Sosialidemokraatit

Otsikko on käytännössä sama kuin edellisessä bloggauksessa.

Torstaina tuli oluttuoppien äärellä analysoitua vaalitulosta ja Kouvolassa käytännössä kaikki neljännen polven punakaartilaiset ovat äänestäneet Perussuomalaisia. Myös Kotkassa on ilmeisen selvää, että PS tulee nousemaan kunnallisvaaleissa ohi SDP:n suurimmaksi puolueeksi. Näin vain on.

Itse tunnen lievää ylpeyttä siitä, että voin sanoa tuntevani Jussi Halla-ahon ihan moikkatuttuna. Aion myös ehdottaa, että Kotkan PS kutsuisi hänet ensi vappuna pitämään torille puheen rauhasta, rakkaudesta ja politiikasta. Sillä, erottavatko demarit hänet jostain hallintovaliokunnasta, ei yksinkertaisesti ole mitään väliä, koska nykyisellä johdollaan demarit eivät tule päättämään tämän maan asioista kovinkaan pitkään. Jo nyt suurin osa duunarijengistä tietää ketä he eivät missään tapauksessa äänestä ja demareiden jatkaessa näin tuo näkemys vain vahvistuu.

Vihapuhe

En pidä demareista. Dermarit henkilöityvät jotenkin Erkki Tuomiojaan, joka oman parhaan käsitykseni mukaan on täysi pässi. Tuomioja, joka anonyymina vuosi Zavidovo - keskustelut, ja joka vuosia oli tästä anonymiteetistaan hiljaa vaikka se maksoi ihmisten työpaikkoja ja muutenkin kiristi yleistä ilmapiiriä, paljasti olleensa Zavidovo-vuodon takana täsmälleen samalla hetkellä, kun hän näki, että se voisi olla hänelle itselleen poliittisesti eduksi. Nykyään Tuomioja taas uhoilee, että kukaan ei saisi olla anonyymi.

Itse en usko Tuomiojan kaltaisten, selkeiden mulkkujen voittoon, joten kehotan kaikkia olemaan anonyymejä.

Poliittisen ilmapiirin tervehdyttäminen

Koska on selvää, että mitkään aatteelliset ja valistukselliset ratkaisut eivät auta jatkuvaan koohotukseen, jossa vihapuheita ja rikoksia nähdään jokaisen nurkan takana esitän selkeän teknisen ja käytännöllisen ratkaisun:

Valtio takaa Keskustalle, SDP:lle ja ehkä Kokoomuksellekin eräänlaisen eläkkeen. Eli heidän puoluetukensa määrätään yhden sukupolven ajaksi - noin 25 - 30 vuotta - kiinteäksi niin, että se määräytyy tuon ajan  sen mukaan mikä on ollut puolueen paras vaalitulos vuoden 1967 jälkeen. Puolueiden historia huomioidaan myös poliittisissa virkanimityksissä ja puolueiden pitää tuoksi ajaksi saada mediaan omia luottotoimittajiaan.

Näin puolueet voisivat jatkaa eräänlaisessa saattohoidossa pelkäämättä sitä, että äänestäjät vaikuttaisivat heidän taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen asemaansa. En usko, että tämä tulisi edes kalliiksi ja mikäli sillä voitettaisiin se, että yleinen valitus ja koohotus loppuisivat niin se saisi kyllä maksaakin.

Pienemmille poliittisille toimijoille koohotuksen taas suo kyllä ilomielin.

Poliittiset vaatimukseni

Ensimmäiseksi haluan esittää lämpimät kiitokset koko Suomen yhteiskuntajärjestelmälle ja sen ahkeran hyväntahtoisille rakentajille siitä, että Kotka - Kouvola radalla kulkevat uudet, vanhaa paremmat ja mukavammat junat ainakin melkein aikataulussa.

Mutta tämä ei riitä. Ehdoton vaatimukseni on, että sunnuntain ensimmäisen aamujunan Kotkasta on oltava Kouvolassa viimeistään kello 10:30 Suomen aikaa. Vain täten voimme saavuttaa tasapainoisen ja suvaitsevaisen yhteiskunnan, jossa ketään ei syrjitä hänen uskonsa, etnisyytensä, seksuaalisuutensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella. Odotan vaatimukseni toteutumista levollisin mielin.

