Kuuntelin eilen elämäni ensimmäisen poliittisen puheen niin sanotusti "livenä". Oireellisesti se tapahtui oluttuvassa, mutta mitäpä näistä, niin on kuulemma tapahtunut ennenkin.
Vaalien tulos on tällaisen peruskonservatiivin kannalta pienoinen pettymys. Mutta kuten Soini puheessaan totesi: Tämä ei ollut lopputulos vaan tämä oli alku. Läpimenneiden ehdokkaiden perusteella voi ehkä aavistella, että PerusS:n taival eduskunnassa tulee olemaan pieniä pettymyksiä täynnä, mutta toisaalta taustalla oleva kannatus näyttää jakaantuneen aika oikean suuntaisesti. Henkilökohtaiset suosikkini Teemu, Jussi ja Jussi, eli Tupu, Hupu ja Lupu, kuten me tulevan vallan miehet leikkisästi sanomme, keräsivät kaikki hyvin ääniä.
Ja pakko myös huomauttaa, että Veltto Virtanen ei ole niin paha mies, kuin äkkiseltään luulisi. Onhan hän tehnyt hienot levyt 'Haloo' ja 'Uusi jääkausi uhkaa' joihin meidän äidin pojan rokettirollin kuuntelu tyssäsi kuin seinään. Mistä toki lämmin kiitos.
Tästä on kai syytä jatkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti