Perussuomalaiset on valinnut Juho Eerolan ehdokkaakseen eurovaaleihin. Tämä on asia, johon jokaisen kymiläisen, eteläkarjalaisen ja eteläsavolaisen kannattaisi nyt keskittyä, koska on täysin mahdollista, että suurella äänestysprosentilla voimme vaikuttaa valtakunnalliseen tulokseen positiivisesti. Jos PS saa todellisen jytkyn ja neljä edustajaa, niin on todennäköistä, että vähintään se neljäs olisi omien maakuntiemme edustaja. Ja vaikka näin ei kävisikään, niin joka tapauksessa äänet kertyvät oikeaan osoitteeseen. Sen todisti puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo tänään televisiossa.
Perussuomalaisten puoluesihteeri
Juuri noin. Politiikassa, jos nyt yleensä missään, ei ole mitään järkeä olla ylpeä, mutta erittäin tyytyväinen olen puolusihteerin esiintymiseen. En ymmärrä sitä, miksi EDF niin voimakkaasti vierastaa FN:ää ja muita puolueita, joiden tavoitteet ovat hyvin lähellä sen omia, mutta se on sivuseikka - ja siitä enemmän alempana - sen sijaan olen todella otettu siitä miten puoluesihteeri hoitaa tuon haastattelun tavalla, joka on puolueessa sovittu. Ei mennä median ansoihin, antaa paikkallisten hoitaa ensin, tutkitaan asia perusteellisesti ja rauhassa, eikä tiedotella ennenkuin tiedetään mistä on kysymys. Tämä lisäsi uskoani siihen, että tästä kaikesta tulee vielä hyvä juttu, vaikka se onkin moniääninen ja ideologisesti ketään tiukasti sitomaton.
Itse en näe mitään syytä sille miksi EDF lähtee vaaleissa vastustamaan oletettua äärioikeistoa. Tähän ei ole muita kuin paikallisia, puoluepoliittisia syitä. Perussuomalaisten kannattaisi ottaa etäisyyttä koko kuvioon. On selvää, että nykysuomessa ei tunneta keskieurooppalaista politiikkaa juuri lainkaan, ja Englannin Ukip ei siitä edes piittaa - sen edustajat eivät taida edes käydä europarlamentissa - ja toisaalta on selvää, että Suomi on nykyään kielitaidoiltaan anglosfääriä: on helpompi olla kavereita engelsmannien kanssa, kun osataan kieltä. Tähän ei kuitenkaan saisi jumiutua, vaan avoimesti katsella mitä Euroopassa oikeasti tapahtuu Ja myös tiedottaa siitä sitten jopa Yleisradiolle. Perussuomalaisilla olisi paljon sanottavaa siinä europarlamentissa, joka tulevien vaalien jälkeen muodostuu, ja siksi ei kannattaisi sulkea etukäteen ketään ulkopuolelle. Pahimmassa tapauksessa PS jää ainoana ulkopuolisena brittien konservatiivien ryhmään, kun UKIP painaa pokkana samassa ryhmässä FN:n ja Hollannin vapauspuolueen kanssa. Toisaalta mitä väliä? Ainahan ryhmät voivat myös tehdä yhteistyötä.
Luottavaisesti kuitenkin katson tästä eteenpäin ja aion äänestää Juho Eerola, vaikka pidän Jussi Halla-ahon rintanappia, koska Riikka Slunga-Poutsalo ei ole ehdokkaana, vaan pitämässä jöötä puolueessa, kuten oikein onkin.
2 kommenttia:
Ei tosiaankaan näytä siltä, että PerusS olisi valmis astumaan samoille lauteille Le Penin ja Wildersin kanssa. Valitettavasti. Pitäisi ymmärtää, että elämässä - politiikassa vielä vähemmän - on sula mahdottomuus löytää kumppaneita, joiden kanssa on samaa mieltä kaikesta.
En minäkään kyllä jostain Wildersistä erityisemmin perusta, äijä on vähän turhan pro-Israel meikäläisen makuun, mutta kuten todettua kaikkea ei voi saada. Voi olla, että eurojytky jää vähän torsoksi, jos PerusS tyytyy kaveeraaman munattomien "konservatiivien" kanssa.
Brittikonservatiivithan ovat luvanneet kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä. En kyllä keksi mitä muuta yhteistä PS:llä voisi olla Cameronin johtaman konservatiivipuolueen kanssa. No, Suomessahan joka tapauksessa ollaan Suomessa ja taso on sitä, että Katainen totesi, että heidän ryhmässään ei enää ole konservatiivisia puolueita, kun brittien konservatiivit perustivat oman ryhmänsä.
Sen ymmärrän, jos EDF ainakin vaaleissa tekee pesäeroa, koska sillä on eri maissa puolueita, jotka kilpailevat noiden "oikeistopopulistien" kanssa.
Suomessa ei minusta kannattaisi missään tapauksessa etukäteen korostaa sitä millainen ryhmä parlamentissa mahdollisesti muodostuu.
Lähetä kommentti