Äärikristityn muistiinpanoja

Termi äärikristitty on tullut kieleemme käsittääkseni noin vuosi- pari sitten rakkaan Yleisradiomme toimesta. Yleisradion keskeisiä sivistystehtäviä on vaalia suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria, joten termillä voisi olettaa olevan jonkinlaisen merkityksen. En vain parhaalla tahdollakaan keksi mikä se on.

Ehkä, koska suurin osa kristityistä ei juurikaan käy kirkossa, äärikristitty voisi olla kirkossa käyvä kristitty. Messuhan on koko kristinuskon ydin, josta uskon totuudet leviävät sekä laidoille, että ääriin. Käymällä siis säännöllisesti messuissa äärikristillisyyden voisi löytää lähimmästä kirkosta. Sehän on muutenkin suositeltavin ja ehkä ainoa oikea tapa tutustua kristinuskoon. Huolimatta tietyistä muodollisista- ja opillisista eroista - jotka toki ovat tärkeitä - luterilainen ja katolinen messu ovat käytännössä samat. Ne koostuvat samoista osista, etenevät samassa järjestyksessä ja toistavat samoja totuuksia eläen kirkkovuoden mukana niin, että lukukappaleet, vuoropsalmit, evankeliumitekstit ja esirukousaiheet vaihtelevat. Toki myös saarnat, mutta ne ovat papin opetusta vain. Ortodoksinenkaan liturgia ei tästä oleellisesti poikkea. Ongelma on vain se, että äärissä ja laidoilla pitäisi olla jonkinlaisia ääri-ihmisiäkin, mutta ei niitä kirkoissa juuri tapaa. Vaikka olisikin hienoa olla äärikristitty, niin epäilen, että rakas Yleisradiomme ei siis kuitenkaan tarkoita äärikristillisyydellä kirkossa käymistä.

Kirkkojen ulkopuolelle jäävät niin sanotut vapaat suunnat. Tunnen niitä vain muutaman tutun kautta ja mikäli he ovat äärikristittyjä, niin äärikristitty tarkoittaa kai lähinnä työ- ja perhe-elämässä tasaisen hyvin menestynyttä, porvarillista henkilöä. Vapaiden suuntien tilaisuuksissa en ole koskaan käynyt. Olen joskus nähnyt niitä televisiosta ohimennen ja niiden meininki kaatamisineen ja huutamisineen on luonteenlaadulleni vierasta. Toisaalta, koska ohjelmat, joissa niitä olen nähnyt, ovat olleet rakkaan Yleisradiomme tuottamia, ei ole mitään syytä uskoa, että ne kuvaisivat noitä tilaisuuksia mitenkään puolueettoman todenmukaisesti. Tiedä siis häntä. Mikäli kansankoulussa opetettu, ikuinen YYA-sopimus olisi vielä voimassa, niin äärikristitty olisi tietysti helppo paikallistaa vapaista suunnista: hän olisi Leo Meller, joka vei salaa propagandaa Neuvostoliittoon ja astui näin törkeästi veljesten Kekkonen ja Karjalainen - jotka todellakin olivat keskustaa, eivätkä mitään laitaa - varpaille. Olen aikani kuluksi kuunnellut Melleriin melko voimakkaasti henkilöityvän Patmos -lähetyssäätiön radio-ohjelmia, joita heillä on laaja arkisto. Itse kyllä kavahdan aika paljonkin Mellerin itsensä apokalyptisia selityksiä, mutta toisaalta järjestön tuottamat ohjelmat ovat muuten laadukkaita. Esimerkiksi Pasi Turuselle ja Petri Mäkilälle, jotka toimittavat kristillistä kenttää kohtuullisen laaja-alaisesti ja puolueettomasti käsittelevää Ristitulta - ohjelmaa ammattitaidolla ja hyvällä huumorillakin, olisi varmasti käyttöä myös rakkaassa Yleisradiossamme.

Patmoksen ohjelmissa on asiantuntijavieraan aina silloin tällöin Juha Ahvio. Hän kommentoi äärikristillisyyttä Norjan tragedian valossa Uudessa Suomessa. Ja sinänsä hyvin kommentoikin. Kuitenkin, jos Norjan joukkomurhaaja olisi äärikristitty, kuten Yleisradiomme myös väittää, niin se olisi sinänsä ikävää sillä en voisi olla äärikristitty, koska äärikristillisyys ei olisi kristillisyyttä ollenkaan. Kristillisyyteen ei nimittäin kuulu se, että poliittinen johto perustaisi yhteisen, yleisen ja katolisen kirkon, jonka tehtävinä olisi vain kutsua ristiretkeläisiä sotaan ja tuottaa poliittista propagandaa totalitaarisen valtion tarpeisiin. Moiseen löytää helpommin polkuja vaikkapa niin, että Yleisradion toimittajat tarkistavat omat jäsenkirjansa ja suuntaavat tutkivan journalisminsa niiden osoittamiin suuntiin.

Mutta, etsivä löytää, joten ei ole mitään syytä vaipua apatiaan. Ehkä äärikristillisyyden olemus tästä hiljalleen selkenee, vaikka rakas Yleisradiomme sitä ei kykenekään määrittelemään.

Onneksi on perussuomalaiset

Perussuomalaisten ansiosta myös demokraattisen päätöksenteon piirissä on ihmisiä, jotka tietävät, että lainoista nykyisellä kansainvälisellä yleiskielellä  puhuttaessa maksukyvyttömyys ei ole, tai ainakaan sen ei pitäisi olla, ihan lähtökohtainen tilanne. Toisaalta, so f.... what?

A-Studion englannin tentti

Rehellisyyden nimissä on kyllä todettava, että A-Studio ei välttämättä selkeästi kerro, että kyse on taloustermeistä.

Kirottuja olkoon

Meidän halla-aholaisen falangin hurskaamman siiven edustajia ilahduttaa suuresti, että itse Jussi Halla-aho on ruvennut lukemaan Raamattua. Tämä ilmenee hänen Facebook-seinältään. Mikäli olisin lehtimies tekisin asiasta lööppijutun aiheena Halla-ahon kreationistiset näkemykset ja Sarah Palin, mutta kun en ole tyydyn epäilemään, että hän lukee Vulgataa mikä rehellisesti ja avoimesti sanottuna aiheuttaa minussa lievän, ohimenevän kateuden häivähdyksen, sillä posti ei vielä ole tuonut latinan kielioppia tänne maaseudulle.

Halla-aho kiinnittää huomiotamme kahteen viidennen Moseksen kirjan kohtaan, joista toinen todistaa Israelin heimojen naiset niin hurjiksi puolustamaan miehiään, että heitä piti lailla hillitä tekemästä sitä radikaalin epäsovinnaisilla tavoilla. Tästä voisivat pohjolan valkyriat itse asiassa ottaa oppia. Toinen taas oli katkelma litaniasta asioista, joiden tekijät oli syytä julistaa kirotuiksi heti Jordan - joen ylityksen jälkeen. Kokonaisuudessa julistus meni näin:

Leeviläisten on kuulutettava Israelin kansalle kovalla äänellä:

"'Kirottu on jokainen, joka veistämällä tai valamalla valmistaa jumalankuvan tai teettää itselleen sellaisen kuvan ja palvoo sitä salassa, sillä se on Herralle iljetys.' Ja koko kansa vastatkoon: 'Aamen.


"'Kirottu on jokainen, joka ei kunnioita isäänsä ja äitiänsä.' Ja koko kansa sanokoon: 'Aamen.

"'Kirottu on jokainen, joka siirtää rajamerkkejä.' Ja kansa sanokoon: 'Aamen.

"Kirottu on jokainen, joka johtaa sokean harhaan.' Ja kansa sanokoon: 'Aamen.'

 "'Kirottu on jokainen, joka riistää muukalaiselta, orvolta tai leskeltä hänen oikeutensa.' Ja kansa sanokoon: 'Aamen.'

"'Kirottu on jokainen, joka makaa isänsä vaimon kanssa, sillä hän häpäisee isänsä.' Ja kansa sanokoon: 'Aamen.' 

"'Kirottu on jokainen, joka sekaantuu eläimeen.' Ja kansa sanokoon: 'Aamen.

"'Kirottu on jokainen, joka makaa sisarensa tai sisarpuolensa kanssa.' Ja kansa sanokoon: 'Aamen.'

 "'Kirottu on jokainen, joka makaa anoppinsa kanssa.' Ja kansa sanokoon: 'Aamen.'

"'Kirottu on jokainen, joka murhaa toisen ihmisen, vaikka teko ei tulisikaan ilmi.' Ja kansa sanokoon: 'Aamen.'

"'Kirottu on jokainen, joka maksusta surmaa syyttömän ihmisen.' Ja kansa sanokoon: 'Aamen.'

"'Kirottu on jokainen, joka ei tunnusta tämän lain käskyjä eikä elä niiden mukaisesti.' Ja kansa sanokoon: 'Aamen.'

Eli noin. Ja mitäpä me olisimme tuohon vastaankaan väittämään?

Maaseutu

Maaseudulla asumisessa on sekin hyvä puoli, että posti, joka saapuu matkojen takaan, ilmeisen hyvin osaa suodattaa maailman mediavirrasta sen mikä on olennaista. Juuri kun olin lukenut uudestaan Magnus Nymanin erittäin hienon teoksen Hävinneiden historia oli postilaatikkoon ilmestynyt Jukka Hankamäen kirja Kansallisfilosofinen manifesti. Kiitos lähettäjälle. Kymmenen minuutin pikakelaukselta kirja vaikuttaa hyvältä. Aion kuitenkin lukea sen tarkkaan, sillä liberalismissa täytyy olla jotain mätää :)

P.S.

Ensimmäinen, ja aika fataali virhe, löytyikin jo parinkymmenen minuutin selaamisen jälkeen: Kansallisliberalismi olisi valmis pakottamaan kirkot muuttamaan oppiaan ja käytäntöjään, koska kirkot sijaitsevat valtion yhteisellä tontilla. Miten liberalismi tässä suhteessa eroaa selkeästä kommunismista?

Toisaalta kirjassa kuitenkin on selvästi enemmän hyvää kuin huonoa.

Liberaali II

Liberaalius on eräänlaista tiukkaa puritaanisuutta, jossa ihmisten moraalinen vastuu ulkoistetaan jollekin massojen valitsemalle syntipukille. Otetaan nyt vaikka neljä tapausta politiikan piiristä ( näitähän riittäisi muualtakin ): Ilkka Kanervan tekstiviestit, Rosa Meriläisen pilvenpoltto, Matti Vanhasen seurustelu ja Teuvo Hakkaraisen kännit. Kaikki asioita, jotka yleisellä tasolla ovat melko merkityksettömiä, mutta silti liberaali ja vapaamielinen julkisuus on jaksanut jauhaa niistä jonkinlaisen moraalisen kiihkon vallassa aivan uskomattomalla tavalla. Konservatiivinen tapa tietenkin olisi yksinkertaisesti tuomita holtiton seksikäyttäytyminen ja holtiton huumeiden kanssa pelaaminen yleisellä tasolla, ilman mitään nimenomaisia esimerkkejä, jolloin vastuu asioista olisi jokaisella yksilöllä itsellään.

Onkin ilmeisesti niin, että nimenomaan liberaali mielenlaatu on perustaltaan, niin sanotusti, kyttäävä.

Yksi kaupunki, yleinen ja yhtäläinen

Kirkko ja Kaupunki lehdellä oli oma pieni osansa siinä, että aloin ymmärtämään kuinka jäljellä on vain kaupunki. Kiitos siitä. Nyt kaikki on hyvin.

Asia ei siis sinänsä minulle kuulu, mutta tämä pääkirjoitus: Suuret hengelliset kesäjuhlat  jotenkin tyrmää ihan yleisellä röyhkeydellään. Mikä oikeus Kirkolla ja Kaupungilla on lajitella seurakuntalaisia maksaviin ja kirkolta avustusta saaviin? En itse tarkemmin asioista tiedä, mutta käsittääkseni noiden herätysliikkeiden jäsenet ovat kirkon aktiivisimpia jäseniä ja he kaiketi maksavat sen saman kirkollisveron kuin kaikki muutkin luterilaisen kirkon jäsenet. Se, että Kirkko ja Kaupunki pitää heitä jonkinlaisina kirkon syöttiläisinä on kummallista, koska täysin samoin perustein saman syytöksen voisi singota kyseiselle lehdelle.

Rahan ja politiikan ei tietysti pitäisi vaikuttaa näissä mitään, mutta ainakin omasta puolestani voin lämpimästi suositella niille, joita tilanne ärsyttää radikaalia, mutta parhaan käsitykseni mukaan oikeamielistä ratkaisua: harkitkaa vakavasti liittymistä kirkkoon.

Mitä jos?

Mikäli olisin jonkinlainen Philip K. Dick yrittäisin kirjoittaa jutun, jossa historiaa korjattaisiin niin, että mitään reformaatiota ja valistusta,  ja varsinkaan niihin liittyvää hyötyajattelua, ei olisi koskaan syntynyt, mutta siitä huolimatta teknologinen kehitys olisi ollut yhtä voimakasta, tai sen ansiosta jopa voimakkaampaa. Kaikki toki liittyy kaikkeen ja ellei olisi tapahtunut näin ei olisi tapahtunut mitenkään, mutta kuitenkin: ajatus on mielikuvituksen tasolla kiinnostava.

Joka tapauksessa aina, kun joku esittää kysymyksen: "Mutta mitä hyötyä siitä on?", pitäisi kysymyksen esittäjälle tuomita vähintään 50 euron sakko. Ihan vain vaikka siksi, koska rahan liikkuminen on kuulemma hyödyllistä.

Paljastava yksityiskohta

Jutta Urpilainen esitelmöi Brysselissä euroryhmän kokouksessa Suomen hallitusohjelmasta salaisena aseenaan värilliset pallerot. Esitys oli niin kiinnostava, että tiedostustilaisuudessa Brysselissä olivat pöydällä MTV3:n, YLE:n ja Nelosen mikrofonit.

Näin se käy.

Sananvastuu

Monet lestadiolaiset ovat lopettaneen sanomalehti Kalevan tilaamisen vastalauseena sille tavalle, jolla Kaleva on käsittelyt lestadiolaisten parissa ilmenneitä lasten hyväksikäyttötapauksia. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen pitää toimintaa sananvapauden kannalta kyseenalaisena painostamisena: Lestadiolaisten Kaleva-prostestissa kyse vaientamisyrityksestä.

Aika käsittämätön kanta. Vai koskeeko kovasti markkinoitu sananvastuu vain yksittäisiä verkkokirjoittelijoita? Kaleva kirjoitti mitä kirjoitti ja kantaa sanoistaan vastuun. Ei kenenkään ole mikään pakko tilata lehtiä. Tietenkin lestadiolaisten tavoite on painostaa Kalevaa, mutta se on täysin oikeutettu tavoite varsinkin jos sen toteuttamiskeinona on yksinkertainen ja laillinen tilausten lopettaminen. Lehteä boikotoivat vain käyttävät omaa henkilökohtaista vapauttaan olla lukematta lehteä ja olla maksattama siitä. Se on sananvapautta sekin.

Muutosvastarinta

Ennenkin on tullut todettua, että missä tahansa tilanteissa muutosvastarinta on järkevin tapa toimia.

Puolalaiset papit ovat viisaita. Messun jälkeen katseltiin erään saksalaisen koulutuskeskuksen kappelin esitettä. Kappelista oli viisi kuvaa, jotka esittelivät sitä 1800 - luvulta tähän päivään. "No, tuossahan on koko liturgian huononemisen historia", todettiin kuvista joissa kappeli muuttui aina vain riisutummaksi kunnes se oli alttaria lukuun ottamatta tyhjä ja oltiin nykyajassa. "Ensimmäisessä kuvassa se on kaunis, joten tietenkin se piti ehdottomasti muuttaa."

Olen joskus miettinyt vanhaa mummoa, jonka Teemu Lahtinen kertoi tavanneensa partiokavereidensa kanssa Puolassa. Hän ei ollut käynyt kotikylänsä ulkopuolella kuin kerran. Silloin kirkkoa oli korjattu, joten hän oli vieraillut parin kilometrin päässä olleen naapurikylän kirkossa. Kotinsa pihalta hän oli nähnyt kuinka saksalaiset marssivat itään ja venäläiset taas länteen. Jollain syvällisellä tavalla tuo on oikea tapa elää: olla vain rauhassa ja antaa hullujen marssia minne mielivät.

