Vaappumista

Tänään tuli täyteen kuusi viikkoa leikkauksesta. Eli nyt saisi ruveta kävelemään. Otin hieman ennakkoa ja aloin varata täyttä painoa jalan päälle jo maanantaina sekä liikkua yhden sauvan tuella. Yhdellä sauvalla kävely sujuukin hyvin, mutta ilman sauvoja ei vielä ihan. Meno ei ole aivan niin reipasta ja vauhdikasta kuin tässä klassisessa filmin pätkässä, mutta vähintäänkin yhtä vaappuvaa. Toisaalta myös asenteeltaan samanlaista optimismia henkivää kuitenkin.

Jussi Halla-ahon vieraskirjassa törmäsin jonkun esittämään ajatukseen, että Väinö Tannerin aikanaan esittämä näkökanta siitä kuinka Suomen hallituksen kokoonpanosta pitäisi päättää Suomessa, eikä Neuvostoliitossa olisi ollut populismia. Ehkä niinkin, tottahan se kuitenkin on. Joka tapauksessa mieleeni tuli, että pitäisi kirjoittaa kirja nimeltä 'Rakkauteni Lepikon torpan multiin, eli keskustaporvarilliset maanpetturit vuosilta 1945 - 2006.' Toisaalta tuollainen tekeminen olisi kyllä järkevintä ulkoistaa Kiinaan, koska edes jonkinlaisen kattavuuden saavuttaminen edellyttäisi varmaankin noin kymmentätuhatta, seitsemää pientä kääpiötäkin ahkerampaa kirjoittajaa.

ik heet kissa

Tämän otsikon alla ei ole tarkoitus vaatia Yleisradiota esittämään suorina lähetyksinä Hollannin jalkapallosarjan pelejä, vaikka se tavallaan pyhä tehtävä olisikin, vaan vain linkata kahteen, ilmeisen tarkastettuun ja korjattuun käännökseen Mohammed Rasoelin kirjasta.

Sceves Eliunts

Kansanmedia

Itse pidin tuosta alasajosta nimenä, koska se hieman sointuu ja tavallaan kyse kuitenkin on jollain tasolla täysin tiedostetusta toiminnasta. Toisaalta kyseessä selkeästi on lähestyvä tuho.

Mainostelevision arveluttavat vellihousut

Helsingin punakaartin tarkka-ampujaprikaatin toveri ihmettelee kuinka Teemu Lahtisen ja Jussi Halla-ahon vaalivideo voi olla niin rankkaa tavaraa Maikkarille, että se kieltäytyy mainoksen esittämisestä. Kymin kaartin tilattoman väestön alakomitea yhtyy ihmettelyyn ja tyytyy enimmäkseen olemaan suurkaupungin tovereiden kanssa samaa mieltä.

Yllymme kuitenkin lisäksi ihmettelemään miten ehdokkaiden monikulttuurisuuskriittisyyttä voisi paremmin tuoda esille muutaman sekunnin kohtuuhintaisella videolla ja toteamme Mainostelevision lahtareiden imevän köyhän kansan verta tällä sensuuriluonteisella teollaan. Ja sitä taas ei varman koston päivänä tulla katsomaan hyvällä.

Raskas pää, halvat huvit

Suomessa ei loppujen lopuksi ole ollenkaan keskusteltu siitä mikä on tuotannon katoamisen ehkä keskeisin ongelma: Olemme hiljalleen muuttumassa yhteiskunnaksi, jossa kaikki tuotanto nähdään lähinnä johtamisena, teknisenä suunnitteluna ja kaupallisina neuvotteluina itse tekemisen ja kehitettyjen vempeleiden raskaan käytön jäädessä kokonaan pois. Tuossa on tietysti hyviäkin puolia sillä vanha sanonta: Jos työ herkkua olisi niin herrathan sen tekisivät, pitää kyllä paikkansa.

Kuitenkin on jo selvästi nähtävissä pari juttua, jotka voivat muodostua ikäviksi. Ensinnäkään nuoret eivät pysty taloudellisesti itsenäistymään alle kaksikymppisinä, koska kaikki ammatit joissa vaikuttaisi olevan jotain tulevaisuuden näkymiä vaativat pitkää koulutusta. Toiseksi on muodostumassa sellaisten joutilaiden ihmisten ryhmä, joka ei millään tavoin osallistu mihinkään yhteiskuntaa rakentavaan työhön. Ennen vanhaan "joutilaalla luokalla" oli sentään oma merkityksensä erilaisissa kansansivistystehtävissä. Nykyään se koostuu lähinnä viihteen kuluttajista. Mikä omalla tavallaan vaikuttaa myös viihteen tasoon.

Idän pieniä ihmisiä pitää aina ylistää. Niin näissäkin asioissa. Jo niihin aikoihin kun Suomessa ensi kertaa heitettiin ilmaan ajatuksia Suomesta pohjolan japanina Japanissa tiedostettiin näitä ongelmia ja niistä keskusteltiin korkealla tasolla. Vuonna 1989 poliitikko Shintaro Ishihara ja Sonyn pääjohtaja Akio Morita julkaisivat kirjan The Japan that Can Say No, josta tuli maan myydyimpia kirjoja. Tuo Ishiharan ja Moritan kirja on monella tapaa mielenkiintoinen, mutta ehkä eniten hämmentää se, kuinka avoimesti ja asiapohjalta nuo kaksi herraa keskustelevat. Olisi mielenkiintoista lukea suomalaisen huippupoliitikon ja suomalaisen huippuyritysjohtajan vastaavaa, yhtä avointa ja painavaa keskustelua. Se olisi ainakin paljon mielenkiintoisempaa kuin se millaisia tekstiviestejä pääministerin entinen tyttöystävä on pääministeriltä saanut. Suomesta vain puuttuu kokonaan sellainen tasokas media, joka pystyisi käsittelemään näitä aiheita, joten vastaava kirja jäisi Suomessa tietysti vaille kaikkea muuta huomiota kuin sitä, mitkä mahdollisesti olisivat poliitikon ja yritysjohtajan väliset henkilökohtaiset kytkökset. Ehkä sieltä löytyisi joku salattu suhde, josta Helsingin Sanomatkin osaisi kirjoittaa.

Japanista kannattaa ottaa oppia, mutta toisaalta kannattaa myös muistaa, että Suomi - tai mikään muukaan Euroopan maa - ei pysty suoraan kopioimaan mitään Japanista. Me olemme siihen yksinkertaisesti liian tyhmiä.

Hyvien ihmisten juhlat

Gapminderin grafiikoita pyörittämällä näkee Zimbabwessa ja Etelä-Afrikassa outoja ilmiöitä, jotka ajoittuvat niihin aikoihin, jolloin kaikki maailman hyvät ihmiset saavuttivat noissa maissa tavoitteensa ja vanha valta murrettiin. Ihmiset esimerkiksi elävät siellä nykyään paljon lyhyempiä elämiä kuin ennen vanhaan.

Se ei maailman hyviä ihmisiä kuitenkaan huoleta, koska kyseessä on niin sanotusti vanha juttu. Nykyään on siirrytty suurempien asioiden pariin. Tavoitteena on pelastaa koko maapallo ja sen ilmasto. Valistuneena veikkauksena voisi heittää, että jos he saavuttavat tavoitteensa haluamallaan tavalla, niin ilma on ihmiselle hengistyskelvotonta noin kymmen vuoden kuluessa vapautuksen ja pelastuksen päivästä.

Maailmassa on virhe

Tuntuu mielettömän hienolta elää ilman kipuja, mutta toisaalta masentavan pitkäksi käy aika, kun pitäisi vielä noudattaa kohtuullisen tiukkoja liikuntarajoituksia, vaikka tuntuukin siltä, kuin olisi täysin kypsä jo juoksentelemaankin. Oudon rauhaton olo siis. Tämä ei kuitenkaan ole se varsinainen virhe.

