Kollektiivinen mielenvikaisuus

Pohjois-Karjala taitaa olla Suomen pahimpia työttömyysalueita. Televisiosta tuli juuri äsken sieltä alueellinen vaalikeskustelu. Juontajan todettua, että Pohjois-Karjalassa on mahdollisesti työvoimapula vuonna 2010 alkoivat kaikki keskustelijat selittämään miten tuota työvoimapulaa voisi mahdollisesti lieventää. Innokkaasti oltiin jopa sitä mieltä, että työvoimapula on tässä ja nyt ja keskityttiin pohtimaan miten tuolle työttömyysalueella saataisiin lisää - ilmeisen työtöntä - väestöä. Asian vatvomiseen käytettiin huomattavan suuri osa keskusteluaikaa. Työttömyydestä, joka on todellisuutta nyt ja todennäköisesti myös tulevaisudessa, ei puhuttu yhtään mitään. Hulluja nuo kiteeläiset.

Psykohistoria on varmasti huuhaata, mutta toisaalta vähintään yhtä varmasti Lloyd deMause saisi suomalaisesta yhteiskunnallisesta keskustelusta silmiä avaavia ihmeitä irti.

Taustaksi suosittelen myös pohjoiskarjalaisen kirjailijan Matti Pulkkisen kirjaa Romaanihenkilön kuolema, joka huolimatta sijoittumisestaan kylmän sodan loppuvaiheisiin ja niihin asetelmiin, alkaa vaikuttaa yhä enemmän silkalta profetialta. Yleisen hulluuden vallitessa totalitarismiin ei tarvita kovinkaan voimakkaita väkivaltakoneistoja.

Kanada ( oikea vastaus Quebec )

Quebecissa on minusta aina ollut kivaa, kun olen sinne eksynyt. Jopa Rivier de Loupin kaltaisessa pikkukaupungissa, tai sen ilmeisesti ainoassa kapakassa, aika sujui leppoisan mukavasti. Itse Quebecin kaupunki on joelta tullessa vaikuttava ja mielestäni muutenkin mukavampi paikka, kuin Quebecin toinen suuri kaupunki Montreal, jossa toki on kuitenkin yksi maailman legendaarisimpia palloilujoukkueita, eli Canadiens. Hieno maa kaiken kaikkiaan, mutta toisaalta mielipiteitäni ei kannata ottaa minään suosituksina, sillä viihdyin todella hyvin myös New Foundlandissa.

Joka tapauksessa kuitenkin Qubecilaisen Herouxvillen asukkaiden asettamat standardit sille miten siellä tulee elää ovat melkoisen mieltä ylentäviä. Tuonne voisi aivan hyvin vaikka muuttaa. Samaa itsetietoista, omia vahvuuksia korostavaa tyyliä voisi suositella myös suomalaisille muuttotappiokunnille, jotka pyrkivät mainostamaan itseään ja haalimaan asukkaita maailmalta. Rehellisyys ja uskollisuus omille arvoille voisi hyvinkin olla se paras houkutin.

Alistuminen

Vaikka mielellään häviäisikin niin aika rennosti voisi lyödä häviötä pelkäämättä vedon, että somalialaisen feministin Ayaan Hirsi-Alin käsikirjoittamaa ja hollantilaisen elokuvaohjaaja Theo van Goghin ohjaamaa elokuvaa Submission ei koskaan nähdä Kiasmoissa tai millään 'Rakkautta ja anarkiaa' tyylisillä elokuvafestivaaleilla. Ei Suomessa, eikä muuallakaan Euroopassa. Syynä on puhtaasti uskalluksen puute, vaikka muutakin voi toki väittää.

Asialla on hyvät ja huonot puolensa.

Hyvää on se, että nykyään voi aina huvittuneesti naurahtaa, kun joku selittää taiteensa olevan yhteiskunnallisesti haastavaa. Helppohan se on olla haastava kaupungin ostaessa maalit millä seiniä töhritään, mutta riittävän vastavoiman ilmaantuessa vaivutaan kuitenkin kesyyn hiljaisuuteen. Yhteiskunnallisesti kantaa ottava taide on yleensä aika huonoa taidetta, joten ei ole mitenkään paha asia, että siitä päästään eroon sen muuttuessa täysin naurettavaksi. Toinen hyvä asia on, että ehkä nyt jollain tasolla tiedostetaan se mitä me olemme muita kulttuureja, niiden tapoja ja uskomuksia repimään, joten ollaan repimättä. Kuten on tapana sanoa: Asiahan ei meille sinänsä kuulu.

Mutta, mutta...Islam on piankin Euroopan suurin uskonto. Se vaikuttaa täällä eikä ainoastaan islamilaisessa maailmassa. Ellemme taiteessa tai muuten uskalla haastaa islamia samaan tapaan kuin vaikka Bunuelin hieno Kulta-aika tai Serranon surkea Kusikristus haastoivat aikanaan kristinuskoa niin tulevaisuus saattaa olla hyvinkin kummallinen kokemus ainakin niille ihmisille, jotka jo nyt kokevat perusporvarillisen ja leppoisan amerikkalaisen kristillisyyden tai kotoisen laestadiolaisuuden jotenkin ongelmallisina ja ahdistavina asioina.

Mutta on toki niinkin, että alistuminen ja vaikeneminen koskevat vain perinteisiä medioita. Verkossahan Submissionin voi katsella milloin vain.

Uusia, kansallisia identiteettejä

Eräs aikamme mielenvikaisuuden oireita on kuinka britit pääministeritasoa myöten selittävät, että heidän pitää luoda uudelleen, uudenlainen kansallinen brittiläisyys. Homma on monin tavoin älytöntä, mutta pari pointsia voisi heittää. Ensinnäkään tuo uusi brittiläisyys ei voi perustua mihinkään muuhun kuin siihen mikä jo ennen oli ja jonka nämä erilaiset blairit ovat onnistuneet täydelleen ryssimään ja toisekseen niin sanotut uudet britit eivät välttämättä ole lainkaan kiinnostuneita olemaan brittiläisiä. Blairilla seuraajineen on siis edessään itse luotuun tilanteeseen asetettu, mahdoton tehtävä ja niinpä nurkan takana aloitellaankin jo englantilaista sisällisotaa.

Toivoa sopii, että vaikka suomalaiset poliitikot ovat kuin kusi sukassa he sentään huomaisivat mitä maailmalla tapahtuu. Muuten voimme parinkymmenen vuoden päästä kuulla tämän tyylisen päämisterin tiedotuksen: "Pyydän omasta ja hallitukseni puolesta anteeksi, mutta meidän on alettava uudelleen luomaan uutta kansallista suomalaisuutta. Parhaimman mahdollisen lähtölaukauksen tälle tehtävälle luonnollisesti saamme, kun eroan tässä saman tien tehtävistäni."

Ja tuo toki on siinä tapauksessa, jos Suomi seuraa maahanmuuttopolitiikassaan Englannin, Hollannin, Ranskan ja Ruotsin kaltaisia maita se paras mahdollinen skenaario.

Dilemma

Ollako lennokkaan intomielinen ja syöksyä suoraan kohti tulevaisuutta vai pysyisikö näin kansanrunouden ystävänä vain rennosti maan pinnalla?

Niin tai näin, olen aina pitänyt tätä laulua positiivisen maailmankuvan ilmentymänä. Ennen ajattelin niinkin, että koko klassinen sivistys kaikkine länsimaisine filosofioineen, taiteineen, kirjallisuuksineen, uskontoineen ja aatteineen on vain pintakuohua kaiken todellisen tapahtuessa kotona, ystäväpiirissä ja työmailla. Todellinen edistys tapahtui ennemmin tehdassaleissa kuin luentosaleissa. Historiankäsitykseni oli yksinkertaisesti sellainen, että ajoittain historian virrassa "humanistit" vain jotenkin aina sekoavat, aiheuttavat sotaa, kärsimystä ja hävitystä, mutta kunnon ihmiset siivoavat sitten taas jäljet.

Enää en ajattele noin vaan olen jonkun verran, ehkä liikaakin, sivistynyt ja näen ihmisiä selkeästi erilaisina ryhminä, joiden olemukseen klassinen - tai muunlainen, riippuen ryhmästä - sivistys aivan oleellisesti kuuluu. Se on niille jopa elinehto, koska ihminen ei tule ilman yhteisöään toimeen ainakaan ensimmäiseen viiteentoista elinvuoteensa.

Kuitenkin tuo vanha ajattelukin kulkee edelleen mukana jonkinlaisena pohjavirtana. Ja ehkä hyvä niin.

Sitaatti

Vuonna 1948 kansallismielinen kapteeni Hsu Chen palasi kotiinsa Ningnboon Shanghain lähettyville sisällisodan rintamilta. Ja kirjoitti sitten näin:

Useat sukulaiset ja tuttavat tulivat katsomaan minua...Puhuin jokaiselle vierailijalle kunnes kieleni kuivui ja huuleni halkeilivat...Kerroin heille kommunistiroistojen sydämettömistä ja petomaisista teoista...Mutta olin kyvytön herättämään heitä heidän unistaan ja ennemminkin herätin heissä vastustusta...Ymmärsin, että useimmat heistä ajattelivat seuraavaan tyyliin:

”Nuo sanat ovat vain kansallismielistä propagandaa. Kuinka voit uskoa sen kaiken?”
”Tällaisessa väkivaltaisessa sodassa nämä ovat vain siirtymäajan tapahtumia...?”
”Olemme sotineet Japanin miehitystä vastaan ja selvinneet. Kuinka voit väittää, että kommunistit olisivat japanilaisia pahempia?”

Tuollaisten näkemysten voi sanoa edustaneen laajalti keski- ja alempien luokkien ihmisten käsityksiä...Ihmisten on aina opittava kaikki omien kokemustensa kautta.

Sorrettuja ja solvattuja

Toilailuni suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän parissa ovat tällä erää - koputan täässä puuta, sylkäisen vasemman olan yli ja kiellän kolmesti sekä mustat kissat, että tikapuut - ohi lukuun ottamatta tikkien poistoa ja kolmen kuukauden päähän sovittua jälkitarkastusta. Kaiken kaikkiaan myönteinen kokemus. Pitkät ja kivuliaat odotusajat nyt olivat, mutta sekin menee osittain omaan piikkiin. Mikäli olisin mennyt lääkärin puheille paria vuotta aikaisemmin homma olisi jo hoidettu.

Itse leikkaus oli oikeastaan aika jännä kokemus. Se tehtiin alaruumiin tunnottomaksi tekevässä puudutuksessa jonka aikaansaama jalkojen hitaahko katoaminen oli hieman pelottavakin tunne. Rautaiset hermot, rauhoittavat lääkkeet ja anestesiahoitajan läsnäolo kuitenkin karkottivat kaiken mahdollisen, esiin pyrkivän paniikkitunnelman. Leikkauksen alkamista ei edes huomannut. Luun ilmeisen rankka työstäminen sitten kuitenkin tuntui ja kuului vaikka mitään kipuja ei ollut. Pari kertaa, kun taltalla täräytettiin erityisen lujaa, niin se tärähti voimalla, joka tuntui irrottavan hampaat suusta, mutta siinä se. Lopussa sitä vain ihmetteli, että tässäkö se nyt sitten oli. Leikkausosasto heräämöineen ei kuitenkaan ole mitään maailman mukavimpia paikkoja, joten mitään intoa jäädä sinne ei kyllä todellakaan missään vaiheessa syntynyt. Tunnon palattua jalkoihin ja hemoglobiinin tasaannuttua - 1,5 litraa verta meni - sieltä pääsikin sitten pois.

Varsinainen osasto oli viihtyisä. Se oli maalattu ja valaistu tyylikkäästi poiketen vanhasta, muistamastani kalsean valkoisesta sairaalatyylistä. Osastolla oli oma ruokapaikkansa, jossa sai itsekin keitellä kahvia. Johtuen ehkä siitä, että nivelproteesipotilaat ovat keskimäärin itseäni reilusti vanhempia pöytäkeskustelut olivat sivistyneitä ja yleisiä asioita käsitteleviä. Osastolla oli myös omat televisionsa jokaisessa huoneessa, joten ruokailunurkkauksen isoa taulutelevisiota ei avattu kai missään vaiheessa.

Tupakkapaikka, joka sijaitsi samassa kerroksessa oli sitten toista maata, eli mahdollisimman kalsea ja tyylitön. Mikä ehkä oikein onkin. Siellä tapasi ja kuuli myös niin sanottuja elämänkohtaloita. Jos universumin voisi tiivistää noihin osastoon ja tupakkapaikkaan, kuten se viideksi vuorokaudeksi aika lailla tiivistyikin, niin voisi vain todeta, että erään valitettavasti entisen verkkokirjoittajan näkemykset siitä millaisia ihmisiä me tupakoitsijat olemme pitävät ehkä keskimäärin erittäinkin hyvin paikkansa.

Itse olin osastolla ainoa, joka poltti ja se herätti keskustelua ennen ruokailujen päättymistä, jolloin kinkkasin aina savuille. Mieleen ovat jääneet varmaan yhdeksänkympin ja sadan väliä käyvän mummon arvoitukselliset sanat hänen ensin muisteltuaan setäänsä, joka oli aikoinaan polttanut kuin korsteeni: "...niin ja elihän se Churchillkin pitkään vaikka se aina poltti. Tosin se taas olisi kyllä saanut kuolla aikaisemminkin."

Niitä miettiessä kymmenen pistettä ja papukaijan merkki kymiläiselle ortopedialle.

Väliaikavirittelyä

Ainakin vielä tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että itäiselle taivaalle on nousemassa aivan uusi, musikaalinen teema. Se tulee varmasti sekoittamaan ja modernisoimaan kuvioita, mutta silti asiasta toiseen:

Jo vuosia sitten havaittu totuus, että kaikki uusi vasemmistolainen ajattelu tulee viiveellä USA:sta sai vahvistusta, kun lukaisi pari puoluepoliittisesti sitoutumatonta, vasemmistolaista blogia. Tehokkuuteen ja länsimaisen kulttuurin sulauttavaan ylivoimaisuuteen keskittyneet jutut näyttivät täsmälleen siltä, kuin aivan puhdasoppinen neokonservatiivisuus olisi vihdoinkin löytänyt pienen sillanpääaseman Suomesta. Sinänsä ikävää, mutta toisaalta onneksi myös jo todella laimeaa.

Tauko

No niin. Teemat on kehitelty. Tähän pieni, häipyvä sellosoolo, jota seuraa noin viikon mittainen väliaika.

Vielä huomautus:

Väliajan voi tietysti käyttää lukemiseen. Lacrosse ei ole ole täällä tunnettu pallopeli, eikä täällä ole paljoa uutisoitu Duken yliopiston lacrosse-joukkueen kohtaamaa skandaalia. Amerikoissa juttu on kuitenkin aika suuri. Se on myös erittäin paljastava, monin tavoin amerikkalaisen yhteiskunnan perusteita valottava. Jos ei muuta niin ainakin se kertoo miksi lakimies alkaa olemaan tuon maan halveksituin ammatti. Asiaan kannattanee tutustua muidenkin, kuin meidän tulevien ikämiespalloilijoiden, sillä juuri tuollainen kulttuuri virtaa USA:sta Eurooppaan.

Ja nyt esirippu kiinni. Viinaa ja muita virvokkeita varmaankin tarjolla kello kolmessa ;)

Sukupuolten sota

Kiinassa sana 'mies' muodostetaan yhdistämällä sanat 'pelto' ja 'voima'. Jos meillä täällä "lännessä" olisi pystytty vastaavaan käsitteelliseen nerouteen olisimme varmasti säästyneet monilta väärinkäsityksiltä.

Toisaalta silloin ehkä olisimme ilman Minna portaalia, joka kuitenkin tuo valoa jokaisen, hieman sekavasti leppoisan huumorin ja runouden ystävän elämään.

Ihme vempeleitä

Tänään tuli haettua leikkauksen jälkeen tarvittavia välineitä. Sauvat, erilaisia korokkeita, jotka helpottavat istumista, pitkävartista kenkälusikkaa ja sellaista. Hämmentävin on kuitenkin tekninen innovaatio, jolla vedetään sukat jalkaan kumartumatta. Sen edessä voin vain siteerata mukaillen Galileita: "Se toimii sittenkin."

Tekniikka on ihmeellistä. Ilman sitä pitäisi olla paljain jaloin ;)

Historia toistaa itseään

Eurooppaan syntyy itsehallinnollisia alueita, joita erilaiset sotalordit hallitsevat ja verottavat. Samaan aikaan Bryssell europarlamentteineen alkaa muistuttaa päivä päivältä enemmän jotain muinaista Paavin istuimen kokousta. Siellä touhutaan innolla, kuvitellaan vallassaoloa ja puhutaan maailmasta, jota ei edes ole.

"Ranskalaisnuoret" hallitsevat jo 750 lähiötä. Hollannissa kehitys kulkee samaan suuntaan. Ja mitään Englantia ei tietenkään enää edes ole. Samaan aikaan ruotsalais- ja tanskalaisnuoret lähtevät maailmalle sotimaan.

Meillä Suomessa ei onneksi voi tapahtua noin, sillä suuri osa maamme idiokratiasta ja moraalisäteilijöistä on valjastettu toimimaan tulevan, jo päätetyn monikulttuurin onnistumisen puolesta:

Ihminen ei ole nisäkäs,
rotuja ei ole olemassa.

