keskiviikko 19. elokuuta 2009

Pyhä lehmä

Ensi viikon tiistaina kello 9:00 on Jussi Halla-ahon oikeudenkäynti. Varsinaiseen asiaan ei Jukka Hankamäen ja Jyrki Virolaisen kirjoitusten lisäksi ole paljoakaan sanomista. Tai ainakaan mitään sellaista, joka ei olisi syytteen takana olevien ihmisten törkeää, mutta ansaittua herjaamista. Jokainen maalaisjärjellä varustettu kansalainen tietää, että kyseinen syyte edustaa oikeuden pilkkaa ja on omiaan laskemaan luottamusta koko oikeusjärjestelmään. Mutta se siitä, sillä se on jo monin tavoin sanottu.

Kiinnittäisin huomiota siihen, että Jussi Halla-ahon voisi kirjoitustensa( kin) perusteella luokitella poliittisesti parhaiten ehkä jonkinlaiseksi isänmaalliseksi, kansalliskonservatiiviksi. Nykyisin tuollainen näkemys on todellista radikalismia, joka vakavasti haastaa yhteiskuntamme perusteita. Tämän päivän Suomessa isänmaallisuus ja konservatiivisuus ovat vallankumouksellisuutta. Se mitä perinteisesti on pidetty radikalismina ja vallankumouksellisuutena on täysin punavihreän, lypsämättömän pyhän lehmän suojeluksessa olevaa, jopa säälittävän pikkuporvarillista ajattelua.

Vasemmistolainen yhteiskunnallinen radikalismi onkin tänä päivänä sitä, että lukioikäiset lapset kirjoittavat yhteiskunnallisia aineita, joita keski-ikäiset tädit ja sedät arvostelevat rohkaisevasti. Ei muuta. On sääli, että nämä lapset eivät ymmärrä olevansa pyhän, punavihreän lehmän suojeluksessa ja pyrkivät pitämään yllä jotain turhia, ulkokohtaisia kapinallisuuden merkkejä, jotka aiheuttavat heille haittaa.

Sananvapauden nimissä pitäisi lailla suojella radikaaleja mielipiteitä ja niiden radikaalia ilmaisua. Muilla sananvapaus on jo itsestään, sillä se mikä ei mitään haasta voidaan aina rauhassa sanoa.

7 kommenttia:

Tiedemies kirjoitti...

Halla-ahon näytösoikeudenkäynnissä ei ole kyse niinkään maahanmuuttajista tai uskonrauhasta, eikä edes punavihreydestä, vaan siinä on kyse virkakoneiston loukkaamattomuudesta ja siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa ei tykätä veneenkeikuttajista.

Mamut tai muslimit ovat vain keino, jolla syyttäjät ja tätimäiset oikeassaolijat pääsevät pätemään. Substanssilla ei ole niinkään väliä. Vielä hiljattain se oli neuvostoliitto, nyt se on tämä.

Ja jos se teidän "konservatiivinen" vallankumouksenne tai mikä lie isänmaallinen pööpöilynne meneekin sitten läpi ja jengi lähtee sankoin joukoin mukaan, niin sitten on Illmannin perilliset epäisänmaallisten perässä.

Näin se heiluri heiluu.

IDA kirjoitti...

Aika lailla noin.

Itse asiassa luulen, että Illmannin ja vastaavien vasemmistoradikaali ( demlalainen ) tausta johtuu ainoastaan siitä, että se on ollut paras poliittinen avuste uralle.

Ja jos se teidän "konservatiivinen" vallankumouksenne tai mikä lie isänmaallinen pööpöilynne meneekin sitten läpi ja jengi lähtee sankoin joukoin mukaan, niin sitten on Illmannin perilliset epäisänmaallisten perässä.

Näin se heiluri heiluu
.

Meneehän se läpi. Epäiletkö muka meitä?

