Suomenruotsalaisuutta ja pyttisläisyyttä voisi juhliakin, mutta historiallinen painolasti on liian raskas, jotta aidosti iloiten voisi juhlia päivää, joka on nimetty ruotsalaisuuden päiväksi. Mitä ne olivat tänne tulemaan herjaamaan suomalaista aatelistoa, repimään kunnioitettuja kuolleita parrasta ja ryöstämään kirkon omaisuuden valtiollensa. Varma Kosto jne... Tietysti tänään olisi voinut juhlia hakkapeliittojen päivää, mutta on vain oltava rehellinen myönnettävä suoraan, että eittämättömästä kunnollisuudestaan huolimatta hakkapeliitat sotivat täysin väärällä puolella. Toisaalta keskiviikkoa sanotaan pikkulauantaiksi ja lauantaina on Lateraanikirkon vihkimisen juhla, joten kyllähän tästäkin juhlallisen päivän siis saa. Ja juhlimisen ohella, ja Kymin itsehallintoa odotellessa, voi vaikka muistella maamme viimeistä laillista hallitsijaa Sigismundia.
2 kommenttia:
Ajattele positiivisesti. Ilman Västetåsin kirkolliskokousta uskonpuhdistus olisi pantu Ruotsissa toimeen Calvinin oppien mukaan.
Oliver Cromwell oli aivan riittävän paha otus, ja hän oli britti. Millainen olisi ollut skandinaavi-Cromwell?
Varmasti paha. Tosin eivät skandinaaviset kansankirkot enää taida luterilaisia olla ja Suomi paahtaa hölmönä niiden perässä.
Positiivisella mielellä ollaan.
Itse asiassa Suomessakin käytiin aika ansiokasta viivytystaistelua uskonpuhdistuksen suhteen kirkollisissa piireissä. Sitten kuitenkin jäätiin pahasti eristyksiin Euroopan ytimistä Ruotsin taakse.
No, hällä väliä, vastauskonpuhdistus elää ;)
Lähetä kommentti