Euroopassa ehkä onkin tehty se virhe, että he lähtivät monikulttuurikokeiluun ennen kuin turkulaiset tiedemiehet ehtivät analysoida maailman tilan ja sen olemuksen. Me Suomessa olimme viisaampia ja odotimme tuota läpimurtoa.

Näin vaalien alla jokaisen kansalaisen, joka kuitenkin äänestää kepudemarikokoomusta vaikka maailma hukkuisi paskaan, onkin hyvä tietää, että me Suomessa tulemme onnistumaan siinä mikä kaikkialla muualla on osoittautumassa historian suurimmaksi onnettomuudeksi. Ja vaikka tuon tiedon välittämiseen onkin jo saatu mukaan koko suomalainen media, niin toistetaan se kuitenkin myös tässä, jotta kukaan ei varmasti eksyisi polulta kohti uutta, uljaampaa maailmaa, jossa mitään Suomeakaan ei enää ole: Tässä tehtävässä me onnistumme. Se on aivan varma eikä meidän tarvitse tehdä mitään muuta, kuin säilyttää nykyiset poliittiset valta-asemat. Helppoa kuin heinänteko ja sehän on onnistunut meiltä aina ennenkin.

Kieltäkää ilmavoimat

Euroopan yhteisön puheenjohtajana Saksa aikoo ajaa läpi ehdotuksensa, joka kieltäisi Falun Gongin julkiset esiintymiset Euroopassa. Falun Gongin julkiset esiintymiset ovat jo tällä hetkellä kiellettyjä Kiinassa.

Suomessa taas presidentin kanslia lienee ottanut yhteyttä Matti "Anteeksi" Vanhaseen, jotta suomalaiset liput ja kunniamerkit voitaisiin uusia mahdollisimman pikaista tahtia ennen seuraavia huippukokouksia, joihin on varattu pöydästä kaksi, Suomelle suurvaltana itseoikeutetusti kuuluvaa paikkaa.

Asiasta asiallisemmin kirjoittaa Teemu.

Iranin ydinase

Elämme mahdollisesti aikaa juuri ennen USA:n hyökkäystä Iraniin. Bush huomioi puheessaan sekä Syyrian, että Iranin ja lupasi, että USA tulee puuttumaan sotilaallisesti Syyriasta ja Iranista Irakiin liikkuvien joukkojen ja aseiden kulkuun, sekä olemaan mukana estämässä Iranin ydinaseen rakentamista.

Entä, jos Iranilla olisi ydinase? Nykyään ydinaseita on Yhdysvalloilla, Venäjällä, Britannialla, Ranskalla, Kiinalla, Intialla, Pakistanilla, Pohjois-Korealla ja kuulemma Israelilla. Mikäli Iran käyttäisi mahdollista ydinasettaan, sillä ei olisi mitään toivoa selvitä ja todennäköisesti myös Mekka olisi entinen pyhä kaupunki sen jälkeen. Elleivät iranilaiset ole täysin kahjoja syy ydinaseen hankkimiseen on joku muu, kuin Jerusalemin tuhoaminen ja juutalaisten heittäminen mereen Israelista. Ehkä se on Iranin aseman vahvistaminen islamilaisen maailman sisällä? Ja mikäli länsi hyökkää Iraniin kannattaa muistaa, että Iranin pohjoispuolelle ovat ryhmittyneet jo yhteisiä sotaharjoituksia pitäneet Venäjä ja Kiina. Kiinnostus maahan tuntuu olevan kova. Iranilaismielinen tarkkailija voisi aika nopeasti perustella senkin, että ydinasetta hankitaan itsepuolustukseksi.

Islamilaisen maailman sisällä Iran on suuri shiiavaltio. Sunneilla on jo ydinase. Irakissa sunnien ja shiiojen välit ovat erittäin tulehtuneet. Saudi-Arabia ilmeisesti tukee suurella rahalla sunneja. Länteen iskeneet terroristit ovat olleet sunneja, moniin muihin islamilaisiin valtioihin verrattuna Iran on erittäin demokraattinen jne...Ehkä Iranin ydinase vakauttaisi tilannetta ja vähentäisi terrorismia. On todennäköisesti kuitenkin niin, että paikallinen islamismi arabimaissa kumpuaa pitkälle siitä, että maat ovat täysin korruptoituneiden ryhmien hallussa.

Sikäli mikäli Iran on suvereeni valtio, niin tavallaan sillä on oikeus ydinaseeseen. Jos sitä vertaa ylläolevaan listaan valtioista, joilla jo on ydinase, niin on aika vaikea perustella miksi sellaista ei saisi olla Iranillakin. Puolueettomaksi syyksi tuskin riittää, että joku ylläolevista ydinasevaltioista ei sitä halua.

Näin se käy

Suomen maajoukkueen otteluohjelma:

2007:

28.3. Azerbaidzhan - Suomi
2.6. Suomi - Serbia
6.6. Suomi - Belgia
22.8. Suomi - Kazakstan
8.9. Serbia - Suomi
12.9. Suomi - Puola
13.10. Belgia - Suomi
17.11. Suomi - Azerbaidzhan
21.11. Portugali - Suomi

7 - 29 Kesäkuuta 2008:

Euroopan mestaruuskisat Sveitsi/Itävalta.

Kulttuurien kamppailu

Ihan mukava päivä. Kaikki oli sujuvaa ja ystävällistä. Lapsuuden melko traumaattisista sairaalakokemuksista ei muistuttanut oikeastaan mikään. Ehkä itsekseen zoomailevan röntgenkameran alla makaamisesta olisi voinut saada aikaiseksi hieman kauhuelokuvamaisia tunnelmia, mutta kiva tekninen leluhan sekin oli.

Jukka on oikeassa. Keskustelu etenisi, jos ilmiselvästi käynnissä oleva kulttuurien kamppailu myönnettäisiin olemassaolevaksi tosiasiaksi. Keksin kaksi syytä miksi sitä ei myönnetä. Ensimmäinen on, että jotkut kuvittelevat käyvänsä taistelua vallasta länsimaisen yhteiskunnan sisällä. Toinen on se, että länsimainen kulttuuri nähdään täysin ylivoimaisena ja sellaisena johon muut haluavat sulautua tai väkisinkin sulautuvatkin. Molemmat ovat väärää ajattelua. Lisäksi ovat tietysti ne, jotka näkevät mistä on kysymys, mutta kuvittelevat hyötyvänsä tilanteesta. Heitä on kuitenkin vähän.

Jos tilanne myönnettäisiin tilanteen ratkaisu luonnollisesti olisi se sama mitä Huntington ehdottaa: Länsimaiden on hyväksyttävä maailmanlaajuisen vaikutusvaltansa pieneneminen, puolustettava itseään ja ehkä keskityttävä lähempään yhteistyöhön ortodoksisen maailman kanssa. Ei maailmanpolitiikka sen kummallisempaa ole ;)

Lukeminen, laskento ja laulu

Pahoittelen linkkiä kansainvälisille propagandasivuille, mutta tuo on uutinen, jonka seuraukset näkyvät tulevaisuudessa.

Englantilaiset, jos nyt enää mistään Englannista voi puhua muuta kuin muistelumielessä, lapset eivät yksinkertaisesti opi koulussa edes perusasioita. Tulevaisuuden yhteiskunta noilla sumun ja kalinan saarilla tuleekin olemaan erittäin polarisoinut ja erittäin jännittynyt. Se, että yhteiskunnan alakerrokset ovat keskenään hajanaisia ja toisiaan vastaan ei pelasta mitään, koska moderni yhteiskunta ei voi elää teatterista.

Nyt syntyvä lapsi tulee näkemään maailman, jonka taloudellinen painopiste on siirtynyt Kaukoitään. Järkevintä mitä hän voi tehdä on häipyä kehitysmaiden tasolle taantuvasta Eurabiasta. Täytyykin siis tänään tarkistaa, että sairaalan synnytysosasto ei varmasti ole neljännessä kerroksessa ;)

Onko kukaan muu muuten huomannut, että Tony Blair muistuttaa Tim Burtonin ensimmäisen Batman elokuvan Jokeria?

Magiaa

Edessä on päivä sairaalassa, röntgen ja kaikkea muuta, joten kehutaan lääkäreitä.

Lääkärit ovat varmaan ainoa todelliseen kognitiiviseen yläluokkaan kuuluva ammattiryhmä, joka joutuu jatkuvasti työssään tekemisiin todellisen kognitiivisen alaluokan kanssa. Siksi lääkäreiden yhteiskunnalliset mielipiteet ovat yleensä kiinnostavia ja realistisia. Toki hörhöjä on heidänkin joukossaan, mutta vältellään niitä tänään ja laitetaan linkki kaikkien hyvin ihmisten suosikkilääkäriin Theodore Dalrympleen niille joita lukeminen kiinnostaa. Toimikoon hän vaikka voodoonukkena, johon voi pistellä henkisiä neuloja.

Kiinalaisittain katsottuna tilanne vaikuttaa hyvältä. Kirurgian poliklinikka on kerroksessa kolme ja osasto kerroksessa viisi, aivan kuin epäonnen lukua neljä ei olisi maailmassa olemassakaan.

Pahempi juttu muuten Simpsoneille tuo:

"Simpsons" cartoon show was initially a flop in both countries - because Homer and Bart and the other characters only have four fingers.

Ja tietysti todistaa osaltaan sen, että neljä on kuin onkin epäonnenluku. Jos niillä olisi ollut viisi sormea, kuten kaikilla muillakin, ne olisivat olleet isoja Japanissa ja keränneet hyvät rahat.

Pop, pop, pop

Nykyään Britney Spears on rankempi, haastavampi ja kovempi kuin trio Bob Dylan, Keith Richards ja Joe Strummer, jotka ovat hänen henkisiä edeltäjiään, yhteensä.

Britney Spearsia tekevät aikuiset ammattilaiset lapsille puhtaasti ansaitsemismielessä. Sama koskee oikeastaan kaikkea nykyistä popmusiikkia. Gangsterit ovat teatterikoululaisia, jotka esittävät hyvinvoivalle väestönosalle irvikuvaa siitä millaista urbaani elämä 'jännimmillään' on.

Tavallaan nämä huumeissa ja humalassa erilaisissa medioissa toikkaroivat britneyspearsit, bobdylanit ja diddypuffpuffit vertautuvat niihin kiinalaisiin, joita kulttuurivallankumouksen aikana kuljetettiin pitkin katuja aasihatut päässä. Länsimaiden kunniaksi voi sanoa, että näille itsensä häpäisijöille maksetaan ihan hyvää palkkaa, kun taas kiinalaiset päästivät uhrinsa nopeasti päiviltä. Ja tietenkin on selvää, että Kiinassa kukaan uhreista ei valinnut kohtaloaan, mutta kuitenkin. Heidän häpeänsä ei ainakaan jää historiaan vaan siirtyy häpäisijöille.

Voi melkein kysyä, kumpi noista on loppujen lopuksi ihmillisesti ja historiallisesti armeliaampi tapa toimia?

Luottamus

Luottamus on eräs Suomen elokuvahistorian kammottavimpia "suuria" elokuvia. Muistan vielä kuinka koulumme marssitettiin katsomaan sitä paikalliseen elokuvateatteriin. Se tuntui harvinaisen hölmöltä. Kyllähän elokuvan tietysti ilmaiseksi katsoo, mutta miksi juuri tämän elokuvan? Ihmettelin vaan, enkä oikein tuntenut luottamusta.

Luottamus on myös eräänlainen voima, joka pitää erilaisia yhteisöjä kasassa ja vaikuttaa niiden tulevaisuuteen. Sitä voidaan, ainakin jonkin verran, myös tietoisesti rakentaa erilaisin järjestelyin. Nykyään se kuitenkin hiljalleen rapautuu. Tuo Turun Sanomien artikkelikin on tulkittavissa vain niin, että kuntia, jotka ennen kilpailivat asukkaista täytyy nykyään pakottaa ottamaan asukkaita vastaan.

Ne opettavat jopa latinaa täällä

Niinpä niin.

Aika hauska juttu, kuinka Norjassa opetetaan saamen aakkosia, mutta pelkään pahasti, että suomalaista koululaitosta ollaan ajamassa enemmän tuohon naurettavaan, norjalaiseen suuntaan kuin kehittämässä sitä sen omalla, kohtuullisen hyväksi havaitulla linjalla.

Jännä tosiaan kuitenkin seurata, koska norjalaiset huomaavat, että saamelaiset käyttävät oikeastaan aivan samoja aakkosia kuin he itse. Tieteen nobelithan jaetaan Ruotsissa, joten tuon oivalluksen palkitsemista ei voisi pitää edes kotiinpäin vetona.

Sokea kana löytää jyvän

Tarja Cronberg on harvinaisen oikeassa.

Koko Irak-skandaali ja sitä vieläkin seuraava julkisuus on täynnä epämääräisiä viitteitä, salaisia lähteitä, vihjailevia kertomuksia siitä kuinka "jotkut demareiden edustajat" tai "jotkut keskustan edustajat" ovat sanoneet tai toimineet tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa, Cronberg sanoo
...
Hänen mielestään isojen puolueiden pyrkimykset keskittää huomio henkilöihin johtaa tilanteeseen, jossa jylläävät persoonat eikä asiapitoinen ja avoin keskustelu.

Tuo juttu viime eduskuntavaalien alla oli harvinaisen alhaista pelleilyä, jolla todellakin siirrettiin huomiota pois varsinaisista asiakysymyksistä. Suomalainen media taas on niin harvinaisen typerää, että en ihmettelisi vaikka sama, täsmälleen samalla kuviolla onnistuisi vielä uudestaan.

Cronbergin harvinaisesta osumasta huolimatta Vihreät puolueena voisi kuitenkin tiivistää vaikka seuraavasti: "Uutta poliittista kulttuuria vanhoissa asioissa, täydellistä kädettömyyttä uusissa asioissa".

Suomi Euroopassa

- Monsieur Lehtinen ( SDP ) , siirtolaisuus on eräs vakavimpia yhteisön maita ravistelevia ongelmia tällä hetkellä. Mitä mieltä te olette tästä?
- Minusta siirtolaisia tulisi ottaa huomattavasti enemmän Euroopan ulkopuolelta.
- Miksi, monsieur Lehtinen ( SDP )?
- Koska Suomi on liian homogeeninen maa rodullisesti.

Käy eespäin, väki voimakas

Kaikki ajattelevat ihmiset - tähän ei lasketa niitä joille pizza ja radiohitit ovat kulttuurin syvin olemus - ovat jo pitkään tienneet, että monikulttuurinen yhteiskunta on tuomittu epäonnistumaan. Se tekee ihmisistä varautuneita ja kaikin tavoin onnettomampia ja, mikäli kehitys saa vapaasti jatkua ilman tiukkaa pakkovaltaa, hajottaa heidän rakentamansa valtiot.

Tästä huolimatta esimerkiksi Kokoomuksen ( entinen Kansallinen Kokoomus ) Alexander Stubb toteaa huolettoman röyhkeästi, että Suomen tulevaisuus on monikulttuurinen. Eikä hän ole suinkaan ainoa, vaan välillä tuntuu kuin Suomen muuttaminen monikulttuuriseksi olisi koko valtiovallan itselleen ottama tehtävä.

Ehkä Kokoomus voisi kerrankin lähteä vaaleihin rehellisillä vaalilauseilla: "Tule köyhäksi ja tule onnettomaksi. Äänestä Kokoomusta", olisi yksi varteenotettava vaihtoehto.

Leivoksia ( päivitys )

Nykymaailmassa ei pitäisi olla liian äkkinäinen. Sianlihaa sisältävän, ranskalaisen perinnekeiton jakaminen ranskalaisille köyhille on kuin onkin rikos, kuten Pariisin vasemmistolainen kaupunginjohtaja jo aiemmin ennusti.

Odottakaamme siis kunnes Euroopan yhteisön köyhät alkavat suomalaissosialistien tapaan sairastaa ruokavaliota rajoittavaa kihtiä. Silloin kaikki muuttuu helpommaksi.

Dramaattinen suomalainen.

Olen dramaattinen suomalainen. Suomalaisuus on minulle ennen kaikkea draama. Eräänlainen veren ja kunnian liitto, joka on kohtalo. Kaikessa draaman lakeihin kahlitsevuudessaan se tuo elämään merkitystä ja kohottaa sen tavallisen tallailun yläpuolelle.

Elämä on draama. Suomalaisuus on draama.

Hyvää draamavuotta 2007 kaikille, mutta erityisesti suomalaisille!

t, IDA

Sivistys

Yleensä sitä ottaa asiat annettuina. Sitä ne eivät kuitenkaan ole.

Muistan kun kerran - luen yleensä kaiken mitä käteen sattuu tai silmien eteen tulee - avasin laivanrakennukseen liittyvän väitöskirjan. Ensin olin hieman huvittunut, että tässähän puhutaan vain hienosti potkuriakselista, joka pyörii tuolla koneen alla kuin ei mitään. Kampiakselit sitä pyörittävät ja kyllähän noita nykyiset metalipajat tekevät vasemmalla kädellä, vaikka ne massiivisia ovatkin. Itse asiassa, jos rehellisiä ollaan, en tuolloin muuta oivaltanutkaan. En myöskään vaivautunut, tai pystynyt tutustumaan kirjan monimutkaisiin laskelmiin.

Erinäisten tapahtumien jälkeen tuo kirja kuitenkin palautui mieleeni. Oivalsin silloin kuinka suurta työtä, suurta ajattelua ja erilaisten ponnistusten historiaa se vaatii, että se potkuriakseli oikeasti pyöri siellä konehuoneen pohjalla. Tai ainakin luulen oivaltaneeni, sillä vielä ei ole aavistustakaan mitä tuolla oivalluksella tekisi.

Vasemmisto ennen ja nyt

Ennen vasemmisto taisteli yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta. Nyt vasemmisto taistelee yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta vastaan.

Törkeä yleistys, tai ei ehkä sittenkään.

Historiallisia vuoropuheluja

Joiden vaatimattomana tarkoituksena on lietsoa vihaa, kaunaa ja väkivaltaa kansanryhmien välille ja jotka on merkinnyt muistiin humalainen demari kevättalvena 1897

Seitsemäs vuoropuhelu. Suutari ja mäkitupalainen.

Mäkitupalainen: Ei tota kenkää vois? Rahat on kyllä vähissä.
Suutari: No, kuuntelet sitten kyllä poliittisen propagandan.
Mäkitupalainen: Pakko kai se sitten.
Suutari: Pakko on.

Etnisyys

Toinen sanoo näin ja toinen näin. Mielenkiintoinen keskustelu, väittely, nokittelu tai kuinka vaan.

Jos unohdetaan laillisuuspuoli kansalaisuuksineen, niin käytännössä etninen ryhmä on sama asia kuin kansa. Sitäpaitsi kansa on kätevämpi sana, joten käytän sitä.

Yleinen määritelmä kai on, että kansaa muovaavat yhteinen kieli, yhteinen uskonto, yhteinen perimä, yhteinen elinympäristö ja yhteiset tavat ja tottumukset. Määritelmä ei tietenkään ole mikään tarkka, koska kansa ei koskaan ole määriteltävissä tässä ja nyt, vaan sillä on aina historia ja tulevaisuus. Nuo kaikki eivät siis ole ehdottomina voimassa yhtäaikaisesti, tai välttämättä edes yksittäisesti ehdottomina koskaan, mutta ne ovat vaikuttaneet jonkin tasoisina voimina kansan muodostumiseen aikojen kuluessa. Tavallaan ne siis ovat voimia, jotka muovaavat kansaa enemmin kuin määritelmä siitä mikä kansa on.

Kansoja siis on, mutta niiden määritteleminen on ärsyttävää, koska yleensä aina odotetaan määritelmää yksilön suhteesta kansaan tyyliin 'Kuka voi olla mikä. Tässä ja nyt'. Viime vuosisadan alun kiinalaiset nationalistit, joilta nuo viisi tekijää on napattu, aloittivat: "Haluatteko kiinalaisten säilyvän kansakuntana? Mikäli haluatte niin...". Määrittelyt ja puheet he aloittivat vasta vastauksen jälkeen. Jos asia on ihmiselle yhdentekevä, turha hänelle oikeastaan on siitä kertoakaan.

Valkoinen syyllisyys

Koska valkoista syyllisyyttä ollaan hyvää vauhtia tuottamassa Suomeenkin, missä sillä ei muuten ole mitään tekemistä, on hyvä tarkistaa mistä on kysymys. Steve Sailer kertoo oleellisimman huomioidessaan senaattori Barack Obaman ympärille syntynyttä nostetta.

Eli siis: Perinteisestä, normaalimmasta - ja ehkä uskonnollisessa - syyllisyyden tunteesta valkoinen syyllisyys eroaa siinä, että on helppo huomata kuinka kukaan valkoinen ei koskaan aidosti tunne sellaista syyllisyyttä, mutta toisaalta erittäin monet valkoiset ovat aina valmiita syyllistämään sillä muita valkoisia. Kyse on siis valkoisten välisestä valtapelistä, jossa neekereitä ja muita muun rotuisia käytetään välineinä, joiden olkapäiltä oma ääni kuuluu lujemmin.

Sitä se vaan on. Että nyt sitten tiedätte, kun lehtiä luette ja yhä lisääntyvää aiheeseen liittyvää marmatusta kuulette.

Historiallisia vuoropuheluja

Joiden vaatimattomana tarkoituksena on lietsoa vihaa, kaunaa ja väkivaltaa kansanryhmien välille ja jotka on merkinnyt muistiin humalainen demari kevättalvena 1897

Ensimmäinen vuoropuhelu. Rabbi ja maatyömies.

Maatyömies: Haluan lapseni juutalaiseen kouluun.
Rabbi: Miksi ihmeessä?
Maatyömies: Haluan hänen oppivan näiden kaikkien ennakkoluulojen turhuuden.
Rabbi: Mutta eihän se käy. Tehän ette ole juutalainen.

Lisää leivoksia

Sianlihaa sisältävän, perinteisen ranskalaisen sopan tarjoaminen pariisilaisille köyhille ei vielä ole rasismia, eikä siis ilmeisesti rikos. Pariisin kaupunginjohtaja, joka todennäköisesti on jonkin sortin sosialisti, on siis kuitenkin kehottanut valittamaan oikeuden päätöksestä, jotta toiminta voitaisiin tehdä rangaistavaksi.

Herroilla on herrojen herkut, eikä niitä pidä tuhlata köyhille voisi todeta näin SDP:n, Kokoomuksen ja Kepun koshersoppatykkejä vaalien alla odotellessa.

Kysymykset kuten uskaltaako Matti Vanhanen tarjota hernerokkaa, lähettääkö Tuomioja maailmalle kirjeen, jossa pahoittelee sekä keittäjien provokaatiota, että reaktioita siihen, vaatiko Kokoomus Vilenin johdolla tutkimaan muiden puolueiden soppapatojen sisällön luovat ihan kivaa jännitysmomenttia vaalien muuten tylsään pääministeriasetelmaan.

Älä milloinkaan, astu Hongkongiin...

Jung Changin tuore elämäkerta Maosta vaikuttaa mielenkiintoiselta. Tosin olen aitoon Futisforum-tyyliin lukenut vain vähän alusta. Toisaalta taas, on niitä kirjoja arvosteltu lukemattakin.

