Koska voin jo istua autossa vaan en saa vielä ajaa sellaista ja koska tarjoutui kyyti niin kävin kauppakeskuksessa ensimmäistä kertaa pariin kuukauteen. Kyseessä oli siis klassinen visiitti maalikylillä, josta osaavampi skribentti kirjoittaisi vähintäänkin novellin, mutta enpä mää kehtoo vehtoo.
Tein kuitenkin seuraavia huomioita: Sympaattisen ja taiteellisen GameCuben elinkaari alkaa ainakin täällä päin lähestyä loppuaan Nintendo Wii - ihmeen rynniessä markkinoille. Kirja-alennuslaarissa taas oli Joseph Conradin Pimeyden sydän tarjolla erittäin asialliseen hintaan. Koska minulla on kyseinen kirja ja koska kohtuullisen täydessä kahvilassakin tuntui siltä, että kainalosauvojen kanssa ei viitsi sotkea kinkaten edestakaisin pöytään teetä, sämpylää ja lehteä päätin viettää henkilökohtaisen "Älä osta mitään" - päivän. Toivottavasti se pelasti maailman.
Muutenkin vaikutti selvältä, että Kotkan syrjäkyliltä Sutelan kauppakeskukseen elämä muistuttaa enemmän logistisesti järkevää, modernia eloa amerikkalaisissa suurkaupungeissa kuin eurooppalaistyylinen haahuilu kaupunkien kaduilla konsanaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti