Tässä yksi esimerkkileikki, jota ei voi olla ihastelematta:
Arvojana
Teema: arvot ja asenteet
Kesto: 15 min. +
Osallistujamäärä: 5 +
Ikäsuositus: soveltaen sopii kaikille
Tarvikkeet: kartonkia, tussi
Harjoituksen kulku: huoneen molempiin
päätyihin kiinnitetään kyltit, joissa lukee
”samaa mieltä”, ja ”eri mieltä”. Tilan keskelle
kuvitellaan jana. Harjoituksen vetäjä
lukee osallistujille erilaisia väitteitä, joiden
jälkeen he siirtyvät janalla lähemmäksi sitä
kylttiä, joka vastaa heidän mielipidettään.
Keskellä on neutraali alue, joka vastaa En
osaa sanoa -vaihtoehtoa.
Väitteet voivat olla provosoivia, joko tosia
tai keksittyjä:
– Jos toinen haukkuu tai kiusaa minua,
minulla on oikeus lyödä.
– Jos joku uhkaa minua tai perhettäni,
asein puolustautuminen on oikeutettua.
– Jokaisella on oikeus asua missä haluaa.
– Vammaisilla ei ole samoja ihmisoikeuksia
kuin muilla.
– Homopareille ei saa antaa adoptiooikeutta.
– Suomi vastaanottaa liikaa pakolaisia.
– Maahanmuuttajien on sopeuduttava
suomalaiseen kulttuuriin.
– Kierrätyksestä on tehtävä lakisääteistä.
– Kansallisilla tuomioistuimilla on ensisijainen
vastuu tuomita sotarikoksista.
– Kuolemanrangaistus on joissakin tapauksissa
oikeutettu.
Jokaisen väitteen jälkeen tilanne puretaan
kysymällä, miksi osallistujat seisovat
valitsemassaan paikassa. Ääripäiden perustelut
on hyvä kysyä joka kerta. Kenenkään
mielipidettä ei saa arvostella.
Vähäisempikin mielikuvitus on lähes seota innosta, kun kuvittelee opettajaa lukemassa pikku pilteille radikaalia väitettä: Kansallisilla tuomioistuimilla on ensisijainen vastuu tuomita sotarikoksista. Kovaa kuhinaa ala-asteella. Epäilen jopa, että lapset vaipuvat välitunniksikin mietteisiinsä ja unohtavat pelata palloa.
Itse asiassa on aika pitkään ollutkin selvää, että kun oppilaat ja opettajat saivat kovalla ja ansiokkaalla työllä Suomen PISA-testien kärkeen niin hallinto kyllä sen sieltä pikaisesti pudottaa.
8 kommenttia:
Kaiken näköistä hauskaa tuli visualisoitua kun tuota opusta katseli.
Mutta sitten tajusi, että eihän tämä ole hauskaa. Tämä on totta...
Sanasta rauhankasvatus tulee heti mieleen kommunismi. Tuon projektin takana olevista tahoista voi päätellä, ettei tuo mielikuva ole perusteeton.
Kommunistit monopolisoivat aikanaan itselleen sanan rauha ja samalla saastuttivat sen. Nykyisin sana ihmisoikeudet, jolla vielä kylmän sodan aikana oli hyvä kaiku, on pilattu täsmälleen samalla tavalla.
"Mutta sitten tajusi, että eihän tämä ole hauskaa. Tämä on totta..."
Jep.
Kannattaa katsoa netistä aamuteeveen keskustelu, jossa kaksi opettajaa oli kommentoimassa tilannetta, jossa kouluissa ei enää ole yhtään pakollista kurssia, joka käsittelisi Suomen historiaa enne 1800 - lukua. Eipä kai ole, kun pitää kasvattaa lapset kommunismiin, eikä aika riitä kaikkeen.
Tomeria tätejä kuitenkin olivat ja seuraavaan opetusuudistukseen Suomen historian kurssi tulee, jos se heistä olisi kiinni. Mutta eihän se varmaan ole.
Olkaa huoletta, kyllä jokaisessa lapsessa asuu sisällä pieni Macchiavelli. Viimeistään yläasteella.
Ihmisluonne kun on mitä se on, niin rauhankasvvatusohjelmat on tuomittuja epäonnistumaan. Itsepuolustusohjelmat, kuten Skidikantti, tuottavat paljon parempia tuloksia.
Peruskoulussa kaikkein tärkein tunti on se välitunti. Välitunneilla oppii ihmisyydestä, sosiaalisista suhteista ja yhteiskunnan sosiodynamiikasta paljon enemmän kuin ikinä missään varsinaisessa kouluaineessa.
Toisaalta, tämä teos on vakiopipertäjien tuotos ja puhdasta marginaalia, eikä liene sen kummempi kuin 70-luvun vastaavat.
Eiköhän jokainen itseään ja lapsia kunnioittava kansankynttilä arkistoi tämän välittömästi ja pysyvästi.
Sääli kuitenkin että tämmöiseen käytetään veronmaksajien rahoilla...
Samaa mieltä kun IM, ei tällä montaa tervettä lasta pilata, saattaa kuitenkin vaikuttaa joihinkin borderline tapauksiin.
Kyllähän tämmöiset yhteiskunnallisesti valveutuneet leikkioppaat ovat marginaaliporukan touhuja. Toisaalta tämmöinen puuhastelu hyväksytään ja se tehdään veronmaksajien tuella. Sitten kun ajattelee paljonko opettajia ja muita alan ihmisiä pommitetaan vuosittain tämmöisellä tiedostavalla hutulla yliopistosta alkaen. Kyllä siinä muutama aivopestään ja sitä myöten osa seuraavaa sukupolvea.
"Välitunneilla oppii ihmisyydestä, sosiaalisista suhteista ja yhteiskunnan sosiodynamiikasta paljon enemmän kuin ikinä missään varsinaisessa kouluaineessa."
Totta.
Huolestuttavinta on jos tuollaisen vihkosen tapaista kansalaiskasvatusta aletaan sisällyttämään opinto-ohjelmaan. Se on sitten muilta aineilta pois ja onhan tuo historian opetuksen laiminlyöntikin puhdas skandaali jo.
Onko kukaan jolla on lapsia kieltänyt lapsiensa osallistumisen johonkin rauhan tms. kasvatukseen koulussa ?
Itse olen keskustellut vaimon kanssa siitä saako lapsemme mennä koulun kanssa Rappiotaiteen museoon. (Tarkoitan siis sitä kuonavarastoa Mannerheimin patsaan ja Postin välissä.)
Rauhankasvatuksesta en ole niin huolissani koska annan lapsilleni kyllä koko ajan kasvatusta historiasta (ja jonkun verran myös ihmisrotujen biologiasta).
Rotukasvatusopas olisi hyvä olla olemassa.
Lähetä kommentti