Televisiosta tulee juuri nyt A-talk keskustelu, jossa keskustellaan Suomen kirkon suhtautumisesta homoavioliittoihin. Ohjelma on katsottavissa rakkaan yleisradiomme Areenalta vielä 30 päivän ajan.
Itse en ymmärrä koko keskustelua. Ensinnäkin vihkimys on eri asia kuin siunaus, enkä tajua miksi papit eivät voisi pyytää siunausta homojen kodeille ja suhteille, siunaushan voisi johtaa siihen, että nämä syntiset luopuisivat synnistä :). Vihkimistä tuollaisille suhteille ei pidä tehdä missään tapauksessa, ei avoliittoonkaan vihitä.
Katolisen ja ortodoksisen kirkon tapa suhtautua näihin asioihin on huomattavasti järkevämpi kuin luterilaisen kirkon. Avioliiton ulkopuolinen seksi on kaikkinensa yksiselitteisesti syntiä ja ottaakseen ehtoollisen vastaan arvokkaalla ja oikealla tavalla ihmisen pitäisi ensin ripittäytyä synteineen. Tällainen tapa, joka tekee selkeästi selväksi sen, kuinka vaikeaa ja lähes mahdotonta hyveellinen elämä on, mutta pitää kuitenkin kirkkaana hyveellisen kristillisyyden ihanteen luo minusta ymmärrystä inhimillisiä heikkouksia kohtaan. Nykyinen luterilainen tapa, jossa kaikesta pyritään tekemään hyveellistä ja arvokasta, koska se on voitu tehdä hyvällä "fiiliksellä" on taas erittäin huono ja johtaakin suurella todennäköisyydellä lopulta jäykkään puritanismiin, jossa inhimillinen erehtyväisyys tuomitaan lakiteitse.
4 kommenttia:
Niin ja vihkimys on eri asia kuin vihkiminen...
Totta, mutta vihkiminen avioliittoon on periaatteessa vihkimys.
Itsehän en ole teologi, mutta ymmärrän kaiken itselleni kerrotun noin. Luterilaisuudessa avioliitto ei ole sakramentti, mutta sen ehkä pitäisi kyllä olla. Vihkimys käsitteenä taas käsittääkseni liittyy erittäin vahvasti sakramenttiin, joka tarkoittaa sitä, että sinettiin painetaan omat merkit ja sitoudutaan vapaaehtoisesti siihen mikä on sinetin merkitys.
Avioliitto on kyllä poikkeuksellinen sakramentti, koska puolisot antavat sen toisilleen, eli tunnustan olleeni - kai poikkeuksellisesti ;) - väärässä ja vihkiminen voidaan nähdä myös niin, että kirkko siunaa itse avioliiton, mitä sen ei missään nimessä homoavioliittojen suhteen pitäisi tehdä.
Itse tapahtuma on kuitenkin vihkimys?
Vihkimistä tuollaisille [homo]suhteille ei pidä tehdä missään tapauksessa, ei avoliittoonkaan vihitä.
Tuo on hyvä oivallus.
Minusta on myös jotenkin hölmöä, että kirkon pitäisi tehdä sitä tai tehdä tätä ikäänkuin joidenkin oikeuksien nimissä. On mielekästä edellyttää kirkolta lakien noudattamista, mutta tämä menee jotenkin sen ohi.
Paras olisi tietenkin, jos kirkolta poistettaisiin kaikki sellaiset erityisasemat, jotka eroavat jalkapallojoukkueiden, shakkikerhojen, osakeyhtiöiden tms. vastaavista.
Lähetä kommentti