Pelkoa, inhoa ja vihaa

Maa on ilmeisesti täynnä pahoja, poliittisia henkiä, jotka kulkevat lietsomassa vihaa ja pelkoa. Kymin yli ne tuntuvat liitävän hahmottomina, laskeutuen vain harvoin, jos koskaan, häiritsemään ketään ihmistä ja niin on hyvä. En viitsi nyt sanoa asiasta mitään moraalista, joten en sano siitä mitään. Sen sijaan kehotan lukemaan aiheesta: Mörkö vaanii.

Itse en osaa pelätä edes Teuvo Hakkaraista. Kaipa se sitten on jokin vika, mutta sen kanssa on helppo elää.

Gorilla Girls

Feminismi on elinkeino elinkeinojen joukossa. Hyvin naisvaltainen tosin.

Tilanteita

Poliittinen tilanne Suomessa on erittäin hyvä. Ensimmäistä kertaa sitä ihan aidosti on kiinnostunut mitä eduskunnassa tapahtuu, mutta samalla suhtautuu siihen erittäin levollisesti ilman, että se mitenkään häiritsisi ajattelua. Pettymyksiä varmaan tulee, mutta eipä voi väittää, että siellä ei olisi melkeinpä parhaat mahdolliset voimat niitä voittamassa.

Maailmantilanne taas on seuraava 33 kierroksen jälkeen:

1. Barcelona 88
2. Real Madrid 80
4. Valencia 63
3. Villarreal 57

5. Athletic Club 51
6. Atletico Madrid 49

7. Sevilla 49
8. Espanyol 45
9.. Levante 42
10. Mallorca 42
11. Sporting 41
12. Real Sociedad 38
13. Deportivo 38
14. Getafe 37
15. Racing 37
16. Málaga C.F. 36
17. Zaragoza 36

18. Osasuna 35
19. Hércules33
19. UD Almeria 26


Eli Athletic Club edelleen eurokentille menossa, kun jäljellä on viisi ottelua: Vieraissa Espanyol; kotona Levante; vieraissa Deportivo; kotona Malaga; ja viimeiseksi vieraissa Racing. Eivät mitään pahoja rasteja nuo. Tosin tällä hetkellä periaatteessa nuo kaikki pelaavat vielä europaikoista tai putoamisesta. Seuraamme tilannetta jännittyneinä maanantaista 2.5 lähtien, jolloin Espanyol - Athletic Club alkaa klo 22:00 Suomen aikaa.

Rupesin taas lueskelemaan amerikkalaisia valtamedioita. Varovainen startti kahjoliberaalin New York Timesin parissa toi mukanaan mielenkiintoisen törmäyksen aivan hyvään artikkeliin: A Case for Hell.

Verkossa on myös hyviä kirjoja, joihin ei välttämättä törmäisi ollenkaan ellei verkossa olisi niin paljon tieteellisen maailmankuvan omaavia loogisen puhtaalla järjellä toimivia ateisteja: Scientific Insights into the Evolution of the Universe and of Life. Kyseessä ei tietenkään ole mikään lukion biologiaan ja Sam Harrisin kirjaan perustuvan näkemyksen veroinen tieteellinen suoritus, mutta väittäisin, että ihan lupaava suoritus kuitenkin evoluutiokriittisiltä hihhuleilta. Omalla vaatimattomalla tavallaan se ehkä todistaa, että myös tietämättömillä hihhuleilla on evoluution myötä heilläkin mahdollisuus tavoitella puhtaan loogisrationaalista, tieteellistä näkemystä, vaikka he eivät ole kotomaisen peruskoulun biologiaa koskaan lukeneetkaan. En tiedä, luen jos jaksan.

Kaksi kappaletta, todellisuus ja fiktio

Vihreässä langassaan mietitään vaalitulosta: Pakon sanelema reboot.

Ensimmäisen ja viimeisen kappaleen jää ihan pohtivaa tekstiä, mutta nuo kaksi kappaletta: ensimmäinen ja viimeinen muodostavat jotenkin mielenkiintoisen jänteen.

Miten on mahdollista, että perussuomalaiset saivat eduskuntavaaleissa kaikkien aikojen vaalivoiton, vaikka kukaan omasta tuttavapiiristä ei tunne ketään, joka olisi puoluetta äänestänyt?

Eduskuntapaikkojen väheneminen kolmanneksella aiempaan verrattuna tarkoittaa, että vihreiden pitää keksiä itsensä uudelleen. Vähän kuin James Bond -elokuvat päivitettiin muutama vuosi sitten kerralla uuteen aikaan, vihreillä taitaa olla edessään pakon sanelema poliittinen reboot, uusi alku.

Ehkä onkin niin, että vihreät ovat vain hahmottaneet maailmaa erilaisten globaaleiden fiktioiden kautta ja jättäneet varsinaisen, ympärillä olevan todellisuuden kokonaan huomioimatta? Eivät elokuvat, kirjat ja maalaukset kerro mitä maailmassa tapahtuu, vaan ne ovat ihan oma maailmansa. Ne voivat tietenkin vaikuttaa todellisuuteen, mutta vain ihmisten kautta.

En usko, että kukaan kaipaa mitään konsensusta enää, mutta dialogiin voisi ehkä päästä PS:n kulttuuripoliittisen ohjelman avulla. Loppujen lopuksihan se toteaa verevän juurevasti vain, että ars gratia artis ja mikäli vihreät niin haluavat voi saman ilmaista myös modernin elegantisti l'art pour l'art.

:)

Globalisaatio

Ulkoministeriö tiedottaa kansainväliselle medialle.

:)

Tulevan hallituksen uusille ministereille tuo on varmasti helpottavaa, koska ainakaan ulkoministeriössä ei varsinaisesti tarvitse osata mitään, vaan voi vain ladella mielipiteitään laveasti kansainväliselle medialle.

Kunnioitettu brandityöryhmä varmaan miettii miksi se ei antanut ulkoministeriön tiedottajille tehtäväksi ilmestyä kansainvälisiin lehdistötilaisuuksiin joulupukiksi pukeutuneena hokien: "Ho! Ho! Ho!" ja muutaman paketin yleisölle heitellen. Ja sitten poistua säädyllisen vikkelästi paikalta.

Ei mitään hätää

Vaalimainokset kerätty pois ja levyt putsattu. Kuuntelimme matkan aikana radiosta ohjelmaa, jossa Parnasson, Imagen ja Kotilieden päätoimittajat keskustelivat vaalituloksesta. Kristittynä en voi toistaa Hirvosen Arton kommentteja päätoimittajien puheisiin tässä sellaisinaan. Voisihan tuon kiroilemattakin ilmaista, ajattelin kyllä. Radio-ohjelman loputtua kuitenkin kommentoin itsekin.

- Jos ketkä, niin Parnasson ja Imagen päätoimittajat roikkuvat kiinni kuvitellussa menneisyydessä, jota ei koskaan ole ollut
- No nimenomaan - kirosana tähän - niin.

Uskomattoman hieno vaalitulos, on ainoa miten vielä uskaltaa valtakunnallisesti analysoida koko juttua. Nyt on ainakin pakko punnita avoimesti ja demokraattisesti se, mille pohjalle Suomen osallisuus valuuttaunioniin ja Euroopan yhteisöön rakentuu. Maahanmuuttopolitiikan järkeistämisen pitäisi myös olla selvää, jos vaalitulosta noudatetaan.

Kymin vaalipiirin tulos oli lähes täydellinen. Kaikki se kannatus mikä Kymissä on tullut, on tullut kunnallisvaalituloksen jatkumona ja valtuutetut ovat tehneet täällä uskomattoman hyvää työtä. Yhtään "julkkisehdokasta" tai edes julkkisten suosituksia ei ole tarvittu. Käytännössä jokainen kamppaili täysin omillaan sekä taloudellisesti, että aatteellisesti. Ja jokainen myös toi todella hyvin ääniä ryhmälle. Alueellisesti Kouvolan uskomaton ylivoima oli ehkä pienoinen yllätys. Itse en Tossavaista paremmin tunne, mutta mukavalta ja rehelliseltä tuo vaikuttaa. Juho Eerola ja Jari Lindström ovat takuulla kunnon kansanedustajia, joten tämän parempaa tulosta Kymissä ei olisi voinut saavuttaa muuten, kuin saamalla sitten neljäs-, viides-, kuudes-. seitsemäs edustaja läpi. Alunperin tavoitteeksi asetettua kahta edustajaa pidettiin huimapäisenä ja vähän pelättiin tekeekö sellaisen tavoitteen julkistaminen vähän naurettavan vaikutuksen. Eipä tehnyt, kun kolme toteutui. Nyt pitääkin lähteä siitä, että vähintään kolme pidetään myös tulevissa vaaleissa. Sivusta seuranneena olen oikeastaan sanaton ja haluaisin vain esittää kiitokset kaikille ehdokkaille ja sanoa, että nyt on kiinnitettävä huomiota siihen, että mahdollisimman monet ehdokkaat ovat myös tulevaisuudessa toiminnassa mukana. Niin nämä jutut hiljalleen paranevat.

Liperikaulainen nainen

Osmo "Ode" Soininvaara kirjoittaa vaalien alla suhteestaan kirkkoon: Vihreät ja kirkko.

Ihan alkuun on tietysti todettava, että todellisuudessa naispapit eivät käytä lipereitä, joten siinä mielessä kuvaus vihreistä liperikaulaisena naisena on todella osuva. Onhan se mukavasti irrallaan todellisuudesta.

Oden konkreettinen ehdotus, sen lisäksi, että hän kehottaa politisoimaan uskontoa ja luterilaista kirkkoa lisää, on ortodoksien ja luterilaisten yhteinen uskonnon opetus. Mikäli vihreiden kirkolliset tavoitteet toteutuisivat  näiden kahden kirkon uskonnonopetukset kyllä loittonisivat toisistaan entisestään ja yhteisen opetuksen järjestäminen olisi mahdotonta.

Noin yleisesti kirjoituksessa näkyy viherliberaalien ja konservatiivien ero. Vihreliberaalien on pakko päästä säätämään myös asioita joihin he eivät usko, jos niiden kautta on mahdollista saada institutionaalista valtaa.

Vihreä pappi, Kari Kanala, jota Ode suosittelee taisi muuten olla henkilö, joka järjesti muotinäyksen catwalkeineen Turun tuomiokirkkoon vaalikampanjan mainoksena. Se on silleen jenkkiläisen mukavaa.

Vaikka valtion ja kirkon liittoa pitäisikin tukea vaikeiden aikojen yli, niin olisi melkein aika tunnustaa, että kristillisen valtionkirkon aika Suomessa alkaa olla loppu. Kuten kaikki punavihreät aatteet, niin nyt myös kansalaisuskonto on ostettu halvalla suoraan Amerikasta ja sitä pyritään soveltamaan Suomeen. Olisihan se varmaan monen mielestä hienoa, jos vihreiden puoluekokoukseen saataisiin piispa sanomaan: jumala puheenjohtajaa ja puoluetta suojelkoon.

Puolueet poplauluina ( sarja päättyy tällä erää )

Tämä on helppo. Tällä hetkellä on vain yksi merkittävä puolue. Carole King taas on mitä hienoin popsäveltäjä ( sellaisiakin on ).

1. Perussuomalaiset.

Mikäli siis haluaa järkevämpää ja parempaa suomalaista ja eurooppalaista politiikkaa, niin sen saavuttaminen on helppoa kuin aakkosten opettelu. Oman vaalipiirin perussuomalaisen ehdokkaan numero vain vaalilappuun ja sunnuntaina illalla voi sitten juhlia.

Positiivisia muutoksia?

Oletetaan, että nykyiset ennustusteet vaalien tuloksista pitäisivät paikkansa. Puolueiden järjestys olisi Taloustutkimuksen ( heidän omastakin mielestään kyllä hyvin epävarman ) tutkimuksen mukaan Keskusta 43 -, Kokoomus 42 -, SDP 38 -, PS 36 -, Vihreät 15 -, Vasemmistoliitto 13 -, RKP 9 - ja KD 3 paikkaa. Ainoa voittava puolue siis olisi PS ja hallitus, kuin myös SDP häviäisivät reilusti.

Huonoa tuloksessa olisi Keskustan päätyminen suurimmaksi puolueeksi ja KD:n suuri tappio. Yksi oleellinen asia tuloksessa kuitenkin on se, että kolmen perinteisesti suurimman puolueen olisi, jos heillä on järkeä, pakko havaita, että heidän tapansa imeä itseensä vihreitä ideoita ei ole lainkaan toiminut, vaan vihreiden kannatus vaikuttaa vakiintuneelta, mutta heidän oma kannatuksensa sen sijaan selkeästi pienentyneeltä. Mikäli tämä johtaisi siihen, että puolueet löytäisivät itsensä ja alkaisivat toimia omilla perinteisillä vahvuuksillaan vahvistettuna PS:n kansallismielisellä ajattelulla olisivat asiat kohtuullisen hyvin oikeastaan.

Mielekkäintä tässä vaiheessa toisaalta olisi PS:n nousu suurimmaksi puolueeksi. Meidän ei oikeastaan ole järkevää, eikä edes kohtuullista ja oikeamielistä ajatella, että Suomen panos pystyisi pelastamaan Euroopan talouden, tai edes toimimaan sen hyödyllisenä osana, ellei oma taloutemme ja tuotantomme ole kunnossa. Tietty uudenlainen omavaraisuuden ajatus olisi paikallaan kautta koko Euroopaan, koska vaikka kuinka pitäisimme meloni/omena - vertauksia populistisen tyhminä, niin todellisuudessa Euroopan vahvuus voisi olla eri maiden talouksien kansallisessa omaperäisyydessä. Ei näin post postmodernina aikana kannata luottaa ollenkaan pelkkään volyymiin ja yhdenmukaisuuteen. Eurooppalaisen yhteistyön pitäisi olla täysin mahdollista ilman täysin yhteinäistä lainsäädäntöä. Elleivät Euroopan ihmiset ja kansat ole kypsiä siihen, niin sitten eivät ole. Pakottamisessa ei ole pienintäkään järkeä taloudellisen toimeliaisuuden kannalta ajatellen.

Romahdus

En osaa sanoa onko Lloyd deMausen kehittelemässä fantasia-analyysissa mitään varsinaista järkeä. Yksi tapa jäsentää maailmaa ja ennustella tulevia kaiketi siinä missä muutkin. Joka tapauksessa, jos suorittaa fantasia-analyysin suomalaisen lehdistön kirjoittelulle vaaleista, voi tulla vain siihen johtopäätökseen, että ollaan suuren romahduksen kynnyksellä. Sama ei kuitenkaan päde poliitikkojen, eikä varsinkaan ihmisten puheisiin vaalikentillä, joissa ihmisistä välittyy lähinnä innostus. Ennustan siis, Lloyd deMauseen vedoten, että suomalainen lehdistö, ja media laajemminkin, ovat romahtamassa.

Aalto-opisto ja Kungfutse

Iu ja mestari keskustelevat:

- Oletko Iu, kuullut kuudesta hÿveestä, joihin liittyy kuusi vaaraa?
- No en oo.
- Istuhan tuohon, niin kerron. Rakkaudesta iloitseminen ilman opintojen rakastamista johtaa tyhmyyteen. Rakastaa viisautta rakastamatta opiskelua, johtaa vallattomuuteen. Luotettavuuden rakastaminen ilman opintojen rakastamista johtaa varkauteen. Suoruuden rakastaminen ilman opintoja on suora tie raakuuteen. Urhoollisuuden rakastaminen ilman opintojen rakastamista vie laittomuuteen. Lujuuden rakastaminen ilman opintojen rakastamista taas vie hillittömyyteen.
- Onko siis näin?
- Niin se maailma väittää.