On nimittäin niin, että tiettyjen vahvojen tutkimusten mukaan kielet ja murteet muuttuvat enimmäkseen sen mukaan miten suosituimmat teinitytöt puhuvat. Heitä matkitaan puhutun kielen suhteen eniten. Väite natsaisi aika hyvin yhteen erilaisten evoluutiobiologisten väitteiden kanssa, joten se saattaa hyvin pitää paikkansakin. Ja aika kammottavia tulevaisuuden näkymiä moinen tieto avaa, jos huomioi erilaiset Britney Spearsit teinien ihanteina. Kohtahan kukaan ei varmaan enää osaa puhua mitään. Sen kuin örähdellään vaan.

Ei ole kauaa siitä, kun saattoi huoleta sanoa, että olkaa nyt pojat vaan hiljaa, kyllä se x on se paras bändi, jos tytöt niin sanoo. Ne on todellisia asiantuntijoita näissä poppiasioissa. Nykyään taas ei voi enää sanoa oikein muuta kuin, että pitäkää nyt herranjumala se päänne kiinni ja menkää vaikka viulutunneille.

Kulttuuri muuttuu liian nopeasti ja erilaiset 'maladaptiiviset mutaatiot' tarttuvat liian herkästi. Se on se virhe. Ehkä pieni, mutta harvinaisen ärsyttävä.

Olen Bopo

Tämän tieteellisen testin tuloksista voi tehdä tasan kolme johtopäätöstä: Ranteet auki, kuula kalloon tai narua kaulaan. Eli kyllähän tässä nyt minäkuva järkkyy ihmistieteiden edessä.

Ehkä huvittavinta oli testissä oli seuraava vaihtoehto: "Suomen pitäisi EU-puheenjohtakauden kunniaksi palata EU:n ytimeen ja ottaa aktiivinen rooli unionissa." Siis palata? Ottaen huomioon, että testi on Kokoomusnuorten, joiden luulisi olevan keskimääräistä tietoisempia yhteiskunnallisista asioista, sivuilta niin aika hyvin on ilmeisesti onnistuttu luomaan yleinen harhakuva siitä, että Suomi olisi joskus ollut Euroopan yhteisön ytimessä.

Sinänsä merkityksetön juttu, mutta kuvaa omalla tavallaan nykypolitiikan puhdasta seremoniallisuutta. Politiikkaa pyritään tekemään sellaiselta pohjalta mitä ei koskaan ole ollutkaan ja joka on reaalitodellisuudessa merkityksetön, eli voidaan vaikka aloittaa sen ihmetteleminen kuka on johtanut Suomen pois EU:n ytimestä huolimatta siitä, että Suomi ei koskaan ole EU:n ytimessä ollutkaan.

Viime eduskuntavaalithan käytiin sen kaikkein keskeisimmän asian ympärillä onko Paavo Lipponen antanut suostumuksensa USA:n hyökkäykselle Irakiin, joten jos tuosta olemattomasta ytimestä luisumisesta nousisi vaalikysymys niin positiivista siinä tietysti olisi se, että oltaisiin sentään askel lähempänä Korppoon tai Kuopion kunnanvaltuustoja, joissa tehdään Suomen kannalta oleellisempia päätöksiä.

konservatiivisuuden olemus...

...ja vähän meemeistä.

Olipa kerran, kauan, kauan sitten minä, joka luki jostain kirjasta Alekandr Blokin ajatuksen, joka oli suunnattu erilaisille radikaalimajakovskeille ja joka meni jotenkin näin: "Talvipalatsin hajottaminen on vain sen perinteen suoraa jatkamista, joka rakensi Talvipalatsin. Todellinen, uudistava vallankumouksellisuus edellyttää Talvipalatsin säilyttämistä". Silloisesta minästäni tuossa oli selkeästi sanottuna jotain oleellista, ja nykyinen minäni on samaa mieltä. Siihen oikeastaan kiteytyy konservatiivisuuden olemus.

Tuota ajatusta voisi pitää meeminä, jos ottaisi vakavasti kaiken sen mitä meemiteoreetikot kirjoittavat. Se ei kuitenkaan missään tapauksessa ole meemi. Se ei ole informaation pienin yksikkö, eikä se kopioidu sellaisenaan. Siihen on kiteytynyt valtava määrä informaatiota ja toisaalta en edes muista menikö ajatus juuri noin, kielikin on pitkällä ja raskaalla matkalla vaihtunut. Itse asiassa kaikkiin ajatuksiin ja ideoihin, jopa yksittäisiin sanoihin, kiteytyy sellaiset määrät tietoa, että niiden pitäminen meemeinä olisi yksinkertaisesti typerää.

Meemiteoriaan voisi ehkä saada järkeä, jos lähtisi purkamaan ja selvittämään sitä miten varpaan iskeytymisestä kiveen kehittyy vasara ja siitä taas hiljalleen naulapyssy. Koko teoria on kuitenkin turhaa haihattelua ellei informaation pienintä yksikköä ja sen kopioitumista selvitetä. Siksi kannattaakin konservatiivisesti pysyä vanhassa ;)

Historiallisia vuoropuheluja

Joita on muistiin merkinnyt humalainen demari 1800-luvun lopulla.

Kahdeksas vuoropuhelu. Hämäläiset veljekset.

Oskar: Lähdetään Kymiin, siellä on naisii.
Jacob: Onhan noita täälläkin.
Oskar: Joo, mutta nää sanoo mää. Siellä ne sanoo miä ja siä.
Jacob. Ai jaa. Lähdetään vaan.

Uusvasemmisto

Tämä on suhteellisen kevyt väitteen heitto ilmaan, joten en ala tässä määrittelemään miten uusvasemmisto eroaa perinteisestä vasemmistosta. Lukija joko tietää sen tai sitten ei. Nykyisessä poliittisessa kentässä lähimpänä uusvasemmistoa ovat Vasemmistoliitto ja Vihreät - De Gröna. Väite kuitenkin kuuluu, että uusvasemmiston ehdottomasti keskeisin tavoite on, että politikoinnista pitäisi ruveta maksamaan ( hyvää) palkkaa, ja tuo tavoite leimaa lähes kaikkea uuden vasemmiston toimintaa.


Tavoite on kaikin tavoin harvinaisen huono.

"Kansan" Uutiset

"Kansan" Uutisiksi itseään kutsuva lehti on julkaissut jutun siitä, kuinka Suomen Sisun jäseniä on ehdokkaina vaaleissa. Ottaen huomioon, että kyseinen, itsensä "vasemmistolaiseksi" määrittelevä lehti elää valtiollisella tuella, jota se ei osaa omin toimin hakea, huomio kiinnittyy ensimmäisenä siihen valoisaan seikkaan, että jutussa ei ole sen suurempia kirjoitusvirheitä. Muutenhan juttu tietenkin on "Kansan" Uutisille tyypillinen, eli sekä järjetön, että tyylitön.

Timo Soini ei ole Sisun jäsen, eikä minkäänlaisessa vastuussa Sisun toiminnasta. Hän on kuitenkin ainoa juttua varten haastateltu henkilö, vaikka juttu käsittelee enimmäkseen Sisua ja tehden senkin lähestulkoon suoranaisia - ehkä tietämättömyydestä johtuvia - valheita esittäen. Sisun edustajien nimet ja yhteystiedot kommentteja varten olisivat helposti löytyneet järjestön sivuilta. Niitä toimittaja on ilmeisesti selannut pitkäänkin huomaamatta edes sitä, että sivuilla on linkkejä sellaisiin arveluttaviin, ylikansallisuutta tavoitteleviin suomalaisiin maakuntasarjan julkaisuihin, kuin "Kansan" Uutiset, joista ei voi tilata mitään, koska kukaan ei mainosta niissä, mutta joista kuitenkin voi lukea juttuja erilaisista salaliitoista, sekä Leninin kyvyistä ajattelijana ja Antero Eerolan kyvyttömyydestä, niin ajattelussa kuin toimittamisessakin.

