En ota kantaa Jukka Hankamäen verkkokirjan Contra Academia sisältöön. Akatemia ei sinänsä liikuta minua millään tavoin, enkä tiedä sen syvällisemmin mitä sen pitäisi tehdä, ja toisaalta nykyinen länsimainen filosofia on outoa, vierasta ja jopa toiseutta uhkuvaa.
Kuitenkin, kun lukee kirjasta lainauksia Suomen Akatemian strategiasta niin ne voisivat olla minkä tahansa mainostoimiston kirjoittamia juttuja mikä on jotenkin sääli, koska Suomessa on akatemiaa alemmilla tasoilla kirjoitettu ihan hyvääkin suomenkielistä tekstiä.
Mikäli Kymissä olisi akatemia niin uskoisin, että siellä ymmärrettäisiin kuinka luonnontieteet ovat kulttuurista riippumattomia ja edistyisivät Kymin akatemian panostuksesta riippumatta. Itse asiassa akatemian mahdollisuudet yleensäkään vaikuttaa luonnontieteen kehitykseen ovat erittäin rajatut. Tästä syystä Suomenkin akatemialle olisikin varmaan terveellistä keskittyä alkuperäisen ideansa mukaisesti sellaisen tieteen ja taiteen tukemiseen, joka mahdollisesti olisi kansallisesti merkityksellistä.
6 kommenttia:
En nyt lukenut Akatemian strategiapapereita, mutta ymmärtääkseni ei ole huonoa ajattelua, että kansallinen merkittävyys hengenviljelyn alalla voi nojata myös tulosten kansainväliseen merkittävyyteen. Tää on vähän sama juttu kuin Helsingin Olympialaiset tai Armi Kuusela. Nykyisin on jostain syystä muotia halveksia sitä, mitä ne siellä meistä oikein ajattelevat, mutta kyllä maalla ja kansalla on myös kansainvälinen maine, aina jonkinlainen; hyvä, huono tai olematon.
Pitää lukea viitatut tekstit kanssa ;)
"ymmärtääkseni ei ole huonoa ajattelua, että kansallinen merkittävyys hengenviljelyn alalla voi nojata myös tulosten kansainväliseen merkittävyyteen."
"Nykyisin on jostain syystä muotia halveksia sitä, mitä ne siellä meistä oikein ajattelevat, mutta kyllä maalla ja kansalla on myös kansainvälinen maine, aina jonkinlainen; hyvä, huono tai olematon."
Totta. Tuli vain tuota juttua lukiessa mieleen, että Suomen Akatemian rahoitus voisi painottua johonkin muuhun kuin anglosaksisen maailman valtavirtaan. Lähinnä ajattelin vanhanaikaisesti suomalaisen sivistyksen kehittämistä.
Sinänsä en kyllä itse noista kuvioista tiedä, enkä tunne akateemisen maailman eloonjäämistaisteluja.
Tiivistelmä Hankamäen itkuvirrestä niille jotka eivät jaksa sitä lukea: Suomen Akatemia on perseestä, koska se tukee etupäässä luonnontieteellistä tutkimusta ja filosofisesta tutkimuksesta lähinnä vain analyyttistä filosofiaa, eikä siis Hankamäen edustamaa ns. mannermaista ajattelua (jolla siis tarkoitetaan erilaisia ranskalaisia muotifilosofioita ynnä freudilaisuutta ja marxilaisuutta).
Olen sitä mieltä, että vastustamalla mannermaista filosofiaa Akatemiassa ja yliopistoissa Hintikan ja Niiniluodon kaltaiset suomalaisen filosofian portinvartijat ovat tehneet suuren palveluksen Suomelle. Näin siksi, että kyseisen suuntauksen kannattajat ovat lähes pomminvarmasti fanaattisia toiseudenrakastajia, antirasisteja (jolla tarkoitetaan käytännössä valkoisten vastustamista), sosialisteja, "heteronormatiivisuuden" vastustajia, antinationalisteja, feministejä jne.