Itse ainakin toivon ja uskonkin, että tuo heiluriliike tiedostetaan. Ja jos tiukoille menee, niin yritän ainakin täysillä vaikuttaa siihen, että Kymijoen kanavan rakentaminen riittäisi rangaistukseksi :)

Vakavasti puhuen on kai totta, että juuri me emme koskaan ole missään vallassa, vaan juuri ne, jotka hyppäävät heilurin mukaan oikeaan aikaan.

IDA kirjoitti...

Täytyy vielä todeta, että näen sellaisen heilurin asennon, jossa "virkaura" edistyy parhaiten perinteisten instituutioiden kunnioituksen kautta oleellisesti parempana kuin asennon, jossa se edistyy jouhevimmin "kapinallisuuden" ja kyseenalaistamisen kautta.

Kapinallisuuden ja kyseenalaistamisen arvoa kuitenkaan kieltämättä.

Vasarahammer kirjoitti...

Syytteen poliittinen tavoite on jo saavutettu, joten tuomiolla ei tässä vaiheessa ole suurta merkitystä ennen vuoden 2011 eduskuntavaalien ehdokasasettelua.

Jäljellä on enää henkilökohtainen motiivi ja tidarin mainitsema virkakoneiston loukkaamattomuus. Illman ja kumppanit haluavat näyttää, että heille ei vittuilla.

Tiedemies kirjoitti...

Jäljellä on enää henkilökohtainen motiivi ja tidarin mainitsema virkakoneiston loukkaamattomuus. Illman ja kumppanit haluavat näyttää, että heille ei vittuilla.

Väittäisin jopa, että tämä on ollut alunpitäenkin suurempi motiivi kuin mikään sinänsä poliittinen motiivi. Syytteen nostamisen ajoitus oli tietysti poliittinen kampitus, mutta epälen sen olevan, enemmänkin kuin poliittisesti, juuri noista lähtökohdista motivoitunut "kostoisku".

Epäilemättä syyttäjät tosin valitsevat uhreikseen ns. nettirasisteja, mutta epäilen jopa, että syynä ei niinkään ole mikään demlajutun omaksuminen sinänsä, vaan se, että näitä vihollisia voi lyödä luvan kanssa.

So. voi olla varma, että kaverit eivät katso kieroon, kun kurmoottaa rasisteja. Ja toisaalta, kuten Vasara on omassa blogissaan aika-ajoin ansiokkaasti analysoinutkin, lait on kirjoitettu sopivan löyhästi niin, että tällainen on mahdollista.

Tämä on mennyt oikeastaan jo niin pitkälle, että minua alkaa jo tympäistä rasistien nimittäminen rasisteiksi. Hieman samaan tapaan kuin minua tympäisee se, että mustaihoisia sanotaan neekereiksi: syyt, joiden vuoksi sellaisia ilmaisuja käytetään, ovat tyypillisesti aika vastenmielisiä, eikä ilmaisuja käytetä niinkään sanan "varsinaisen" merkityksen kuin oman poliittisen position ilmaisemiseen.

Naivin hurskas toiveeni on, että poliittiset positiot pysyisivät erossa niin kielen- kuin oikeudenkäytöstäkin. Tosin en tiedä kumpi on karmeampaa, poliittinen oikeudenkäyttö, vai henkilökohtaisiin vendettoihin perustuva...

Tiedemies kirjoitti...

Tarkennus edelliseen: Tarkoitan kielenkäytön politisoinnilla sitä, että sanojen merkitystä ei viilattaisi jatkuvasti poliittisiin tarkoitusperiin sopiviksi. En ole tässäkään konservatiivi, mutten myöskään usko kielenkäytön "sosiaali-insinööreilyyn".

Nimetön kirjoitti...

Sananvapaus on joskus taisteltu veemäisten ajatusten ilmaisua varten. Ei hallituksen myötäily hymistellen sananvapautta kaipaa.

Suomessa muka Montesquieun vallan 3-jako-oppi. Kattia kanssa. Oikeuslaitos on häpeämättä hallituksen käsikassara.

Kiihoituspykälä on esimerkki huonosta lainsäädännöstä.