Sisun toiminnan laillisuus on tutkittu niin tarkasti ja todettu, että itseään "vasemmistolaisiksi" kutsuvilla yhteiskunnallisilla "vaikuttajilla" olisi syytä kääntää katseensa omien järjestöjensä suuntaan silloin, kun laillisuudesta on puhe.

Timo Soinille vielä lopuksi huomiona, että tässä asiassa ei ole mitään varsaa, eikä rekeä. Toisaalta kyllä pisteet siitä, että juttuun oli saatu edes yksi, yleisellä tasolla järkevä lause. Sentään.

Idiocracy

Sain vihdoin katsottua Mike Judgen filmin Idiocracy. Tuntuu todella kummalliselta, että 20th Century Fox hoiti elokuvan julkaisun niin kuin se sen hoisi, eli mainostamatta sitä millään tavoin ja laittamalla sen hiljaisesti ensi-iltaan vain muutamassa kaupungissa. Elokuva nimittäin on hyvä ja luulisi, että se olisi tuottanut ainakin mainoskustannukset komeasti takaisin. Toisaalta on vaikea uskoa sitäkään, että elokuvan idean pohjalla oleva älykkyyden periytyminen olisi niin kuuma peruna, että julkaisu olisi sen vuoksi jätetty pimentoon. Mitään USA:n rotu-, vähemmistö-, ja sukupuolitabuja filmi ei koettele, vaan on niiden suhteen aivan tasapuolinen ja piittaamaton. Ehkä sitten vain on niin, että suuren firman laskutikkumiehet osaavat laskea kannattaako elokuvaa mainostaa vai ei. Tiedä häntä.

Steve Sailer kuitenkin vittuillessaan listaa Idiocracyn viime vuoden parhaaksi dokumenttielokuvaksi. Jos ajattelee jenkkitelkkaria kipeine tosiTV-ohjelmineen ja pömpööseine smackdowneineen, tai muistaa vaikka brittien älyttömän Big Brother - kohun, johon otettiin kantaa pääministeritasolta asti, niin ehkä voi ajatella, että elokuva on kuin onkin dokumentti Anglosfäärin henkisestä tilasta. Ja ehkäpä vielä niin tarkka sellainen, että viattomia ihmisiä ei haluttu sillä järkyttää. Ainakin mitä uutisten kehitystä on seurannut niin tulevaisuuden Fox News näyttäisi filmin mukaan olevan juuri sitä, mitä kohden tässä ollaan kehittymässä.

Ylelle olisi tässä varmaan tilaisuus saada hyvä elokuva halvalla esitettäväksi. USA:sta se antaa sen verran karun kuvan, että YLE voisi sen esittäessään vihdoinkin antaa vapaapäivän sille toimittajaliiton jäsenelle, joka kirjoittaa YLE:n USA:ta käsittelevät uutiset. Ihmisparka onkin jo uurastanut stahanovilaisessa työputkessaan yhtäjaksoisesti inhimillisestikin katsoen aivan liian pitkään.

Sivilisaatioiden dialogi

Fox-kanavan Hannity's America ohjelman keskustelu oppineen imaamin ja amerikkalaisen toimittajan kanssa kuullostaa jotenkin tutulta. Suomesta mieleen tulevat ainakin imaamimme aggressiiviset "tarkoitit luokata, tarkoitit loukata" - hokemat Ajankohtaisen kakkosen keskusteluillassa ja Tampereen ikiomien shiiamuslimien johtajan räksytys Suomen ulkoministerille A-talkissa.

Itselläni ei ole mitään sitä vastaan sellaiset politiikan oppineet kuin vaikkapa Tuomioja, Vanhanen ja Katainen kävisivät tuollaista dialogia islamilaisten oppineiden kanssa. Tavallaanhan siinä olisi kaksi samantasoista vastakkain. Vanhanenkin voisi joutua hieman pinnistelemään, että ehtisi joka kerta, kun puheenvuoroon olisi mahdollisuus, esittämään anteeksipyyntönsä.

