Paavi Franciscus on antanut haastattelun jesuiitoille. Se on julkaistu sellaisenaan ainakin kahdessa jesuiittojen julkaisussa. Haastattelu on hyvä ja kannattaa lukea.
The exclusive interview with pope Francis
En rupea suomentamaan tai referoimaan sitä, koska siinä ei ole mitään uutisia, jos tietää katolisesta ja yleensä kristillisestä opista edes vähän alusta. Helsingin Sanomat, maailman median mukana, on kuitenkin uutisoinut ja lukematta haastattelua kirjoittanut paavi Franciscuksen suuhun lehden toimituksen oman kannan. Sinänsä hienoa, että asiat kiinnostavat, mutta toisaalta sanomalehden ainakin periaatteessa pitäisi olla jotain muuta kuin propaganda- ja juorulehti. Oli pyhästä katolisesta kirkosta mitä mieltä tahansa, niin siitä huolimatta se on sekä maailman vanhin, että maailman suurin toimiva instituutio, joten jotain siitä olisi ehkä hyvä toimituksissakin tietää, että ei jatkuvasti ihan älyttömyyksiä ilman mitään tietopohjaa kirjoitettaisi.
Se, että sama "uutinen" samalla tavalla kirjoitettuna samaan aikaan ilmestyy ympäri anglomaailman lehdistöä ja Suomen suurimmassa mielipide- ja juorulehdessä, ei kerro mistään salaliitosta, vaan siitä, että mitään ei ole niin helppo viedä kuin modernia mediaa. Mediatoimitukset eivät hallitse itse itseään.
Ja lopuksi kaikille salaliittojen ystäville uutinen: Temppeliritarit esittivät pyynnön päästä inkvisition tutkittaviksi ja tuomitsemiksi, mutta Ranskan kuningas teloitti heidät heti, kun he olivat esittäneet tämän pyynnön ;)
P.S.
Toisen mediajättimme lippulaiva Iltalehti eroaa Weekly World Newsista siinä, että Weekly World Newsilla on mielikuvitusrikas ja kirjoitustaitoinen toimituskunta.
5 kommenttia:
Joo, kyllä, näin.
***
Mutta toisaalta: onko kirkko muka mitenkään erityisen pakkomielteisesti pitänytkään agendalla näitä homo- ja aborttijuttuja? Nämä kaksi kysymystä ovat modernin sekulaarihumanistisen kulttuurin kaksi pahimpiin kuuluvaa moraalista vääristymää ja siksi ja vain siksi niistä niin paljon puhutaan; ei kirkko niitä siis oma-aloitteisesti tapetilla pidä vaan vain vastaa ajan henkeen.
Missä hyökkääjä on äänekkäin ja röyhkein, siellä puolustuskin on väistämättä aktiivisinta. Politologit ovat tutkineet vallankäytön eri muotoja, ja niitä onkin yllättävän paljon; melko varma hegemonisen aseman merkki yhteisössä on valta päättää siitä, mistä keskustellaan ja mistä ei keskustella. Se, että homoista ja abortista on nykyään niin paljon pakko puhua, kertoo siitä, että valtaa käyttävät nykykulttuurissa ateistit.
Nämä kaksi kysymystä olivat muuten vahvasti agendalla myös kirkon varhaisimpina vuosisatoina, siis silloin kun elettiin vielä pakanallisten keisarien alamaisina Rooman valtakunnassa. Kristinuskon valtakaudella, sanotaan nyt joskus vuosien 500 ja 1700 välillä, nämä teemat eivät olleet millään lailla hallitsevia.
Lukaisin tuon haastattelun ja kyllä siinä minusta on pari huolestuttavaa kohtaa, nyt kun uutisotsikot olivat jo herättäneet epäilyksen.
Puolivälissä paavi puhuu siitä, miten kirkon ja pappien "pitää tuottaa hedelmää". Tämän voi tulkita niin, että pitää olla suosittu. Muistan lukeneeni kardinaali Ratzingerin haastattelun 1990-luvulta, jossa hän sanoi, että on mahdollista, että kirkosta tulee äärettömän pieni muun yhteiskunnan hylätessä kristinuskon. Tämä vastaisi perinteistä kristillistä näkemystä lopun ajoista.
Toisaalta haastettelun lopussa dynaamisuuden korostus tulee aika lähelle relativismia, ja Salvador Dalia pidetään jonakuna joka on yrittänyt ymmärtää ja ilmaista totuuden. Jos Jumala on kaiken maailman rappiotaiteilijoidenkin kanssa ja heiltäkin on opittavaa, niin mihin tarvitaan kirkkoa ja uskollisuutta sen opetukselle?
"Mutta toisaalta: onko kirkko muka mitenkään erityisen pakkomielteisesti pitänytkään agendalla näitä homo- ja aborttijuttuja?
Ei. Johannes Paavali II ja Benedictus XVI eivät niistä paljon puhuneet. Totuuden loiste, joka keskittyy moraaliopetukseen, ei muistaakseni edes mainitse niitä, koska asia on itsestään selvä.
Iltalehden "uutisessa" todettiin ihmeellisen liberaalina uutuutena, että katolinen kirkko olisi nyt valmis antamaan abortintekijälle anteeksi. Tämä siis on sanomalehti"miesten" tietämyksen taso. En näe mitään syytä epäillä, että se ei olisi samaa tasoa myös muissa aiheissa.
Tuo hedelmän tuottaminen liittyy uuteen evankelisaatioon, joka on Benedictus XVI:n aikana alkoitettu. Ja relativismi taas on monimuotoinen filosofinen kysymys. Franciscus on sanonut siihen liittyen olevansa maltillinen, eli pitävänsä objektiivista totuutta selviönä, mutta näkevänsä, että ihmiselle se ei kuitenkaan ilmene kuin tienä, joka siihen johtaa.
Minusta näyttää siltä, että Franciscuksen mielestä kirkon vain pitäisi nyt olla rohkeampi, eikä pelätä iskuja astuttaessa ulos teologian kentiltä. En ollenkaan usko, että kyseessä on suosion tavoitteleminen, vaan ihan aito totuuden julistaminen siellä missä sitä ei välttämättä tahdota kuulla.
Haastattelu oli annettu jesuiitoille, joten kai se oli myös suunnattu enimmäkseen heille.
Itse en paljon arvosta Dalia, mutta en nyt sentään rappiotaiteilijana pitäisi. Tekninen taito on huippuluokkaa ja näkemystäkin on.
Tässä on kielellisiäkin vaikeuksia: jokainenhan kai yrittää ymmärtää totuuden, ei kukaan itse ja itsenäisesti valehtele, vaan Valheen isä on aina paikalla silloin.
Joka tapauksessa tuon maalauksen nimi on Orjamarkkinat ja Voltairen katoava rintakuva, ja minusta se sopi hyvin :D
Lähetä kommentti