittaa Nihilisti ja seitsemän iloista kummia :)

En osaa äkkipäätä selittää, mutta en siis väistämättä pidä kaikkien arvojen uudelleen arvioimista omista lähtökohdista väistämättä huonona asiana.

Vaikka itse pidän kristinuskoa totena, niin olisi ehkä liikaa vaadittu, että kaikki muut pitäisivät sitä samalla lailla totena lainkaan kyseenalaistamatta sitä oman ajattelunsa kautta. Oikeinhan se tietysti kyllä olisi, sillä Paavi on kuitenkin oikeassa :) Jokaisen on kuitenkin ehkä hyvä kysyä miksi.

IDA kirjoitti...

Raportoipa tarkemmin, hyvä IDA, kun olet kirjan lukenut!

Täytyy yrittää. Kirjassa on paljon sellaista mikä tökkii minulla vastaan.

Esimerkiksi evoluutioteoriaan varmasti liittyy historiallisesti joku superrodun rakentamisprojekti, mutta se ei ole minusta lainkaan keskeistä. Kyse on vain luonnontieteistä alhaisimmasta ja herkimmästä eli biologiasta :) Kirja tavallaan dissaa luonnontieteellistä näkemystä, ja yrittää esittää sen jonain suurena kertomuksena, joka postmodernismin myötä on muka murtunut. Minusta näin ei ole. Luonnontiede on erittäin raa'asti yksinkertaistettuna sitä, että keksitään lääkkeitä ihmisten vaivoihin ja lähtökohdiltaan siis hyvä asia.

Toisaalta kirjassa on kyllä paljon hyviä pointteja myös. Se onttous millä uusateistit ( Dawkins, Harris, Hitchens ja kumppanit - rauha Dennetin sielulle :) ) ovat hyökänneet uskontojen kimppuun tulee hyvin ja perustellusti esille.

Luen kuitenkin läpi, mietin hetken ja kommentoin siten tarkemmin.

Juho kirjoitti...

Oikeinhan se tietysti kyllä olisi, sillä Paavi on kuitenkin oikeassa :) Jokaisen on kuitenkin ehkä hyvä kysyä miksi.

No, miksi Paavi on mielestäsi oikeassa? :)

Uskoviltahan ei ole tapana kysyä "Miksi?", mutta kun nyt hehkutit sitä oman ajattelun kautta kyseenalaistamista niin rohkenen kysyä.

Juho kirjoitti...

Kommentti vielä tuohon nihilismiisi. Sanoit tarkoittavasi sillä "arvojen kieltämistä", mikä tarkoittanee jonkinlaista anarkistimeininkiä, eli yhteiskunnallista nihilismiä. Tämä lienee sanan suosituin käyttötapa arkikielessä, eikä siinä mitään kunhan kaikki puhuvat samasta nihilismistä. Joskus tuo arkitulkinta vain haittaa asiallisempaa jutustelua.

IDA kirjoitti...

No, miksi Paavi on mielestäsi oikeassa? :)

Koska hän edustaa kirkkoa, joka on Kristuksen ruumis ja hänellä on valta sanoa asioita sen kirkon puolesta.

Kun Paavi puhuu, niin miljoona - noin kuvaannollisesti - jesuiittaa on tarkastamassa menikö kaikki nyt varmasti pilkulleen oikein. Ei ole, huolimatta historian hulivilipaaveista, oikein merkkejä siitä, että Paavi olisi koskaan pettänyt kristillisen opin.

Kommentti vielä tuohon nihilismiisi. Sanoit tarkoittavasi sillä "arvojen kieltämistä."

Siis tuossa kirjoituksessa tarkoitin. Itse enemmän ajattelen juuri Nietzscheläisesti sitä arvojen uudelleen arvioimisena. Tässä on kuitenkin yksi yleisen ja yksityisen välinen ongelma: Perusjampat eivät välitä arvioida arvoja ja luoda niitä, mikä on ihan tervettä. Vanhemmat tietävät aina paremmin kuin nuoret. Ateismi ja nihilismi jäävät helposti tyhjän päälle ja ne johtavat sellaiseen sekasotkuun, jossa heikommat kärsivät.

Juho kirjoitti...

Koska hän edustaa kirkkoa, joka on Kristuksen ruumis ja hänellä on valta sanoa asioita sen kirkon puolesta.

OK, ei olisi sittenkään pitänyt kysyä.

Ateismi ja nihilismi jäävät helposti tyhjän päälle ja ne johtavat sellaiseen sekasotkuun

Eihän tämä ole mikään ongelma; sen ratkaisukin on ollut tiedossa jo iät ja ajat. Sinäkin tiesit sen vielä edeltävää lausetta kirjoittaessasi: Vanhemmat tietävät aina paremmin kuin nuoret.

Joskus oli vaan tapana opettaa lapset kunnioittamaan vanhempia.

IDA kirjoitti...

On erittäin vaikea ymmärtää nihilismiä, jos jokainen yritys torpataan.

Juho kirjoitti...

Olen pahoillani jos näin on päässyt käymään.

IDA kirjoitti...

Olen pahoillani jos näin on päässyt käymään.

No ei nyt niin. Mutta pidän vähän outona, että tivataan selviä kantoja asiaan, joka on ikuinen.

Oma kantani on, että kirkko ja Paavi ovat oikeassa. En sano mitään minkä Paavi kieltää ja jos sanon niin perun sen, koska olin väärässä. Myönnän kuitenkin sen, että ateismiin voi päätyä muutenkin kuin ottamalla niskoilleen sen koko aatteellisen perinnön.