keskiviikko 27. tammikuuta 2010

Tiedettä tieteen vuoksi

Nuori, lupaava ja punaposkinen tieteen popularisoija Richard Dawkins haastattelee Jesuiitta George Coynea, joka oli Vatikaanin observatorion johtaja. Koko haastattelu leikkaamattomana versiona linkin takana. Itseäni huvitti varsinkin se missä kohdin valot ensimmäisen kerran sammuivat, mutta haastattelu on muutenkin erittäin mielenkiintoinen. Ehkä se antaa jotain myös niille tieteen vankkumattomille teräsmiehille, jotka etsivät keskustelukumppaneikseen nuoren maan kreationisteja.

4 kommenttia:

Tuplis kirjoitti...

Kiitos, tämä olisi jäänyt todnäk näkemättä ilman linkkaustasi.

Coynen näkemykset ja huomiot koskien tiettyjen kysymysten mielekkyyttä (ja mahdollisuuksiaan vastata) ovat mielenkiintoisia.

Dawkinsin ymmärryksestä jäi hyvin valikoiva käsitys.

Vasarahammer kirjoitti...

Jaksoin kuunnella vain vähän alusta ja sen perusteella Coyne vaikutti viisaalta mieheltä. En tunnistanut hänessä nuoren maan kreationistia.

Katolista minusta ei silti tule.

IDA kirjoitti...

Kiitos, tämä olisi jäänyt todnäk näkemättä ilman linkkaustasi.

Eipä kestä.

Coynen näkemykset ja huomiot koskien tiettyjen kysymysten mielekkyyttä (ja mahdollisuuksiaan vastata) ovat mielenkiintoisia.

Pappina hän kuitenkin tuntee noita asioita niin paljon, että jotkut kysymykset varmaan tuntuvat "mielettömiltä". Ja asemansa vuoksi häntä joka tapauksessa pidetään jotenkin kirkon edustajana. Mitä itse alusta olen tutustunut, niin harvinaisen linjassa opin kanssa kaikki lausunnot.

Vähän huvitti, että Dawkins oletti nykyisen paavin olevan jotain toista mieltä aiheesta, kuin edellinen paavi oli ja että asiassa olisi otettu takapakkia. Todennäköisesti oletus perustui vain sille, että nykyistä paavia pidetään konservatiivina mikä tietysti todellisuudessa tarkoittaa ihan muuta kuin suhdetta tieteellisiin teorioihin.

Hammer:

Katolista minusta ei silti tule.

Kyllähän siihen ollaan väistämättä menossa ekumenian hengessä. On vaikea löytää aiheesta yhtä punnittua, luterilaista puhetta. Pitäisi ilmeisesti olla pitkä saksa, tai jotain... ;)

Kari Rydman kirjoitti...

Luin aikoinaan sen Ratzingerin esitelmän, joka niin ankarasti suututti islamistit. Minusta se oli rauhallinen, järkevä ja syvällinenkin. Viimeistään siitä lähtien olen kunnioittanut uutta paavia.
Mitä lempparipaaveihin tulee, minulle se on Johannes XXIII, josta minulla on muutamakin kirja, mm. Rauhanensyklia, sekä kokoelma hänen sutkauksiaan.