keskiviikko 10. joulukuuta 2008

Työperäinen maahanmuutto

Suomalaisten aikuisten keskuudessa lukutaitoprosentti on 100. Tai ainakin oli. Nyt, kun koulutuksen visioinnista ja mainostoimistomaisesta suunnittelusta on tullut tärkeämpää, kuin itse koulutuksesta asia voi jo olla toisin. Joka tapauksessa jokainen kuitenkin tietää, että peruskouluun opintonsa jättänyt on lopullisesti ja auttamattomasti syrjäytynyt suomalaisilta työmarkkinoilta.

Maahanmuuttopolitiikkaan tämä tieto ei vaikuta sitä eikä tätä. Tai ehkä vaikuttaa sen verran, että suomalaisten työmarkkinoiden ja sitä kautta Suomen tuhoamiseksi - 60-lukulaisten ainoa varsinainen missio - on erittäin tärkeä uskotella, että Suomessa olisi valtavasti työtä jopa luku- ja kirjoitustaidottomille ihmisille. Ei kuitenkaan niille suomalaisille, jotka eivät ole kuluttaneet koulunpenkkiä jonnekin lähemmäs 30-vuotiaaksi asti.

Tämän mielipidelehti Helsingin Sanomien uutisen voi muuten lukea niin, että mikäli ei lukutaito ei ole tasolla, jolla pääsee ammattikouluun voi aina mennä lukioon jatkamaan opintoja.

Sivistys, missä pelaa?

8 kommenttia:

goooooood girl kirjoitti...

i like your blog......

IDA kirjoitti...

Kukapa ei? Ja miksi muka ei?

Kysyn vaan.

Tiedemies kirjoitti...

En usko, että maahanmuuttajanuorista merkittävä osa menisi lukioon siksi, ettei pääse ammattikouluun. Pikemminkin luulen, että se porukka, joka jää amisten ulkopuolelle tästä syystä, sisältyy siihen 15 prosenttiin.

Veikkaisin, että vanha totuus pätee tässäkin. Kaukoidästä ja joistain EU-maista tulleet nuoret ovat yliedustettuna tuossa lukioporukassa jopa siinä määrin, että tilttaavat keskiarvoa lukioon päin.

Muu osa vetää taas häntää alaspäin niin rajusti, että niistä lukioon pyrkiviä on pakko päästää lukioihin ettei se näyttäisi syrjinnältä.

Kurjaksi asian tekee se, että lukioista valmistuu tai ainakin yliopistoihin päätyy ihan hyvänlaatuisia maahanmuuttajataustaisia nuoria. Meillä ulkkarit (siis ei maahanmuuttajat, vaan vain kouluun tulleet) ovat pääsääntöisesti aika hajanaista porukkaa, kun taas selkeästi maahanmuuttajataustaisissa on hajonta jo aika pientä. Kun seulan on läpäissyt, on käynyt jo aika kovan koulun, oli tausta mikä hyvänsä. Kantaväestön nuorilla on keskimäärin pahemmat asennevaikeudet. Ainakin täällä.

IDA kirjoitti...

No joo. Hesarin uutinen oli vain noin kirjoitettu.

Itse en kyllä ensisijaisesti olisi huolissani teknisistä korkeakouluista. Tosin niihinkin varmaan nykyään ajautuu porukkaa ilman sen suurempaa motivaatiota.

Enemmän huolestuttaa se, että liian suuri osa ikäluokista menee lukioon, kun ammattikorkeakoulujen, tai yleensä ammatillisen jatkokoulutuksen kannalta amiksen kautta eteneminen voisi olla huomattavasti järkevämpää. Yliopistokoulutus noin yleensä on kai kokemassa jonkinlaista inflaatiota myös.

Ja sitten tietenkin työperäisen maahanmuuton edistäminen on erittäin typerää, jos sitä tehdään vain infran ylläpitämiseksi nykyisessä laajuudessaan.

Jopa EU:n sisäisessä liikkuvuudessa pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ymmärtää, että sellaista työvoiman liikkuvuutta kuin vaikka USA:ssa ei yksinkertaisesti saavuteta ilman yhteiskuntia romahduttavia toimia.

Tiedemies kirjoitti...

Ja sitten tietenkin työperäisen maahanmuuton edistäminen on erittäin typerää, jos sitä tehdään vain infran ylläpitämiseksi nykyisessä laajuudessaan.

Nyt en enää tiedä käytetäänkö tässä "työperäinen" sanaa sen varsinaisessa vai sarkastisessa mielessä. Olen ymmärtänyt, että työperäinen maahanmuutto on oikeasti sitä, että palkataan virolaisia lääkäreitä ja raksamiehiä, ei sitä, että koulutetaan peruskoulusta lähtien. Teidän piireissä sitä käytetään tietysti esim. somalipakolaisista, mutta keskustelu olisi helpompaa jos kulloinkin tietäisi mitä sillä tarkoitetaan.

IDA kirjoitti...

No itse olen tottunut siihen, että esimerkiksi raksahommat ovat pitkälle keikkaluonteisia. Rakennusala taitaa tänä talvena lomauttaa/irtisanoa ennätyksellisen määrän porukkaa.

Olen sitä mieltä, että valtion hallinto, joka on tuon työperäinen sanan jossain lukemattomista visiointipalavereissaan kehitellyt, sotkee itse asioita. Ei siihen meidän apua tarvita ;)

Oma näkemykseni on siis aina ollut se, että työn tai ihmissuhteiden kautta tapahtuvaa maahanmuuttoa ei edes tarvitsisi pahemmin säädellä. Mutta toisaalta julkisen sektorin pitäisi mukautua kansan kokoon eikä päinvastoin. Eli emme todellakaan tarvitse yhden suuren ikäluokan eläkepäivien hoitamiseen jatkuvaa väestönkasvua.

Tiedemies kirjoitti...

Jälkimmäisestä voin olla samaa mieltä. Jos lisäväestöä "tarvitaan" paikkaamaan julkisen puolen työntekijäpulaa, niin vika on pääsääntöisesti siinä, että julkinen puoli yrittää tehdä liikaa.

Toisaalta en ihan osta argumenttia, jonka mukaan siinä olisi mitään väärää, että meillä koulutetaan Norjaan hoitajia ja palkataan omat filippiineiltä. Jos niin on, niin meillä on toki "turhan" hyvä hoitajakoulutus ja turhan huonot hoitajien palkat, mutta en oikein näe, miten tämän voisi helposti ratkaista. Omia hoitsuja ei voi estää muuttamasta ulkomaille, palkkaa ei kotimaassa voi nostaa menemättä yhteiselle pussille. Ainoa mitä voidaan tehdä, on pistää ovet kiinni tänne tulevilta, mutta se ei kyllä yksin ratkaisen mitään ongelmaa.

Huoltosuhdeargumentit puolin ja toisin tunnen pintapuolisesti, mutten ole niitä kauheasti pohtinut enkä niihin ota nyt mitään kantaa.

IDA kirjoitti...

Toisaalta en ihan osta argumenttia, jonka mukaan siinä olisi mitään väärää, että meillä koulutetaan Norjaan hoitajia ja palkataan omat filippiineiltä. Jos niin on, niin meillä on toki "turhan" hyvä hoitajakoulutus ja turhan huonot hoitajien palkat, mutta en oikein näe, miten tämän voisi helposti ratkaista. Omia hoitsuja ei voi estää muuttamasta ulkomaille, palkkaa ei kotimaassa voi nostaa menemättä yhteiselle pussille. Ainoa mitä voidaan tehdä, on pistää ovet kiinni tänne tulevilta, mutta se ei kyllä yksin ratkaisen mitään ongelmaa.

Ei tuohon varmaan muuta taloudellista ratkaisua ole kuin, että elintaso/palkkataso olisi sama Norjassa, Suomessa ja Filippiineillä. Sairaanhoitoahan kaikissa maissa tarvittaisiin melko lailla täsmälleen sama määrä. Siis suhteessa väestömäärään.

Eli vihdoinkin päästään moraaliseen "ne vie meidän naiset" - argumenttiin ;)

Satun tietämään, että ei niinkään yksilötasolla, mutta noin yleisesti asia on filippiineillä aika kipeä. Ne eivät välttämättä oikein pidä siitä, että esimerkiksi joidenkin satamien viihdytysjoukot koostuvat lähinnä filippiiniläisistä naisista. Rahaa pitää kuitenkin saada.