lauantai 11. kesäkuuta 2011

Selibaattipäiväkirja osa joku.

Aika hieno vuosi.  Nyt on  taas samanlaiset helteet kuin selibaatin alussa, mutta en edelleenkään keksi mistä oikeasti pitäisi valittaa. Selibaatti on vaan kivaa.

Ei vain siis voi oikeasti moittia ketään mistään, joten ei tästäkään tule kirjoitusta yleisönosastoon. Ihmiset käyttäytyvät hyvin aina, kun heitä kohtaa.  Utumiestä, joka heti tajusi mistä on kysymys on hieman ikävä kommentoijana ja ennen kaikkea kirjoittajana, mutta uskon tuonkin vapaan sielun ikuiseen vapauteen, enkä niin mieti koko asiaa.

Pidän tulevasta hallituksesta. Siinä on kuusi puoluetta, joilla jokaisella on vähintään yksi ministeri. Ohjelma ei voi olla kovinkaan vakaa ja vankka, vaan se täytyy olla kompromisseja täynnä. Tämä luo hyvän pohjan sille, että  asiallisella ja vakaalla oppositiopolitiikalla voi oikeasti vaikuttaa politiikan suuntaan. Kunnallisvaaleissa tavataan.

Itse nukun nykyään ulkona. Heräsin aamulla kello 04:47:26 siihen, että varikset rääkyivät ja hyökkäilivät kuin kuolemaa tehden. Aivan hillitön meteli, mekastus ja pauke. Kissahan se siellä niiden pesällä hyppi. Annoin kissalle kaupasta ostettua ruokaa ja se rupesi sen syötyään nukkumaan vaatimattoman vuoteeni vallaten. Itse jäin hereille miettimään mikä siinä nyt on, kun maailma on näin. Näillä mennään.

Ei kommentteja: