Objektiivinen analyysi asioista

Olen tietysti sitä mieltä, että on olemassa objektiivinen todellisuus. Toisaalta ei ole olemassa objektiivista, ihmisten välistä kommunikaatiota, koska jokaisella persoonalla on näkökulmansa todellisuuteen. Samaan tapaan, kuin kukaan ei voi nähdä Jumalaa kasvoista kasvoihin ja sillä tavoin tuntea häntä, asiat ovat myös tieteessä. On aika turha vedota kvanttimekaniikkaan, jos ei siitä mitään tiedä, mutta voi luottaa ja uskoa siihen, että tiede on pohjimmiltaan reilu järjestelmä, jonka piirissä pyritään kuvaamaan todellisuutta niin tarkasti kuin se on mahdollista. On siis olemassa objektiivinen todellisuus, mutta emme tiedä siitä kaikkea ja saattaa jopa olla, että tiedämme vasta vähän alusta.

Tämä on oikeastaan niin triviaalia, että olen aina ihmetellyt, kun olen törmännyt kiistoihin objektiivisen todellisuuden olemassaolosta. Nyt kuitenkin huomasin, lueskellessani USA:n tulevista vaaleista, että Ayn Randin, jota itse olen pitänyt kirjailijana, joka vastusti kollektivismia, mikä on sekä oikein, että järkevää, ja jonka teoksia en ole jaksanut lukea, ympärille on oikeasti kehittynyt jonkinlainen filosofia, jota kutsutaan objektivismiksi. Pinnallisella tutustumisella se ei vaikuta kovin järkevältä ja mikäli objektiivisella todellisuudella tarkoitetaan tuollaisella filosofialla selvitettävää asiaa, niin sitä ei tietenkään ole.

Lueskellessani törmäsin joka tapauksessa Murray N. Rothbardin kirjoittamaan yksinäytöksiseen näytelmään

Mozart was a Red

joka on hauska, joten ei tämäkään tutustuminen hukkaan mennyt. Lukeminen kannattaa aina. En tiedä joutuiko Rothbard elämänsä viimeisinä vuosina verkkokeskustelujen pauloihin, mutta toivotaan nyt, että hän armeliaasti säästyi siltä kohtalolta. Kovaa ollut jo tuo vanhojen hyvien aikojen objektivismikin.