Agricola

Oli hienoa, kun liputettiin. Muistuttaisin, että aina joku joutuu laittamaan kellon soimaan ja elämään kalenterin mukaan. Ainoastaan se suo meille muille vapauksia.

Agricola oli Suomen kansan opettaja joten: "Näin. Mä katso te hyvä käytös jo, Osaa puhu ja sano mielipide. Nyt me mennä niin, et te näyttä myös se siweys  jota te jo ole. Huomena kaikilla koulupuku. Ei oikein, että verkkari ja sukkahousu päällä kouluun tulla. Se olko kotiasu, jos teistä niin tuntu."

:)

Ryöstömaat!

Roxy Music kertoo Euroopan tilanteesta vähintään sen mitä asiantuntijatkin. Hallitusherroja ja -rouvia voisi oikeastaan kieltää puhumasta rahasta, koska se on tyylitöntä.

Lappeenranta on hyvempi kaupunki, kuin Kotka ja Kouvola. Sen Suomalaisesta kirjakaupasta löytyi uskontohyllyltä kirja, joka sisälsi kirkkoisä Cyprianuksen kirjoitusten suomennoksia. Kotkassa ja Kouvolassahan pitää vain protestinomaisesti ostaa aina uusi Raamattu. Ostinkin kirjan edullisesti, mistä lämmin kiitos Theologea Collectanealle. Ostos oli hyvä, sillä heti kaupasta tultuani alkoivat vasemmistolliittolaiset viritellä kitaroitaan Aleksanterinkadulla. Kuultuani ilkeän, pahan ja ateistisen Imagine - kappaleen ensimmäiset soinnut siirryin läheiseen kahvilaan lueskelemaan mitä Cyprianuksella oli sanottavaan Herran rukouksesta ja juomaan ihan maukasta, haudutettua teetä. Cyprianus kirjoitti hyvin ja marttyyrina ja kirkkoisänä hän kirjoittaa edelleen elävästi; tuhat yhdeksänsataa vuotta on aika pieni aika. Kahvila painui muutenkin mieleeni, sillä tapasin siellä myöhemmin oikeita, mukavia ja hienoja immeisiä.

Vaaliteltoilla näki lähinnä vilpitöntä innostusta. Luulen, tai ainakin toivon, itse, että tällaisen osallistumisen kautta rakennetaan uusia kuvioita. Pidän todella ihmeellisenä sitä, että vihreiden puoluesihteeri on kutsunut muut eduskuntapuolueet kokoukseen sellaisen väitteen perusteella, että vaalikamppailu toreilla ja turuilla olisi käynyt törkeäksi. En yksinkertaisesti usko, että muu Suomi olisi olisi jotenkin Lappeenrantaa ihan kauheasti sivistymättömämpi. Vähän kyllä, mikä on itsestään selvää tuon eteläkarjalaisen kaupungin ylivoimaisuuden huomioiden. Jos minun pitäisi sanoa, mitkä ovat Suomen luonnolliset kaupungit, niin talvinen Savonlinna ja keväinen Lappeenranta olisivat ihan kärjessä. Suomen vihreät, tai siis niiden johto, ovat kliinisiä.

Vaaleihin on aikaa enää viikko. Toivon, että Juho Eerola menee läpi, ja äänestän itse häntä kuten kehotan muitakin äänestämään, mutta mitä enemmän funtsin sitä varmempi olen, että Perussuomalaisten Kymin listalta kaikki ovat hyviä ehdokkaita. Äänestämisiin.

Luterilaisuus

1. Luterilaisuus on törkeä loukkaus siveyttä vastaan.
2. Jatkan luetteloa sitten, kun tulee lisää mieleen, sillä en piittaa enkä pidä pedanttiudesta.

Kymi ja Suomi

Tässä huomioidaan Kymi imperialistisen laajasti Kymen vaalipiirin käsittävänä alueena, eli Vuoksesta Ahvenkoskeen piirtelemme pohjoisen kautta miekalla rajaa.

Lehdissä ja eri poliitikkojen blogeissa on ollut juttuja kuinka vaalikentillä olisi kireä ilmapiiri. Milloin tulee pieni lapsi ja milloin vanhus valittamaan synkkää pahuutta, joka ympäröi heitä. Itse olen ollut kohtuullisen usein pakkailemassa vaalikamoja ja seuraamassa vaalimeininkiä toreilla Kymissä enkä ole havainnut mitään tuollaista ainakaan sellaisena, että sitä voisi sanoa vallitsevaksi ilmapiiriksi. Pikemminkin näkyy kiinnostus politiikkaan. Muutenkin, vaikka itse toki mieluummin olisin luostarissa, jossa luettaisiin latinaa ja harjoitettaisiin selibaattia hyvässä ympäristössä, ihmiset vaikuttavat käytökseltään ihan iloisilta ja sivistyneiltä vaikka puheet voivat olla ajoittain koviakin. Ja tämä siis koskee kaikkia puolueita täällä, vaikka toki PS paras onkin.

Tällainen vahvistaa käsitystäni, että Kymin pitäisi itsenäistyä. Sehän on ihan kokonaan erillinen saareke median kuvaamasta väkivallan ja masennuksen täyttämästä, kulttuurittomasta Suomesta.

Hyvä blogi

Mikäli trailerin asettamat tavoitteet toteutuvat, niin tietenkin myös Suomen tärkein blogi. Suora linkki.

Ainakin olisi hienoa mikäli tiedotusvälineet käyttäisivät tarjottua asiantuntemusta, kun kerrankin vappuna tapahtuu jotain oleellista.

Törkyä, pohjasakkaa ja pimeyden ruhtinaita.

Mikäs tässä, ollaan vaan, kun Höblan toimittajat kerran niin kirjoittaa. Ihan mukavaa ja leppoisaahan tämä on. Ikävää sinänsä, että Mogenport ei enää ole kunnolla ruotsinkielinen, mutta en katso olevani ollenkaan vastuussa Hufvudstadbladetin ja RKP:n suomenruotsalaisuudelle tuhoisasta politiikasta, joten en jaksa siitä pulttiakaan ottaa.

Perussuomalaisten ohjelma on antiliberaali, maahanmuuttajakriittinen ja ruotsivihamielinen. Suomen pitäisi tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa ja saada säästöjä lopettamalla ruotsin opetus kouluissa. Sen lisäksi puolueella on useita vaatimuksia täysin epärealistisista naurettaviin.
...
Perussuomalaisissa on henkilöitä, jotka vaikuttavat varsinaisilta pimeyden ruhtinailta. Päätekijä on kansanedustajaehdokas Jussi Halla-aho, bloggaaja, joka muotoilee korostetun rasistisia mielipiteitään netissä. Puolueen puheenjohtaja Timo Soini sen sijaan on rehevä hahmo, joka selvästä arvokonservatiivisuudestaan huolimatta vetää tiukkaa linjaa muukalaisvihan suhteen. Ongelmana on se, että hänen henkilökohtainen linjauksensa ei koske muuta puoluetta.
...
En väitä, etteikö Suomessa olisi rasismia ja ruotsivihaa. Kyllä on. Mutta edelleen suurimmalla osalla suomalaisista äänestäjistä on maltillinen asenne näihin kysymyksiin. Siksi tuntuu pahalta, että yksi puolue saa nostettua esiin niin paljon törkyä ja pohjasakkaa, ja olen pettynyt, että puoluejohtaja, jolla itsellään on maltilliset mielipiteet, pesee kätensä näistä kysymyksistä.

Käännos Roope. Alkuperäinen kirjoitus.

Eipä tuo kai mitään kommentteja ansaitse. Sen sijaan, että katsoisi mitä he sanovat kannattaa tarkailla heidän tekojaan, niin ovat Konfutsen ohella sanoneet muutkin muinaiset viisaat miehet. Vaalikampanjoissa tuokin korostuu ja nyt onkin helppo havaita ketkä oikein käyvät likaista kampanjaa.