SDP:n visioimassa Kyminkaupungin metropolissa ei pääse Kotkasta kello yhdeksitoista Kouvolaan ilman omaa autoa, joten anteeksipyyntö ilmastolle ja vihreille. Sinänsä tuo ei ole ihme, sillä näiden kahden kauppapaikan välillä on lähinnä metsää. Suomi, tuo metsäisten metropolien maa, voisi joku sanoa, sillä samahan koskee myös visioitua Helsinki - Pietari nauhakaupunkia Suomenlahden rannikolla.
Edes Kouvolassa ei näkynyt tyhmiä ihmisiä, vaikka siellä vilkasta olikin, joten mitään suomalaiseen lehteen kelpaavaa mielipidekirjoitusta/kolumnia ei synny vieläkään.
Saarnassa puhuttiin evankeliumin radikaalisuudesta. Joka tarttuu auraan ja katsoo taakseen, ei ole sopiva Jumalan valtakuntaan. Kuolleiden pitäisi antaa haudata kuolleensa, sillä maalliseen menoon ei pitäisi juurikaan kiinnittää huomiota, vaan elää kristillistä elämää, kuten opetettu on. Vain se voi tuoda aidon muutoksen. Niin varmasti on, eikä kukaan ole sanonut, että minkään pitäisi olla helppoa.
2 kommenttia:
Helppoa ei ole, ei, ja standardi siitä, miten täällä ylipäätään olisi elettävä, lienee korkeammalla kuin useimmat uskovat.
Tein virtuaalimatkan eilen niille kulmille (Jukka L. Mäkelä: Salaisen sodan saatosta):
"Runsaan puoli kilometriä kuljettuamme tulimme desanttien kanssa vastakkain pienellä kolmion muotoisella pellolla aivan tien reunassa. Kohtaamamme miehet olivat viimeiset Kankkilassa alastulleesta porukasta. Ryhmänjohtajani Toivo Eerola ja Eevert Suurnäkki erottautuivat kahakan aikana selvästi muista, jotka olivat enimmältä osaltaan tulikastetta vailla olevia poikasia.
Ammuskelu alkoi heti eivätkä pahuksen pojat oikein ymmärtäneet edes pelätä. Hiukan päitään nytkäyttivät sivuille desanttien luotien viheltäessä kuin paarmojen pörinä. Oli enemmän kuin nautinto nähdä, miten ahneesti Eerola ja Suurnäkki tekivät syöksyjään. Kumpikin yritti päästä vihamiehiä niin lähelle ja pian kuin suinkin. Selvästi ole menossa henkilökohtainen kilpailu. Silloin vihollisen panokset loppuivat ja hän hypähti pystyyn heittääkseen käsikranaatin. Eerola ampui häneltä oikean käden hauiksen säpäleiksi ja kranaatti putosi räjähtämättä. Veimme vangin piiriesikuntaan, joka sijaitsi Pyhtään Länsikylän koululla."
Lähetä kommentti