torstai 10. joulukuuta 2009

Runo- ja kuvatorstai XXII

Muisto rantautuneesta hollantilaisesta ( muste )

Japanissa munkit kyselevät toisiltaan
mikä on yhden
käden ääni?
Ja pysähtyvät sitten miettimään sitä.
Jotkut jopa matkustavat sinne
oppiakseen vastauksen.

Miksi ihmeessä?

Edes latinaa ei ole
tässä vielä opittu
ja sekin vain
mea culpa, mea culpa, mea maxima culpa.

via

5 kommenttia:

helanes kirjoitti...

Meä suur syndi.

Kirsti Ellilä kirjoitti...

Kiinnostava rinnastus.

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Ensin pitää tietää kahden käden ääni: Klap-klap-klap, vasta sitten yhden.

Hirlii kirjoitti...

Niinpä. Miksi ihmeessä?

pasanen kirjoitti...

Runo pysähtyisi teeman hengessä paremmin ensimmäisen säkeistön jälkeen...