Pidän kuitenkin erittäin tärkeänä, että tavallisten, järkevien Suomen kansalaisten ei tarvitse osallistua tuollaiseen dialogiin millään tavoin ja siksi näen myös tarpeelliseksi hakea uusia poliittisia vaihtoehtoja tulevissa vaaleissa. Vanhat - suhteessa tähän kysymykseen - on jo aika pitkälle nähty ja ne on siinä suhteessa todella kevyiksi havaittu.

Howling Imam and the Headless Kuffar

Suosikkiyhtyeeni koko tuotanto on laadukasta. Turhia välitöitä ei ole.

Mitä ajatuksia ostin tänään

Sairaalassa huonekaverina oli vanha, jo eläkkeellä oleva fyysikko mikä tietysti innosti minua esittämään omia näkemyksiäni supersäieteoriasta. Asiallisena fyysikkona mies ei paljoa spekuloinut vaan hänen mystinen vastauksena ja ehdotuksena kuului, että minun kannattaisi varmaankin lukea sellainen kirja kuin Herra Tompkins fysiikan ihmemaassa. Uteliaana ottamaan asioista selvää tietenkin hommasin tuon kirjan ja jos ei muuta niin se on ainakin hyvin kirjoitettu ja hauska, sekä myös ajatuksia herättävä. Eikä edes kallis. Tosin en kyllä tajua miten se liittyy näkemyksiini supersäieteoriasta, mutta oppia ikä kaikki.

Toinen ajatus oli melkein ilmainen, eli tuli laajakaistayhteyden hinnalla ikään kuin sen kylkiäisenä. Se meni jotenkin näin: Uskonto on merkityksellinen ainoastaan populaatiotason ilmiönä. Henkilökohtaisilla jumalsuhteilla ja muilla ei ole mitään merkitystä muuten kuin osina kokonaisuutta. Uskonto on ehkä oleellisin populaatiotason kommunikointikenttä ja ilman uskontoa ei ole kulttuuria eikä sivistystä, joten uskonnon vastainen, pelkästään jumalan kieltävä ateismi on puhdasta barbariaa, joka tähtää sivistyksen tuhoon. Tästä ehkä enemmän ja tarkemmin myöhemmin.

Kolmanneksi tuli vain mieleen, että leikauksen jälkeen ei ole tullut mieleen juoda lainkaan alkoholia. Eli ehkä tänään pitää ottaa muutama olut ihan vain sen vuoksi, että raittius ei pääsisi hiipien yllättämään. Tämä ajatus oli täysin ilmainen, mutta saattaa tietysti tulla kalliiksi.

Venäläisen kirjallisuuden historia

Maksim Maksimovitsin päivä ei ollut alkanut hyvin. Niinpä se myös meni huonosti. Illalla hän joi kupin teetä ja toivotti vaimolleen Nina Mihailovalle, jonka nuorimmalla sisarella oli poikkeuksellisen vihreät silmät, hyvää yötä. Vuoteessa oli vihdoin hyvä olla.

Kaukana Amerikoissa oli päivä vasta nousemassa. Siellä muhivat ne uudet aatteet.

Pelko ja viha

Tämä Junakohtauksen uusin merkintä tekee mieleni haikeaksi ja surulliseksi. Eikö siinä lähestytäkin asioita aivan liian selkeästi vihan ja kammon kautta? Ei ehkä pitäisi sanoa tätä, mutta joskus suoruuskin voi olla tarpeen: Kirjoitus vaikuttaa jopa heteronormatiiviselta.

Oppivatko ihmiset koskaan mitään? Välillä tuntuu kuin koko pitkä kansojen historia olisi ollut vain turhaa taivallusta pimeässä. Toivon menettäminen olisi kuitenkin kauheinta. Ehkä sitä ei tarvitse menettää. Itsen olen ainakin varma, että jos maailmaa hallitsisivat viattomat lapset, he sanoisivat: "Hyväksy toiseus! Suck Dick!"

Omituinen artikkeli

Juhani Lindholm on tehnyt uuden suomennoksen Vänrikki Stoolin tarinoista. Ainakin eri paikoissa julkaistujen otteiden perusteella käännös on todella hyvä. Lindholm kertoo jonkinlaiseksi tavoitteekseen palauttaa teos runouden piiriin missä hän mitä ilmeisemmin on myös onnistunut.

Aamulehti kuitenkin meni ja teki asiasta seuraavanlaisen jutun, jonka perusteella asiasta saa sellaisen käsityksen, että nyt oltaisiin vaihtamassa Suomen kansallislaulun sanoja, mistä ei ole ollenkaan kysymys. Aamulehden mukaan tuo olematon asia näyttää kuitenkin olevan se asia mikä tuossa käännöksessä on merkittävintä. Jos kyseessä on mainostemppu niin se on harvinaisen huonoa mainosta, koska koko oletettu kohu on ainoastaan jutun kirjoittaneen toimittajan päässä.

Amerikkalainen supersunnuntai

Vaatimattoman näkemykseni mukaan puolustus on kaikkien pallopelien ydin. Esimerkiksi koripallopelit, jotka päättyvät lukuihin 120 - 115 ovat silkkaa roskaa ja pelleilyä, jossa joukkueet tekevät kaiken väärin. Siksi oletan vahvasti, että Chicago Bears voittaa tänään Indianapolis Coltsit vaikka en ole koko sarjaa sen kummemmin seurannutkaan, kunhan nyt luin, että puolustus on Bearsien vahvuus. Omaa oikeaa aikaamme keskellä ensi yötähän tuo sitten nähdään.

Amerikkalainen jalkapallo on ehkä paras televisiolaji. Peliä on mielenkiintoista seurata vaikka ei olisi mitenkään kummankaan joukkueen puolella tai tuntisi joukkueiden taustalla olevaa "kulttuuria". Oikea jalkapallo, jossa pallo on radikaalisti pyöreä ja sitä potkitaan kekseliäästi jaloin ei toimi samalla tavoin. Siihen liittyy niin paljon kaikkea muuta. Toisaalta itse Super Bowlissa alkavat ylipitkät mainoskatkot jo häiritä pelin rytmittymistä.

Toivotaan kuitenkin, että peli on yhtä tasainen ja jännittävä kuin vuosina 2002 ja 2004 jolloin New England Patriots otti voittonsa potkaisemalla palloa pelin loppuhetkillä.

Keskitie

Itämaisesta filosofiasta tuttu keskitien käsite ei oman vaatimattoman käsitykseni mukaan tarkoita siellä millään muotoa varovaista tasapaksuutta ja äärimmäisyyksien välttelyä, vaan sitä, että ollaan asemissa joista voi mahdollisimman tehokkaasti iskeä molempiin ääripäihin, tai vaihtoehtoisesti jopa omaksua ne. Keskitie tavallaan edellyttää äärimmäisyyksien - ojien - tuntemista. Voin kyllä olla väärässäkin tässä.

Eloisaksi angolosaksiksihan keskellä tietä oli ainakin vielä joku aika sitten Middle of the Road ja se ehkä riittääkin meille. Vielä tällä kertaa.

Yleispätevää otsikkoa on turha vaihtaa

Valtioneuvoston istunnossa annetaan torstaina suurlähettiläs Charles Murrolle oikeus allekirjoittaa Suomen puolesta kansainvälinen sopimus Pariisissa.

Hallituksen asialistalle on kirjattu asia tarkasti: "Kaikkien ihmisten suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminen."

Asiakirjalla perustetaan uusi ihmisoikeus: oikeus olla joutumatta tahdonvastaisen katoamisen kohteeksi. Allekirjoittajavaltiot velvoitetaan suojaamaan jokaista kansalaista tahdonvastaiselta katoamiselta ja huomioimaan katoaminen rikoslaissaan.

Että näin. Asiasta lisää Helsingin Sanomissa. Toisaalta on aivan hyvä, että anglosaksien ja ranskalaisten poliittisesti korrektiksi korjaillun kielen kiemuroita ei voi järkevällä tavalla kääntää suomeksi. Jos voisi, kävisi pian niin, että suomeksikaan ei olisi mahdollista ajatella.