"(jolla siis tarkoitetaan erilaisia ranskalaisia muotifilosofioita ynnä freudilaisuutta ja marxilaisuutta)."
En kyllä käsittänyt sitä ihan noin.
Ja itsehän olen sitä mieltä, että Wienin koulu 6 - Frankfurtin koulu 0.
Tuolla Hankamäellä on minusta ihan noista erillään olevia pointteja.
No niin minä sen luin. Muutamia lainauksia tekstistä:
"Myös kapea-alainen tutkimus voi joskus olla innovatiivista, mutta käytännössä ”kapea-alainen tutkimus” on vain synonyymi sellaiselle tutkimukselle, jonka ihanteet ovat määrällisiä, objektivoivia, epäluovia, epäpersoonallisia, epäkirjallisia ja pakkoneuroottisia. Sen sijaan ”laaja-alainen” [lue: Hankamäen tuotanto] merkitsee usein samaa kuin tulkitseva, luova, kirjallisesti arvokas sekä persoonallisesti ja subjektiivisesti merkityksellinen."
"Kun objektiivisia kriteereitä rahojen jakamiselle ei ole, ”korkeatasoiseksi tutkimukseksi” määritellään sellainen puuhastelu, joka parhaiten vastaa mitattavissa olevia, välineellisiä, laskettavia ja pragmaattisia tieteenihanteita. Niistä tehdään näennäisobjektiivisia arviointiperusteita, kun akatemian oma rohkeus ei riitä muulla tavoin tärkeän ja merkityksellisen tutkimuksen rahoittamiseen."
"Tämä merkitsee, että luonnontieteellinen tieteenihanne ja objektiivisuusihanne levittäytyvät myös filosofian ja muiden humanististen tieteiden piiriin."
Jos vaatimukset siitä, ettei tiede saa olla poliittisten mielihalujen temmellyskenttä eikä pelkkää luovaa kirjoittamista, leviävät luonnontieteiden ulkopuolelle entistä enemmän, näen tämän kehityksen vain positiivisena.
Hankamäen kritiikki siitä, että Akatemia rahoittaa feminististä tutkimusta ja on muutenkin feministisen ideologian pauloissa, on sinällään paikallaan. Joskaan Hankamäen antifeminismi ei tunnu perustuvan millekään tieteellisille eikä edes poliittisille argumenteille, vaan henkilökohtaiseen kaunaan ("akat saa apurahoja, minä en").
"Tämä merkitsee, että luonnontieteellinen tieteenihanne ja objektiivisuusihanne levittäytyvät myös filosofian ja muiden humanististen tieteiden piiriin."
No minusta humanismi ja luonnontieteet pitäisikin selkeästi erottaa toisistaan.
Totta kai luonnontieteisiin pitää panostaa, mutta en tiedä pitäisikö sen olla Suomen Akatemian keskeinen tehtävä.
"Jos vaatimukset siitä, ettei tiede saa olla poliittisten mielihalujen temmellyskenttä eikä pelkkää luovaa kirjoittamista, leviävät luonnontieteiden ulkopuolelle entistä enemmän, näen tämän kehityksen vain positiivisena."
No ei tuossa jutussakaan ihan sitä esitetty, että tieteen pitäisi olla pelkkää poliittisten mielihalujen temmellyskenttää ja luovaa kirjoittamista. Ainakaan minusta.
Voin olla väärässä, mutta olen kuvitellut, että Suomen Akatemialla olisi joku sellainen idea, että tieteellinen tutkimus vaikuttaisi laajemminkin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja yhteiskunnan kehittymiseen. Sitähän se ei välttämättä tee, jos humanistisella puolella keskitytään nippelitietoon. Itse ymmärsin laaja-alaisuudella sellaista kokoavaa näkemystä vaikka sitten jostain näkökulmasta tehtynä.
Lähetä kommentti