Nuiviminen on hyvä tapa kohdella ventovieraita ihmisiä. Ainoa oikea oikeastaan.
Olin ensimmäistä kertaa Japanissa. Koska minulla ei ollut huolta laivan kraanoista eikä oikeastaan muutakaan tähdellistä työtä, lähdin kävelemään kaupungille. Aikani käveltyäni alkoi sataa. Huomasin jonkun matkan päässä kadun varrella seisovan taksin. Kävelin sen luo, avasin etuoven ja kumarruin huonolla englannilla esittämään asiaani. Kuski, joka oli vanhempi japanilainen herrasmies, ärähti jotain japaniksi ja tempaisi oven kiinni. Mikäs siinä, oma vika; olisi sentään pitänyt osata japania, ajattelin ja jatkoin kävelemistä. Kävely on terveellistä, mutta sateessa hieman epämukavaa, joten pyrin myös kadunvarren baareihin. Niiden kaikkien motto tuntui kuitenkin olevan: "sir, only for the japanese, sir." Lopulta huomasin erään hatarahkon sermin takana sisällä istuvia ihmisiä. Paikka oli selvästi jonkinlainen kuppila. Tempaisin sermin auki, astelin tiskille ja osoitin hyllyllä olevaa olutpulloa. Sainkin oluen ja istahdin pöytään. Hetken hämmennyksen jälkeen ihmiset alkoivat omaanikin huonommalla englannilla arvuutella, että mistä sitä oikein tullaan? Suomesta kukaan ei ollut kuullut mitään. Arvaukset alkoivat välimeren rannoilta ja kaartelivat Ranskan ja Englannin kautta aina pohjoisemmaksi sitä mukaa, kun kieltelin olevani kotoisin arvatusta paikasta. Mitä pohjoisemmaksi päästiin sitä kirkkaammiksi ilmeet kävivät. Viimein totesin Suomen olevan melkein pohjoisnavalla. Se sai kuppilan puhkeamaan innostuneisiin aplodeihin ja ilta jatkuikin siitä mukavasti. Yhdessä vaiheessa sinne tuli kaveri, joka kuultuaan mistä olen totesi "aah Finland!" ja innosti minua lähtemään mukaansa. Hän vei minut muutaman korttelin päässä olevaan pieneen baariin, jonka omistivat yksi suomalainen kaveri ja hänen japanilainen vaimonsa. Monen muun jutun ohella baarissa oli huomattavat varastot Koskenkorva votkaa. Niistä varastoista olikin sitten myöhemmin suurta iloa koko laivaväelle.
Eli mitä tästä opimme: Ellei nuivimista, ei myöskään kossua.
5 kommenttia:
Tämä kaunis tarina "tiivisti" jotain oleellista...
Itse ehdin nähdä Lontoon, Tukholman, Amsterdamin -80 luvulla.
Kaikki olivat vapaamielisiä hienoja paikkoja. Joissa asui mukavia ja nuivivia ihmisiä.
Olen käynyt niissä uudestaan viimevuosina, ne eivät ole enää niin kivoja.
Siksi vastustan nykyistä muutosta. Kaikki paikat ovat parhaimmillaan, kun paikallisilla on enemmistö....
Myöhästyneet synttärionnittelut Kymin punakaartin merimiesjaostolle, toivoo Kekke.
Minua jäi kiehtomaan mistä baarin pitäjä oli kossuvarastonsa saanut keskellä Japania.
Se oli ostanut niitä toisilta laivoilta.
Oli muuten myös huomannut pohjoisnavan vedon sillä alueella. Baarin nimi oli Lumimies.
Taksikuskin nuiva asenne luultavasti johtui siitä, että kuljettaja avaa oven. Tai siis ne ovet avautuvat itsestään, jos ovat avautuakseen.
Voi olla.
Tuo sattui Kobessa tai Kawasakissa. Se oli kumma, että juuri niissä baareissa missä oli länsimaalaistyyliset kyltit osoittamassa, että ne olivat baareja, oli tuo "vain japanilaisille" linja.
Ne selitti myöhemmin, että se johtuu siitä, että länsimaisten kanssa tulee riitaa, kun tarjoilijalla on tapana pitää pulloa tyhjänä silloin kun sen pinta laskee niin alas, että käsi peittää sen ja toinen syy oli, että he vetävät niin kovia lärvejä, että hävettää ja he eivät halua "ulkopuolisia" näkemään.
Tiedä häntä. Ilmeisin syy on, että ne eivät vain pitäneet minusta :)
Lähetä kommentti