Minulle selvisi vastaan tänään, että Päivi Räsänen piti ansiokkaan puheensa seminaarissa, jonka aihe oli Kristittynä maallistuneessa yhteiskunnassa, joten linkitän puheen tähän:
Kristillinen ihmiskuva haastettuna
ja haastan jokaisen lukemaan sen läpi tuo aihe mielessään. Sen jälkeen kannattaa miettiä mitä kertoo yhteiskunnastamme - tai sen oletetuista sivistyksellistä yläkerroksista - se, että puheesta on noussut skandaali, jota vielä tänäänkin jauhetaan maan ehkä keskeisen kristillisen median sivulla yrittäen löytää jonkin dosentin avulla, valikoiden siteeraillen, vieläkin syitä siihen miksi tuo puhe olisi muka ollut väärin. Ei ainakaan mitään hyvää.
Mikäli koko kuva pitäisi muodostaa tuon puheen saamasta vastaanotosta julkisessa mediassa, niin kehtaisiko kukaan, jolla on edes tippa maalaisjärkeä päässä, väittää, että emme olisi hyvää vauhtia matkalla kohti vaivalla rakennetun kansallisen sivistyksemme tuhoa?
Yritys löytää joku konsensus siitä, että Päivi Räsänen olisi tehnyt virheen, siltä pohjalta, että poliitikko ei saisi puhua politiikkaa, on ehkä järjettömintä mitä ikinä on kuultu. Kaikki julkinen puhe on politiikkaa jollain tasolla. Ei voida sanoa, että poliitikko ei voi mennä kekrijuhliin puhumaan kekrin viettäjien asemasta yhteiskunnasta, koska hän on poliitikko ja kekrinä pitäisi vain kansanrunouden tutkijan hartaasti puhua siitä kuinka nuotio palaa. Dosentitkaan eivät muuten saisi kirjoitella lehtiin, koska heidän asemassaan pitäisi tehdä tiedettä tiedeyliopistoissa.
Eipä tästä enempää, esseet mahdollisesti jossain muualla :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti