lauantai 19. kesäkuuta 2010

Selibaattipäiväkirja osa 1.

Kaupungilla ei ollut yhtään tyhmää ihmistä, joten mistä kirjoittaa mielipidekirjoitusta? Kävellessä mieli oli ihmeen kevyt, samalla itseensä vaipunut ja tarkkaileva. Havainnot olivat valoisia ja inspiroivia. Ihmettelen olenko kulkenut joidenkin vallitsevien rakenteiden ulkopuolella ja ohi, koska en lainkaan tuntenut moderneihin sinkkuihin kohdistuvan rakenteellisen sorron paineita. Ilmeisesti olen.

Kissa on alkanut nukkumaan vieressäni. Se toimii aina samalla tavalla: ilmestyy makuuhuoneeseen, naukaisee pari kertaa, hyppää vuoteelle, astelee päälläni raapien kynsillään peittoa varmistaakseen, että olen hereillä, nuolaisee pari kertaa naamaani ja etsii sitten sopivan paikan, jossa vaipua uneen. Mutta kissan käytöksen kuvaaminen on turhaa, koska teoria on tärkeämpää. Mikäli, kuten tieteellisesti tulee, MAT laajennetaan koko luomakuntaan ja universumiin on selvää, että markkina-arvoni on rajusti noussut. On nimittäin vaikea kuvitella evoluution tuottamaa, kissaa jalompaa otusta.

3 kommenttia:

Utumies kirjoitti...

:D

IDA kirjoitti...

;)

Ei jaksanut täydellisempää ja laajempaa. Tässä vasta ikään kuin avattiin Kolmas tie ( Third Position ) :D

Juha Kettunen kirjoitti...

Tutun kuuloista tuon kissan käytös. Tosin toinen kissani käyttäytyy tuolla tavalla aamuisin silloin, kun haluaa minut hereille aamiaista tarjoilemaan :-P

Kyseinen kissa ei harrasta minun vieressäni nukkumista. Toinen kissa, joka sitä sen sijaan harrastaa, naukuu aina ensin ulko-ovella raapien sitä (?!?), ennen kuin hyppää päälle ja asettautuu viereen silitettäväksi ja nukkumaan.

Kissa on yksinkertainen otus, mutta niin vain kaikki ovat yksilöitä.

Peiton raapiminen muuten on tyytyväisyyden osoitus. Jotkut kissat "leipovat" villapaitaa, jotkut myös ihmisen syliä tms.