Aikoinaan myin merimiesammattikoulussa The Doorsin levyt eräälle siviilipalvelusmiehelle ja ryyppäsin niillä rahoilla pari iltaa. Se oli ihan hyvä kauppa. Ihme hippirokkia. Lou Reed ja Velvet Underground vaikutti niihin aikoihin paljon sivistyneemmältä vaihtoehdolta.
Tuo Doorsien kappale tuli kuitenkin mieleen, kun luin Hesarin juttua siitä, kuinka kolmannes washingtonilaisista ja joka viides kaikista amerikkalaisista on lukutaidottomia. Jo pari vuotta sittenhän vastaavat, vielä karmeammat luvut julkaistiin Detroitista. Kyseisiltä ihmisiltä on kaikki ovet parempaan elämään aika tiukasti suljettu, eikä ole juurikaan syytä olettaa, että tilanne olisi menossa ovia avaavan lukutaidon suhteen parempaan suuntaan.
Pidän suurin piirtein törkeänä rikoksena sitä, että samaa meininkiä ollaan massiivisen siirtolaisuuden kautta hankkimassa tietoisesti Eurooppaan ja Suomeenkin. Tasa-arvon ja sosiaalisen liikkuvuuden edellytys on yhteinen kulttuuri ja kieli, joiden vivahteitakin hallitaan. Vaikka emme sitä usko, niin englanniksi olemme kuitenkin kaikki enemmän tai vähemmän avuttomia tolloja. Varsinainen monikielisyys taas onnistuu vain hyvin pieneltä osalta väestöä, joten puheet monikulttuurisista, monikielisistä hallinnoista ovat sinällään demokratian vastaisia. Nykyisessä eduskunnassa niitä harrastavat muuten aika monet sellaiset edustajat, jotka kuvittelevat edustavansa yhä seremoniallisemmaksi muuttuvassa parlamentissa kansanvaltaa.
Heitä kannattaa pitää silmällä ja heitä kannattaa löylyttää. Vaikkapa yhteisen hyvän ja maailmanrauhan nimissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti