sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Kaksinainen suhtautuminen

Palaneen käryä - blogi kommentoi Helsingin Sanomien mielipidejuttua, jossa ihmetellään Pariisin kaupungin päätöstä kunnioittaa Solzhenitsyniä nimeämällä aukio tämän mukaan.

En jaksa ehdoin tahdoin rääkätä itseäni, enkä ole aikoihin seurannut suomalaista kulttuurikeskustelua. Ehkä pitäisi, sillä pinnan alla ilmeisesti kuplii jotain ihan aitoakin mikä valtamedioissa ei pääse vielä esille. Suomalaisella kulttuuriväellä on kuitenkin ihmeen kaksinainen suhtautuminen klassiseen kristinuskoon. Sen läntiset ilmentymät nähdään yksiselitteisen pahoina ja syrjään siirrettävinä, kun taas ortodoksinen usko nähdään jotenkin aitona, mystisenä ja rakastettavan älyllisenä ilmiönä. Kuitenkaan katolilaisuuden ja ortodoksisuuden välillä ei ole käytännössä juuri mitään eroa, vaan jopa kirkkojen yhdistyminen olisi mahdollista - seuraavan tuhannen vuoden sisällä ;) - ja sitä myös laajasti toivotaan. Klassisen luterilaisuuden erot suuriin kirkkoihin taas ovat melko puhtaasti teologisia, eivät niinkään yhteiskunnallisessa opetuksessa ja moraalikysymyksissä näkyviä.

On vaikea sanoa mistä moinen, epä-älyllinen ja kristinuskosta tietämätön suhtautuminen johtuu. Ehkä se on vain yksi ilmentymä siitä totuudesta, että Suomi on maa, jossa kansa on älymystöään viisaampaa.

Väitän kuitenkin, että ellei Solzhenitsyn olisi ollut ( pien )venäläinen nationalisti, vaan ainoastaan hurskas ortodoksi häntä kunnioitettaisiin Suomen kulttuuripiireissä aivan toisella tavalla. Jos hän olisi ollut hurskas katolilainen tai hurskas luterilainen, häntä tuskin edes tunnettaisiin ellei hän olisi sanonut jotain kondomeista ja homoavioliitoista.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kuitenkaan katolilaisuuden ja ortodoksisuuden välillä ei ole käytännössä juuri mitään eroa

Ei filioque ole mikään pikkujuttu. Tutustu ortodoksiseen teologiaan niin huomaat miten olennaisesta asiasta on kysymys.

Klassisen luterilaisuuden erot suuriin kirkkoihin taas ovat melko puhtaasti teologisia, eivät niinkään yhteiskunnallisessa opetuksessa ja moraalikysymyksissä näkyviä.

"Klassisella luterilaisuudella" ei ole paljonkaan merkitystä koska sitä ei juuri missään enää esiinny.

Ehkä se on vain yksi ilmentymä siitä totuudesta, että Suomi on maa, jossa kansa on älymystöään viisaampaa.

Jos "kansa" on Jussi Halla-aho ja "älymystö" Leif Salmén, olemme totisesti pahassa kusessa.

IDA kirjoitti...

"Ei filioque ole mikään pikkujuttu. Tutustu ortodoksiseen teologiaan niin huomaat miten olennaisesta asiasta on kysymys."

No eihän se pikkujuttu ole, mutta katolinen kirkko käsittääkseni hyväksyy nykyään uskontunnustuksen molemmat muodot.

"
Jos "kansa" on Jussi Halla-aho ja "älymystö" Leif Salmén, olemme totisesti pahassa kusessa
."

Ööö?