Tässä olisi kaivannut hieman laajempaa kuvaa yhteiskunnasta Maon ympärillä. Toisaalta se olisi varmasti tehnyt teoksesta liian laajan. Kertokoot nyt Maosta, kun se Maon elämäkerta on. Mao paljastuu aika täysiveriseksi individualistiksi, joka inhoaa kiinalaista kulttuuria ja haluaisi tuhota sen. Toisin kuin me lännessä, jotka elämme kiinalaisen kulttuurivallankumouksen eräänlaista pitkitettyä, vesitippaversiota, kiinalaiset saivat kokea mitä tuollaisten miesten valtaannoususta aivan oikeasti seuraa. Ja he kokivat sen nopeasti, tylysti ja tehokkaasti. Toivottavasti he ovat oppineet jotain. Elleivät, niin kusessa ollaan, kuten tavataan sanoa.

Oma suosikkini Kiinan poliitikoista on Sun Yat-sen. Hän on vaikuttanut aika paljon kiinalaiseen ajatteluun kommunismin ulkopuolella. Kuomintangin nykyiset johtajat ovat jo vierailleet mannerkiinassa, mutta tuskin mitään suurta lähestymistä tapahtuu. Sunin tavoite oli kuitenkin yhtenäinen, itsenäinen Kiina. Kommunistien tavoite taas taitaa edelleen olla koko aluetta dominoiva Kiina. Se taas ei lupaa kenellekään hyvää.

Eräänä yksityiskohtana: Maon kolmas vaimo, erittäin palavasieluinen kommunisti, oli kahden suomalaisen lähetyssaarnajanaisen koulussa oppinsa saanut tyttö.

Mitä tänään koulussa opin?

Opin muun muassa, että Suomen johtajat sitoivat kiinteät ystävyyssuhteet Saksan johtajiin, koska myös Saksa oli fasistinen valtio.

Pirkkalan moniste on kyllä ehdoton klassikko. Se kannattaisi läksynä luettaa vaikka kansanedustajille, jotka joskus tietävät vähemmän kuin viidesluokkalaiset. Tuija Braxkin on eduskunnan isossa salissa ilmaissut avoimesti hämmästelevän tietämättömyytensä monien oman puolueensa vaikuttajien taustoista. Lapsetkin sentään joutuivat aikanaan kahlaamaan läpi koko ihmiskunnan värittyneen, etten sanoisi punavihervirittyneen historian.

Kiitokset linkistä Jussi Halla-ahon vieraskirjan nimimerkille Turvenuija.

Alankomaiden alasajo. Johdanto

Tietoni kansojen käytöksestä ja ihmisryhmien välisistä eroista eivät ole ainoastaan parinkymmenen vuoden kiinnostuksen ja yhtä monen vierailemani maan ansiota, vaan niistä voi antaa ansiota myös eräälle apinalle joka minulla aiemmin oli lemmikkinä. Se oli seuralainen, joka opetti minulle, että kaikki asiat eivät kaipaa vaikeita selityksiä. Kunnon toveri, joka peilin kohdattuaan oli ensin innostunut uudesta apinasta ja katseli peilin taakse löytääkseen sen, kykenemättä ymmärtämään kuinka tyhjiä peilit oikeasti ovat. Mitä tulee esipuheessa mainittuun kirjan näkemyksellisyyteen, niin vaikka minulla on oletettu etu siitä, että en ole itse hollantilainen minulla on vahvistuva tunne, että kirja kuvaa vain ja ainoastaan sitä mitä monet sorretut ja hiljennetyt hollantialaiset itse ajattelevat. Minun on myös todettava, että minulla ei täysin riippumattomana henkilönä ole mitään siteitä Alankomaihin, islamiin tai minkäänlaisen muuhunkaan organisaatioon.

Kirja tulee antamaan vaikutelman, että yleistän jatkuvasti ja mahdollisesti myös vaikutelman, että olen vakuuttunut olevani täysin oikeassa. Kirja on kuitenkin sen laatuinen, että välttääkseni monotonista, toistavaa selittelyä yleistän reilusti jotkut “heiksi” tarkoittamatta tietenkään joka ainoaa ryhmän jäsentä ja esitän jyrkkiä, selkeitä mielipiteitä kuvittelematta kuitenkaan olevani ehdottoman oikeassa. Voi vaikuttaa hassulta, että kirjoitan omiani vastaan, mutta ei se niin outoa ole. Onhan niinkin, että jos hallitus päättää rakentaa junaradan suoraan Woensdrechtin läpi, niin kyläläisten protestointi on täysin odotettua, mutta todella puolueetonta olisi, jos rataa rakentamaan valittu urakoitsija esittäisi vastalauseensa.

Muokkaus:

Muutin julkaisupolitiikkaa. Koko juttu on halukkaiden luettavissa tuolta.

Zoka F

1990 - luvun alkupuolella pakistanilainen kabareetaiteilija Zoka F julkaisi kirjan "Hollannin alasajo, eli hyväuskoisten hölmöjen maa". Kirja takavarikoitiin ja Zoka F sai 2000 guldenin sakot.

Kääntelin sen huvikseni, ja kokeillakseni miltä tuntuisi istua persellään tekemässä tekstiä työksi, suomeksi. Käännös ei ole mitenkään hyvä, mutta toisaalta myös alkuperäisteksti on hyvin rikkonaista englantia.

Rupean postaamaan sitä tänne, luku kerrallaan, otsikon "Alankomaiden alasajo" alle. Eli kaikki postaukset sen otsikon alla ovat tuota Zoka F:n kirjaa.

Tuomionsa jälkeen Zoka F totesi:

"It proves that the general thrust of my book is correct, that Dutch society is changing and becoming less tolerant. Freedom of opinion is already being sacrificed. I don’t blame this state attorney, he is a nice man but rather dumb and naïve like most Dutchmen. . . . Muslims are allowed to shout: kill Rushdie. . . . When Muslims say on TV that all Dutch women are whores, it is allowed. . . . It is ridiculous and scandalous that I have to justify myself in court for discrimination of Muslims"