Kotikansainvälistyminen

- Päivää
- No päivää päivää.
- Meillä on valtion toimesta suunniteltu sellainen sopeuttamisohjelma. Semmoinen, jonka kautta te sopeudutte tänne Suomeen ja kaikki menee jouhevasti sitten.
- Ok.
- Niin, teillähän on kolme alaikäistä tytärtä?
- Niin on.
- Olemme kuulleet, että te olisitte jotenkin kiinnostuneet heidän kunniastaan?
- Siis?
- He eivät kuulemma saa liikkua kaduilla pukeutuneina kuin Hampurin huorat, he eivät saa juopotella ja kiroilla kuin aikuiset merimiehet, eivätkä he saa naiskennella ihan kenen tahansa kännissä olevan teinin kanssa?
- Totta, nimenomaan näin. Jos...
- Ymmärrättekö te mitä te teette?
- Siis en nyt ymmärrä. Yritän vain...
- Te toimitte vastoin Suomen lakia. Me voimme luopua suvivirrestä ja muusta sivistyneestä roskasta, mutta siitä me emme luovu, että meidän penskamme saavat käyttäytyä kuin juopot ja lutkat. Se on luovuttamaton ihmisoikeus.
- Siis mitä minun...
- Ei mitään. Annatte vain niiden tyttöjenne svengata kännissä, kuten kunnon liberaalien tulee.
- Voiko tästä valittaa mihinkään? Minut ohjattiin väärään maahan.
- Ei voi.

:)

Reklamaatio numero Z

Aivan ensimmäiseksi haluaisin todeta Haminan ainoalle rastafarineekerille Pelle Miljoonalle, että kato säkin nyt vähän mitä sä mainostat vai onko massi syönyt sielun?

Toiseksi:

- Pysähtyykö tämä ennen Rantahakaa siinä Tavastilan kohdalla?
- Odotas..ei. Inkeroinen on ennen Rantahakaa.
- Voisiko pysähtyä? Siinä oli ennen pikavuoropysäkki.
- Ei ole enää.
- Ennen kaikki olikin paremmin.
- Ehkä.
- Voisitko kuitenkin pysähtyä siinä, mulla ei olisi kuin pari sataa metriä käveltävää siitä.
- Kuinka paljon sulla olisi Rantahaasta.
- Sellainen seitsemisen kilometriä.
- Tota, mielelläni, mutta kun ei saa pysähtyä kuin aikatauluun merkityillä pikavuoropysäkeillä.
- No eihän sitä kukaan huomaa, jos hetkeksi pysähtyy. Hyppään nopeasti ulos ja siinä se.
- Ikävä kyllä, aina joku huomaa. En voi pysähtyä kuin pikavuoropysäkeillä. Tai en saa.
- Eli siis ei käy?
- Valitettavasti.
- Ok. Täytyy mennä sitten Karhulaan ja ottaa sieltä taksi.
- Eli?
- Karhulaan.
- 13, 50.
- Ole hyvä.
- Kiitos.

Kolmanneksi: Ei pitäisi valittaa. Sentään pääsee Kouvolasta Karhulaan maksamalla ainoastaan mitättömän 13 euron 50 sentin rahasumman. Koko autossa oli lisäkseni kolme muuta matkustajaa, jotka varmaan kyttäsivät silmä kovana pysähtyykö bussi vain oikeilla pysäkeillä, tai sitten ei. Taksi Karhulasta Tavastilaan laskutti 24 euroa. Julkisissa liikennevälineissä on tulevaisuus. Väittäisin näin. Ihmetyttää silti mihin tämä maa on oikein menossa, kun bussikuski ei vapaana ihmisenä uskalla tehdä tuollaista pientä palvelusta, joka ei olisi keneltäkään pois, vaan pitää tiukasti kiinni säännöistä ja pelkää jonkun näkevän, että niitä rikotaan. Linja-autossa ei todellakaan ole tunnelmaa enää.