Luokkakantainen ajattelu on syvältä sieltä minne aurinko ei paista, mutta jonka onkaloita hörhöimmät tutkivat taskulampuilla.
Silloin, kun diplomaattiperheiden lapset antavat hampaidensa mädäntyä kuulostaakseen työväenluokkaisilta, ei enää ole kiva olla työväenluokkaa, eikä varmaan enää ole työväenluokan sankareitaan. Parempi olla vain työläinen.
Beatlesien työläinen oli uskomattoman melodinen ja musikaalinen basisti Paul McCartney. Toisin kuin John Lennonin lauluja hänen laulujaan laitettiin myös hallitsevan establishmentin soittokieltolistoille. Lennonille ei jostain syystä koskaan käynyt niin.
Idea tähän poliittiseen kannanottoon syntyi tätä lukiessa.
5 kommenttia:
Luulin että workingclass hero oli parodiaa ?
Joo miksei, en jaksanut kuin vähän alkua ;)
Kuitenkin noin yleisesti Lennonia pidetään jonkinlaisena kapinallisena kun taas MacCartneyta ei.
Ja toisaalta sattui samaan aikaan silmään tuo Strummer juttu, joka on harvinaisen outo. Clashin työläinen taisi olla Mick Jones, joka laulaa hienoimman kappaleen Stay Free
http://www.youtube.com/watch?v=TNoEu7MC67o
Kyllä Lennonin kädenjäki näkyy kaikessa. Joskus 2000 luvun alussa oli vuosi että kaikissa Oscar ehdokkas leffoissa oli Lennon (/Beatles) musiikkia ääniraidoissa.
Post beatles uralla on neljä omistamisen arvoista levyä.
Mind Games, Walls And Bridges, Shaved Fish ja loistava coverlevy rocknroll. Kaikki on tehty kun Yoko Ono ja Lennon olivat erossa vuoden päivät. Heti kun Lennon lopetti maailman parantamisen ja keskittyi viinaan ja huumeisiin niin musiikin laatu parani...
Kevyen musiikkin nerojen ura kulkee
viinaa; lupaava levy
homoilua; hyvä levy
huumeita; loistava levy
maailman parannusta; kiinnostava levy
lisää maiilman parannusta; Ura ohi.
Maccan ja Bowien kaltaisia "oikeasti" lahjakkaita musiikin tekijöitä (enemmän kuin neljä levyä) on aika vähän...
Itse pidän myös rocknrollista. Lennonin versiot ovat aika vakuuttavia.
Lisäksi se levy, Woman ja muita ja joka oli kai jonkinlainen Comeback - levy on minusta hyvä.
Noihin oikeasti lahjakkaisiin muusikoihin pitää lisätä John Cale, Grateful Deadin Phil Lesh ja Kraftwerk kokonaisuudessaan, noin ensimmäisenä mieleen tulevina.
Ja tietysti Lou Reed, joka työläispoikana epäromantisoi koko rocksysteemin:
http://www.youtube.com/watch?v=5rhiqI6PlTo&mode=related&search=
:)
Lähetä kommentti