Rakas päiväkirjani.
Aamukahvit ja sitten hiljalleen seuraamaan elämäni ensimmäistä kertaa oikeudenkäyntiä. Toisaalta viihtyisin varmaan paremmin jokilaivalla hoitelemassa koneita, joten en panisi pahakseni, jos sali olisi täynnä ja voisin huoleti siirtyä johonkin kahvilaan nauttimaan kahvit oikeudenistunnon ajaksi. Helsingin oikeustalossakin on kuulemma kahvila, mutta en tiedä jaksanko niin pitkään, kuin istunto kestää aistia elämää sotarikosten ja rikosten ihmiskuntaa vastaan varjossa. Ehkä läheltä löytyy viihtyisämpiäkin paikkoja.
Itse oikeudenkäynti on kaiken kaikkiaan surkea farssi, joten voisin toisaalta tuoda siihen myös aitoa iloa hämmästelemällä viattomasti kerta toisensa jälkeen piippaavia metallinpaljastimia, kun salakuljetan teräslonkkaani sisään.
Noin yleisesti näkisin, että olisi vahvasti aiheellista toimia muutettavat muuttaen tämän videon esittämän puolustuksen mukaisesti ja jättää vihreät naiset ja oikeusoppineet "miehet" kihisemään raivoaan, mutta näin ei varmaankaan tehdä :)
Optimistina ja jotenkin vielä oikeuteen uskovana veikkaisin vapauttavan tuomion puolesta. On erittäin vaikeaa käsittää miten muunlainen tuomio voitaisiin perustella. En ole vielä päättänyt mitä otan matkalukemiseksi, joten hiljennyn miettimään sitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti