sunnuntai 14. joulukuuta 2008

Filosofinen perusta

Maahanmuuttokeskustelua on häirinnyt se, että maahanmuuttomyönteisiltä voimilta on puuttunut lähes täysin yhteiskuntafilosofinen pohja omalle ajattelulleen. Heidän ajattelunsa on ollut niin tempoilevaa, että siitä on ollut mahdoton saada mitään yleiskäsitystä.

Nyt filosofinen perusta on löytynyt ja sen esittää tohtori Helena Oikarinen-Jabai mielipidelehti Helsingin Sanomissa. Suosittelen artikkelin lukemista.

Juuri johtuen tuon selkeän perustan puuttumisesta maahanmuuttomyönteisille on ollut hankaluuksia keksiä nimeä. Vaikka esimerkiksi punavihreät kattaa melko hyvin kyseisen joukon, on myönnettävä, että se tekee selkeää vääryyttä sekä joillekin punaisille, että joillekin vihreille ja toisaalta aivan turhaan sulkee vähemmän vihreät oikeistovoimat pois. Ehdotankin, että mediassa maahanmuuttomyönteisiä aletaan joukon ehdottoman kärkifilosofin mukaan kutsumaan jabailaisiksi ja näin verkossa taas voimme rennosti käyttää vaikka nimitystä Jabain perskärpäset.

14 kommenttia:

Tiedemies kirjoitti...

Itse suhtaudun lähtökohtaisesti myönteisesti maahanmuuttoon ja minusta se "yhteiskuntafilosofinen pohja" on omalla kohdallani tullut täysin esiin.

Tällainen blanket-syytös on muutenkin hölmö, koska maahanmuuttokriittistenkin joukossa on mm. anarkokapitalisteja, uskonnollisia konservatiiveja, sekä eri sorttimentin nationalisteja, joilla on kaikilla erilaiset, jopa täysin ristiriitaiset, syyt vastustaa nykyisenkaltaista maahanmuuttoa.

Iso osa näistä ryhmistä kannattaisi maahanmuuttoa jos se tapahtuisi "oikeista lähtökohdista" tai sopivista maista. Monet uskonnolliset konservatiivit olisivat vain mielissään, jos tänne muuttaisi vaikka isohkoja määriä korealaisia helluntailaisia. Monet olisivat vain mielissään jos tänne muuttaisi paljon rikkaita juutalaisia.

"Maahanmuuttomyönteisillä" on samanlainen karakterisaatio-ongelma. Teidän keihäänkärkenne on kohdistettu kuvitteellista "punavihermädättäjää" kohtaan. En väitä, ettei sellaisia yksilöitä olisi olemassa, varmaan on, mutta ne muodostavat tosiasiassa erittäin pienen osan siitä populaatiosta, joka suhtautuu myönteisesti maahanmuuttoon yleisellä tasolla.

Tekstiin viitaten, ymmärrän toki turhautumisen näiden "tutkijoiden" edessä. Näihin seksuaaliselityksiin on syyllinen kuitenkin Freud, joka oli valkoinen heteromies. Ajattele samaa markkina-arvopuheen näkökulmasta.

Teidän asenteenne johtaa vain siihen, että nee... eikun must... siis, äh. No, kyllä tiedät mitä tarkoitan. Se, että meidän kulttuurissamme naiset valitsevat kumppanin ja miehet joutuvat kilpailemaan, aiheuttaa joskus tällaista.

Dr. Doctor kirjoitti...

1 jabai = 11 tuumaa (12 olisi jo jalka)

IDA kirjoitti...

Jep. Olen aika usein yrittänyt selittää nimenomaan sitä, että maahanmuuttokriittiset - en itse pidä koko sanasta - ovat hyvinkin heterogeenista porukkaa.

Huvikseni harrastelen tuota tuota leimailemista toiseen suuntaan.

Ja toisaalta on totta, että maahanmuuttomyönteiset eivät ole pystyneet esittämään juuri mitään linjaa miten he säätelisivät maahanmuuttoa, kun taas maahanmuuttokriittiset ovat keskustelleet siitä asiasta jo vuosia.

Ja vaikka Freud tietenkin on suuri syntinen ;) niin en ihan kokonaan tuota nykyfeministien mystiikkaa ja henkilökohtainen on poliittista lässytystä hänen piikkiinsä pistäisi.

Maailmanloppua odotellessa kirjoitti...

Näihin seksuaaliselityksiin on syyllinen kuitenkin Freud, joka oli valkoinen heteromies.

Joku toinen sanoisi, että juutalainen heteromies. Ei tietenkään Markku.

Olen aika usein yrittänyt selittää nimenomaan sitä, että maahanmuuttokriittiset - en itse pidä koko sanasta - ovat hyvinkin heterogeenista porukkaa.

Käsite "maahanmuuttokriittinen" on tietääkseni Jussi Halla-ahon keksimä sana, kuten useimmat muutkin järkevää maahanmuuttokeskustelua haittaavista termeistä.

Halla-aho ei ole luonut debattia eikä politiikkaa, Halla-aho on luonut skenen ja vastaskenen. Tyypillinen 2000-luvun ilmiö. Halla-aholaisuus elää. Maahanmuuttokeskustelu on kuollut ennen kuin se ehti syntyäkään.

IDA kirjoitti...

Joku toinen sanoisi, että juutalainen heteromies. Ei tietenkään Markku.

No ei tullut mieleen. Tiedän kyllä, että Freud oli juutalainen. Joku toinen oli sitten nimimerkki "Maailmanloppua odotellessa", joten sekin nyt tiedetään.

Käsite "maahanmuuttokriittinen" on tietääkseni Jussi Halla-ahon keksimä sana, kuten useimmat muutkin järkevää maahanmuuttokeskustelua haittaavista termeistä.

Halla-aho ei ole luonut debattia eikä politiikkaa, Halla-aho on luonut skenen ja vastaskenen. Tyypillinen 2000-luvun ilmiö. Halla-aholaisuus elää. Maahanmuuttokeskustelu on kuollut ennen kuin se ehti syntyäkään.


En tiedä onko se Halla-ahon keksimä termi.

On kuitenkin harvinaisen typerää syyttää Halla-ahoa siitä, että hän olisi jotenkin haitannut järkevää keskustelua, koska koko keskustelun syntyminen on hyvin pitkälle juuri hänen ansiotaan. Ilman Halla-ahon ja muutamankin muun menoa politiikkaan oltaisiin vieläkin hiljaa kuin kusi sukassa.

Asiallisemman keskustelun vaatijoita ei kukaan ole estänyt käymästä asiallisempaa keskustelua.

Kekke kirjoitti...

"Käsite "maahanmuuttokriittinen" on tietääkseni Jussi Halla-ahon keksimä sana, kuten useimmat muutkin järkevää maahanmuuttokeskustelua haittaavista termeistä."

Mikä siinä haittaa? Ihmiset pitävät lyhyistä termeistä, varsinkin nykyään jolloin ihan oikeasti ihmisten kanssa ei tarvitse keskustella naamatusten kovinkaan usein.

Jos haitta on Halla-aho, sanokaa se nyt suoraan. Kyllä me se kestetään.

IDA kirjoitti...

Mikä siinä haittaa? Ihmiset pitävät lyhyistä termeistä, varsinkin nykyään jolloin ihan oikeasti ihmisten kanssa ei tarvitse keskustella naamatusten kovinkaan usein.

No minua siinä ei haittaa sinänsä muu kuin, että en todellakaan ole mikään kriitikko ;)

Joskus tietysti vahingossa lipsahtaa, mutta ei voi mitään.

Kekke kirjoitti...

Eri juttu millaista maahanmuuttokeskustelua keskiverto Halla-aho-vihaaja haluaa.

Onko se:

"me tarvitsemme rikastusta sisäsiittoiseen geenipooliimme työvoimapula kyllä suomalaisetkin raiskaa erilaisuus on rikkaus rasistien pitäisi käydä enemmän ulkomailla blaa blaa blaa"

Vai:

"En kannata rajatonta maahanmuuttoa mutta Hullu-uho on törkeä olisi hyvä käydä asiadiskurssia raiskauspuheiden sijasta emme me kaikki perussuomalaiset pidä Halla-ahosta"

IDA kirjoitti...

Tarkennetaan vielä sen verran, että en todellakaan pidä kriittisyyttä sinänsä pahana. Pikemminkin päinvastoin.

En vain itse ole mikään kriittinen ajattelija, eikä se sovi minulle, enkä siksi pidä tuollaisesta määreestä.

Tiedemies kirjoitti...

Otetaan tähän vähän substanssia, eikä pelkkää metaa.

Itse suhtaudun maahanmuuttoon positiivisesti lähes yksinomaan siksi, että on näyttöä siitä, että maahanmuutto tilanteessa, jossa maahanmuuttajat työllistyvät, nostaa kantaväestön elintasoa. Jos näin ei olisi, en juurikaan välittäisi suuntaan tai toiseen. Oma "filosofinen perustani" on raa'an taloudellinen. Sen voi ajatella olevan jopa erittäin raadollisesti täysin itsekäs, siis täysin omasta taloudellisesta hyvinvoinnistani käsin perusteltu.

Ei se sitä ole silti. Maahanmuutto tilanteessa, jossa marginaalinen yksilö (joka on siis "satunnainen" tietyssä mielessä) on keskimäärin hyödyksi sille yhteiskunnalle, jonka jäseneksi hän tulee, on väistämättä tietysti hyödyksi myös tälle yksilölle itselleen. Jopa tilanteessa, jossa vastaanottava yhteiskunta kokee pienen tappion, pidän jossain tilanteessa perusteltuna hyväksyä maahanmuuttajan, koska maahanmuuttajan oma hyöty voi olla merkittävästi suurempi kuin kohdemaan kokonaisuutena kokema tappio.

Tämä positio on perusteltavissa klubiteoriasta lähtien ja yleisemmin taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta. Omaan maahanmuuton kannattamiseeni ei liity minkäänlaista vasemmistolaista kansojen solidaarisuutta tms.

En ole kansallismielinen, enkä pidä kansallisvaltiota "ihmisen lajityypillisenä" käyttäytymisenä, Jumalan asettamana tai muutenkaan mitenkään mistään sosiaalisesta kanssakäymisestä riippumattomana entiteettinä. Kansallisvaltio on pragmaattinen konstruktio, jonka arvo liittyy sen kykyyn luoda luottamusta ja siten edistää taloudellista tehokkuutta. Tässä kohtaa perustan käsitykseni pitkälti Fukuyaman perusteluihin luottamuksen olemuksesta, vaikken allekirjoitakaan kaikkia hänen perusteluitaan.

Humanitaarisen maahanmuuton kohdalla minulla ei ole mitään erityisempää positiota. Lähden siitä, että demokraattinen yhteiskunta - tässä ymmärrettynä jonkinlaisena klubina, jos niin halutaan - päättää millaisiin kansainvälisiin sopimuksiin avuntarpeesta se lähtee ja millaisia omia kevennyksiä niissä asetettuihin kriteereihin sen jäsenet katsovat aiheellisiksi. Tässä kohtaa linja voi siis olla mitä hyvänsä, mikä ei ole ristiriidassa Suomen solmimien kansainvälisten sopimusten kanssa.

Kun aletaan löysentää kriteerejä, täytyy tietenkin tarkastella sitä demokraattista mandaattia, jolla näin tehdään. Siksi esimerkiksi uusi ulkomaalaislaki on mielestäni kyseenalainen, se kun on tuotu eduskuntaan ikäänkuin sammutetuin lyhdyin. Tällainen prosessi ei kuulu demokraattiseen yhteiskuntaan.

Mitä tulee geenipoolin rikastuttamiseen, niin se on vähän kaksipiippuinen juttu. Yhtäältä suomalinen geenipooli omaa suurehkon diversiteetin jo nyt. Ns. savolaiset ja länsisuomalaiset ovat geneettisesti erilaisia, ymmärtääkseni tätä on viimeaikoina tutkittu aika paljon. Eli en usko että terveyden kannalta suomalaisten genomi on liian homogeeninen. Selvästikään mikään massiivinen maahanmuutto ei ole tarpeellista tai perusteltua tästä näkökulmasta.

Nähdäkseni mikä tahansa "kansallinen etu" on käsitteenä ongelmallinen, ellei lähdetä jonkinlaisesta "objektiivisesta", esimerkiksi biologiaan (siis genetiikkaan) pohjautuvasta kansallisuuden käsitteestä. Näissä on niin suuri käsitesekaannusten vaara, etten halua siihen puuttua.

Yksi argumentti (tietynlaisen) heteroosin puolesta on tietysti esteettinen, itse koen jonkinasteisen ulkonäöllisen diversiteetin miellyttävänä.

Vasarahammer kirjoitti...

"Itse suhtaudun maahanmuuttoon positiivisesti lähes yksinomaan siksi, että on näyttöä siitä, että maahanmuutto tilanteessa, jossa maahanmuuttajat työllistyvät, nostaa kantaväestön elintasoa."

Itsekin ajattelin joskus maahanmuutosta näin. Olen luopunut tuosta homo economicus -ajattelusta pääpiirteittäin, vaikka en ole sitä kokonaan hylännyt. Se nimittäin edellyttäisi toimiakseen jonkin verran erilaista yhteiskuntaa kuin eurooppalaiset korkean verotuksen sosiaalivaltiot.

Tiedemies kirjoitti...

Olen luopunut tuosta homo economicus -ajattelusta pääpiirteittäin, vaikka en ole sitä kokonaan hylännyt

En tarkkaan tiedä, mitä pidät "homo oeconomicuksena". Minä suhtaudun asiaan niin, että ihmiset tekevät asioita yksityisesti ja julkisesti, siis siinä mielessä että ne vaikuttavat muihin.

Maahanmuutolla on negatiivisia vaikutuksia, joita ei voi kieltää. Kantaväestö suhtautuu epäluuloisesti "vieraisiin", kulttuurien ristiriidoista syntyy konflikteja jne. Näiden vaikutus ja merkitys pitää arvioida kokonaisuutena ja kvantifioida. Pelkkä merkityksillä pelaaminen on turhaa ja tuhoisaa, tehdään sitä sitten kummalla puolella tahansa.

Minulla ei ole vaikeuksia hyväksyä sitä, että eri lähtömaissa ja eri populaatioissa muutenkin on erilaiset jakaumat sen suhteen, miten todennäköisesti ko. populaatioon kuuluva yksilö tuo nettohyötyä. Katson, että meillä on kuitenkin velvollisuus selvittää tämä ja katsoa taas kerran sitä, mikä jää viivan alle.

Jos meillä on seula X, jonka käyttäminen maksaa x euroa per seulonta ja sillä saadaan karsittua populaatiosta yksilöt niin, että se kannattaa rahallisesti, kun em. kvantifiointi on tehty, sitä tulee käyttää, verrattuna kategoriseen kieltämiseen ihonvärin, uskonnon, lähtömaan tms. lähes ilmaisen tarkastelun perusteella.

Eurooppalainen sosiaalivaltio korkeine veroineen on erillinen ongelma. On totta, että se ceteris paribus lisää todennäköisyyttä, että maahantulijasta aiheutuu olemassaolevalle populaatiolle nettotappio.

Pidän kuitenkin ristiriitaisena ajatusta, että korkeaa veroastetta ja sosiaalivaltiota voisi käyttää argumenttina maahanmuuttoa vastaan siinä tapauksessa, että kannattaa veroasteen laskemista ja sosiaalivaltion purkamista. Kuten minä kannatan osittain.

En ole libertaristi, anarkisti tai minarkisti, vaan uskon että valtion tulee puuttua selkeisiin negatiivisiin ulkoisvaikutuksiin ja tehdä tai ainakin subventoida ne asiat, jotka se utilitaristisesti ajatellen toteuttaa tehokkaammin. Ei siis vain niitä, joiden tuottaminen markkinoilla johtaa metatason ongelmiin (kuten lainsäädäntö tms.) vaan ne, joiden kohdalla Nash-neuvotteluratkaisu on selvästi tehoton, kuten monet ilmeiset julkishyödykkeet.

Näen että maahanmuutto on ongelmallinen ilmiö keskusteltavaksi, koska siitä voi olla itseasiassa täysin samaa mieltä ja silti asemoida itsensä "vastustajaksi" tai "kannattajaksi" täysin mielivaltaisesti. Kukaan kannattaja ei kannata miljoonien muslimien maahanmuuttoa eikä kukaan (tai ainakin hyvin harva) vastustaja rajojen sulkemista hermeettisesti.

Voi hyvin olla, että tällä periaatteella moni "kannattaja" hyväksyisi toimenpideohjelman, joka olisi de facto paljon tiukempi kuin useimpien kriitikoiden ehdottamat ja toisaalta hylkäisin ohjelman, joka olisi paljon löysempi.

Lähden siitä, että asemoin itseni "kannattajaksi" lähinnä siksi, että "vastustajat" (tai "kriitikot") korostavat liikaa maahanmuuton negatiivisia puolia ja käyttävät karkeita merkkejä kuten "Afrikka", "neekeri" tai "muslimi" oman kritiikkinsä peruslähtökohtana.

IDA kirjoitti...

Itse luin myös tuon Fukuyaman silloin, kun yleensä aloin politiikasta enemmän kiinnostumaan. Suosittelen kaikille.

Trust kävi muistaakseni läpi Taiwanin, Korean, Japanin, USA:n, Saksan, Italian ja Ranskan yrityskulttuureja. Minusta siinä ilmeni myös se, kuinka kulttuuriin juurtuneita ihan liiketoiminnalliset tavatkin ovat. Vaikka Taiwan on matalan luottamuksen yhteiskunta on vaikea ajatella, että se pystyisi muuttumaan korkean luottamuksen yhteiskunnaksi omaksumalla japanilaisen mallin, johon kuuluu huomattavan erilainen käsitys esimerkiksi perheestä. Eli noin yksinkertaistaen, vaikka asioista voi aina oppia, niin vain omien vahvuuksien kautta voi oikeasti kehittyä.

Itsekään en pidä kansallisvaltiota Jumalan asettamana ( Jumalan pilkkaahan sellainen olisi ;) ), ihmisen lajityypillisenä käyttäytymisenä tai muutenkaan mitenkään sosiaalisesta kanssakäymisestä riippumattomattomana konstruktiona.

Näen kuitenkin niin, että myös ns. primordiaalisissa selityksissä on järkensä, vaikka moderni selitys on selvästi järkeenkäyvempi ja toimivampi.

Maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen tämä liittyy niin, että yhteiskunnallinen luottamus syntyy parhaiten kulttuuriselta pohjalta. En pidä yhteiskunnista, joissa kaikki täytyy säädellä laeilla ja joissa lakien valvontaa täytyy jatkuvasti tiukentaa. Monikulttuurisuus johtaa sellaiseen yhteiskuntaan juuri alentuvan luottamustason kautta. Lisäksi, ihan yhtenä esimerkkinä, monikulttuurinen yhteiskunta - vaatiessaan jonkinlaisen hallintokielen - hyydyttää tehokkaasti "säätykiertoa", joka on yksi modernin yhteiskunnan keskeisiä juttuja.

Tiedemies kirjoitti...

Tahtoisin tuota luottamusasiaa vielä kommentoida.

Luottamus on olennaista taloudellisen toiminnan edellytyksenä. En puhu nyt pelkästään yrityksistä ja työelämästä, vaan ihan matalan tason yhteisötoiminnasta, kuten vaikka jostain nappulajalkapallosta tms. Jos luottamus on alhainen, tällaista toimintaa ei synny ja kulttuuri, johon kuuluu yhteistyö ja yhteisön säännöistä sopiminen ja niiden noudattaminen, ei uusinna itseään.

Monikulttuurisuus siten, kuin ns. monikulttuurisuuskriitikot sen ymmärtävät, eli joukkona erillisiä kultturillisia saarekkeita joiden välillä ei ole kanssakäymistä muuten kuin virallisten instituutioiden välityksellä, on toki riittävän pitkälle (kuinka pitkälle, se on sitten oma lukunsa, enkä sitä käy tässä arvioimaan) vietynä sellainen ilmiö, joka kyllä murentaa luottamuksen. Se murentaa sitä tehokkaammin, mitä vähemmän yhteistä näillä erillisillä saarekkeilla on. Tähän asti olen ihan samaa mieltä kritiikistä.

Sovitaan, että tämä on MoKu1.

Monikulttuurisuus - missään mielessä - ei ole mikään itseisarvo tai mitenkään an sich hyvä tai huono asia. Itse ymmärrän monikulttuurisuuden toisin. Ymmärrän sen niin, että meillä on vaikutteita monesta kulttuurista niin, että on jaettu osa kulttuurista - se, joka mahdollista nappulaliigapelit ja (jos tarpeelliseksi koetaan) yhteiset uimahallivuorot, yms, niin, että "muiden" kulttuurien edustajat kunnioittavat näitä sääntöjä. Lapset haetaan päiväkodeista ajallaan, "omia" ei suosita bisneksessä eikä työelämässä jne.

Minusta meillä on lupa edellyttää niiden kulttuurimme piirteiden omaksumista, jotka olennaisesti vaikuttavat luottamuksen rakentumiseen meidän yhteiskunnassamme. Tunnen joitain muslimeja, ja kaikesta siitä päätellen, miten olen heidän kanssaan jutellut ja oleillut, ainoa selvästi tässä suhteessa eroja tekevä asia on sauna.