I
Liberaalisuuden ( jenkkimielessä ) ydin on siinä, että kaiken mitä halutaan tehdä ja ajatella pitää olla jonkin ylemmän tahon tahon, joka liberaalien tapauksessa on aina valtio, sallimaa ja kaikki mistä ei pidetä pitää olla saman tahon kieltämää. Tässä mielessä liberaalius onkin vain vääristynyttä lapsellisuutta. Aikuisten leikkikoulua.
II
Kun viralliset rangaistukset rikoksista on lievennetty lähes olemattomiin uskalletaan tuomita täysin estottomasti myös asioista, jotka eivät edes ole rikoksia.
Siinä alkuun pari huomiota, josta voisi lähteä kehittelemään.
Hyvää Juhannusta! Yritän itse viettää sen juhlan arvolle sopivalla tavalla. Tuskin kuitenkaan onnistun :)
4 kommenttia:
Omalla tavallaan tässä on jotain pointtiakin, erityisesti kohdassa II, mutta tämähän ei rajoitu liberaaliuteen.
Valtio tms. koneisto, jolla on valta pakottaa ihmisiä, on pakko virittää jotenkin. Pääsääntöisesti kyllä kohta I pätee mutatis mutandis konservatiiveihin, erona kai tässä on se, että konservatiivien mielestä rangaista kovaa ja mielivaltaisesti, so. ei perustuen siihen, mitä ihmiset oikeasti haluavat tehdä, vaan jonkin mielivaltaisen säännön perusteella, jota sitten nimitetään "arvoksi".
Tosiasiassahan konservatiivilla ei ole itsellään mitään arvoja, joiden kautta asioita katsotaan, vaan joukko dogmeja. Se on tietty ihan OK, mutta ongelmaksi se muodostuu silloin, jos yritetään rationaalisesti jotenkin pohtia sitä, miten mielekkääseen päämäärään päästään. Liberaalit ovat pääsääntöisesti kyllä tyhmiä, koska valtio on tällaisen päämäärän tavoittelun kannalta sangen huono, mutta vähemmän tyhmiä kuin konservatiivit, koska dogman päälle rakennettu valtio on vielä huonompi.
Oikea ratkaisu tietenkin on, että valtion tehtävänä ei ole sen paremmin toimia yksilöiden mielihalujen rationaalisen toteuttamisen välineenä (liberaalit) kuin mielivaltaisten dogmien nuijiminenkaan (konservatiivit).
Sensijaan valtion tehtävänä on korjata niitä virheitä, joita syntyy, kun ihmiset eivät voi tai heidän ei ole muuten mielekästä, tehdä yhteistyötä joka olisi kaikkien tai suurimman osan kannalta tehokasta. Tällaisia voivat olla vaikka ratkaisemattomat informaatioepäsuhdat, abstraktiorikot oikeusjärjestelmässä, mittavat (positiiviset tai negatiiviset) ulkoisvaikutukset, tai ratkaisemattomat yhteismaan ongelmat.
Konservatiivinen kompromettoiva kielenkäyttö sekoittaa nämä tahallaan, jos dogma on ristiriidassa ongelman ratkaisun kanssa. Liberaalien typeryys on tietysti este monien ongelmien ratkaisemiselle, mutta heillä on sentään periaatteellinen mahdollisuus hyväksyä rationaaliset perustelut. En oloe kovin optimistinen, koska dogmaattisuus on tietysti myös joidenkin "liberaalien" esimerkiksi hippien tms. puunhalaajien taakkana.
Periaatteessa voidaan kai sanoa, että viimekädessä ongelma on usko ja epäilyksen puute.
Mitäs mietit Häkämiehen valinnasta?
Kumitonttu:
Ihan ok, jos tarkoitat Jyrin valintaa ministeriksi. Todennäköisesti ok myös, jos tarkoitat Karin valintaa Pyhtään johtajaksi. Molemmat ovat Sunilan junnuja. Jyri oli muistaakseni mukavampi, mutta muistikuva voi johtua siitä, että isommat siihen aikaan nyt vain kiusasivat pienempiään ;)
TM:
Itse ajattelen jotenkin niin, että emme enää tajua mikä on oikeudenmukainen auktoriteetti ja olemme jotenkin hukassa koko auktoriteetin käsitteen kanssa. Se nähdään aina pahana, vaikka sen ei välttämättä pidä olla sellainen.
Tavallaan tarvitsisimme jotain selkeää näkemystä siitä mikä on hyvää ja mikä on pahaa. En itsekään ole mitenkään innostunut mistään sellaisesta, että mestataan vain pokkana ne jotka lakia rikkovat, mutta näyttää siltä, että tuon tiukan auktoratiivisen näkemyksen vastakohtana on sitten täysi mielivalta. Kumpi on tiukempaa: istua pari vuotta linnassa vai se, että estetään toimiminen omassa työssään "ikuisesti"?
Lain taustallahan on aina oltava auktoriteetti, joka tekee laista todellisen. Tuon auktoriteetin olemus siis kiinnostaa.
Lähetä kommentti