Rannalla istuminen on jokseenkin mielenkiintoista. Ja pienessä humalassa, miksi ei? Onhan sitä ennenkin olutta otettu. Jos kyhmyjoutsenyt ymmärtäisivät viinin päälle, niin kattaisin niille pöydän. Kaameaa rääkymistä aamuun asti, eikä kellään olisi mitään valittamista. Meri näyttää aina vain samalta, sitä pitkin pääsee Amerikkaan asti, eikä se lopu sielläkään. Uskomattoman hienoa, laineiden lipatusta.
4 kommenttia:
Meripäivilläkö se Ida siellä istuksii?
Se on valitettavaa että meri erottaa meidät Yhdysvalloista ja leveä maaraja yhdistää Venäjään. Olisipa toisin päin.
Painu Kanadaan niin pääset lähelle onnelaasi.
Ai mä vai? Luulin, että se oli tuossa rantsussa :D
Varmaan tarkotti tuota kumia, joka tästäki sai jonkin poliittisen manifestin aikaseksi...
Lähetä kommentti