Rakkaus:
Katastrofaalista tempoiluahan se oli. Tässä en kuitenkaan enää lannistu. Todellinen onnettomuus tapahtui jo 1990 - luvun alussa.
Menneisyys on vähintään yhtä tärkeää kuin tulevaisuus ja jos ei, niin sitten ei.
Työ:
Yllättävän rentoa näin laman kynnyksellä. Tekemällä oppii ja oppia ikä kaikki.
Noin 0.789 todennäköisyydellä vaurastun ensi vuonna huomattavastikin tekemällä vain alle puoli vuotta varsinaisia töitä ja vain palaamalla vanhoihin hommiin. Jos menee pieleen, niin sekään ei ole mikään tuho.
Totuus:
Enpä tiedä. Jotenkin näkemys asioista syventyi, jotenkin taas ei. Joka tapauksessa erittäin tärkeää oli tutustuminen Edmund Burken kirjoituksiin. Uskon Jumalaan.
Ja modernina ekstrana:
Politiikka:
Oli mukava huomata, että kannattamani poliittisen linjan vastustuksen voi listata aika helposti, sillä listat ovat kivoja:
- Panu Höglund ( Kansanhajanaisuus, Nälkäkorpi, Suomi24 jne... )
- Jussi K. Niemelä ( Kansanhajanaisuus, Nälkäkorpi, Suomi24 jne... )
- Jeja Pekka Roos ( 60-luku ilman poppia, Helsingin Yliopisto, Suomi24 lukija )
- Jukka Relander ( Asiantuntija, Helsingin Yliopisto, Suomi24 lukija )
- Sanna Ukkola ( Suomen "lehdistö", Suomi24 lukija )
Ja siinä se melkein olikin. Tästä on hyvä jatkaa, koska voittoa ei uhkaa mikään. Toisaalta tunnen koko ajan vahvaa mieltymystä olla täysin epäpoliittinen, mutta ainakin vielä uskon sen johtuvan vain siitä, että nuo listalla mainitut henkilötkin pyrkivät olemaan poliittisia.
2 kommenttia:
"60-luku ilman poppia"...
Aikamme kuva.
Hyvää Uuttavuotta , jatkakaa....
"60-luku ilman poppia, Helsingin Yliopisto"
Voisikohan tässä kenties dekadenssi ruumillistua.
Kun Matti Kuusi kuoli, tämä maa taisi menettää viimeisen herrasmiesakateemikkonsa.
Lähetä kommentti