perjantai 21. elokuuta 2009

Koska Suomessa?

Kuva on ainakin aina luotettavan M.K Korpelan mukaan ruotsalaisesta, yläastetta aloitteleville tarkoitetusta koulukirjasta tältä vuosituhannelta.

Vaikka alla mainostamani kirja Valistus vaikuttaakin erittäin hyvältä; David Hume piti jopa Ciceroa ylimielisenä sievistelijänä mikä hän olikin, niin nykypäivänä ei voi olla toteamatta, että valistuksen jättämä perintö kuitenkin kiteytyy tuollaisiin kuviin. Ennen oli kaikki paremmin. Koska noin opetetaan Ruotsissa on itsestään selvää, että tietyt töpinäpöksyiset tädit, jotka terveessä maailmassa itse opiskelisivat ikuisina noviiseina nunna- tai munkkiluostareissa, jos nyt opiskella haluaisivat, ovat jo tuomassa tuota samaa Suomeen. Varsin surullista.

5 kommenttia:

Vasarahammer kirjoitti...

Seurailen lasten koulukirjoja, josko sieltä löytäisi samanlaista kansanvalistusta.

Tiedemies kirjoitti...

mainostamani kirja Valitus.

Omg ja Lol. :) <3.

IDA kirjoitti...

:D

Korjaan tuon kirjoitusvirheen heti. Kiitos huomautuksesta.

Kiistän myös mahdollisuuden, että kyseessä voisi olla niin sanottu freudilainen lipsahdus ja otan yhteyden asianajajaani.

IDA kirjoitti...

Ja itse asiassa oikeastaan valistus on pohjimmiltaan valitusta. Hyvässä ja pahassa.

Kirjoitan tästä vielä, kunhan kerkiän.

:)

Jukka kirjoitti...

Teoriassa ei tietysti kumpikaan uskonto tee eroa mustien ja valkoisten välillä. Valkoiset eivät kai kuitenkaan kastroineet neekeriorjiaan niin kuin arabit tekivät.

Ruotsalaisetkaan eivät kai kuohinneet tornionjokilaakson suomalaisia, mitä nyt kielsivät kielen puhumisen. Suomen kielisten kirjojen ottaminen ruotsalaisiin kirjastoihin oli kielletty vielä 50-luvun puolessa välissä.

Vihreiden kansanedustajan Maria Wetterstrand mukaan (HS tänään) "Ruotsin valtion olisi esitettävä julkinen anteeksipyyntö ja tehtävä selvä pesäero siihen sulauttamispolitiikkaan, jota suomenkielistä väestöä kohtaan on harjoitettu pitkään 1900-luvulla", Wetterstrand vaatii. Hänen mukaansa Ruotsin asennetta ei voi puolustella sillä, että sitä käytettiin hyvää tarkoittaen."

Eli hyvää tarkoitettiin. Hyvää tarkoitettiin varmaan silläkin kun metsäsuomalaisia 1800-luvulla vainottiin Ruotsin ja Norjan rajalla.

Anteeksipyyntöehdotuksessa ei puhuta mitään Tornionjokilaakson suomalaisten eikä metsäsuomalaisten sorrosta.

Sulauttamispolitiikkaahan jatketaan edelleen. Sellaiseksi voi varmasti laskea myös oman kirjakielen luomisen Tornionjokilaakson suomenkielisille. Hajoita ja hallitse periaatteella halutaan antaa armonlaukaus Tornionjoen suomelle.

Vai pitäisikö Pohjanmaan "ruotsin" kielellekin luoda oma kirjakieli ja erottaa se "keinotekoisesta yhteydestään" Etelä-Suomen ruotsiin ?

Tänään (HS:ssä) suomalainen tohtori VELI-PEKKA TYNKKYNEN toteaa kaksi vuotta Ruotsissa asuttuaan:

"Kun puhuin kaupassa englantia, oli suhtautuminen poikkeuksetta positiivista, mutta suomenruotsalaisella aksentilla ruotsia puhuessani oli suhtautuminen enimmäkseen ylimielistä.

Suomen kieltä ja kulttuurista suomalaisuutta ei siis siedetä Ruotsissa. On lukuisia esimerkkejä työpaikoilta, joissa työnantaja on kieltänyt suomen puhumisen. Sama asia tulee ilmi esimerkiksi turistien suosimissa tiloissa: Tukholman Junibackenilla hätäuloskäynti lukee ovissa ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi, mutta ei suomeksi, vaikka merkittävä osa kävijöistä tulee Suomesta."