Kantani yleiseen asevelvollisuuteen on periaatteeltaan muuttumaton. Kannatan ja kunnioitan sitä maissa, joissa vallitsee demokratia ja valtio suhtautuu vapaiden ihmisten toimintaan vapaiden ihmisten toimintana. En kannata sitä maissa, joissa instituutiot alistuvat kommareiden painostuksen edessä, kuten Suomessa. Äänestän ja toimin siis Suomessa yleisen asvelvollisuuden lopettamisen puolesta, toivon säästöjen kohdistamista erityisesti puolustusvoimiin ja erityisesti toivon, että puolustusministeriksi nimettäisiin vasemmistoliittolainen tai vihreä nainen.
Armeija kielsi.
Ei mulla muuta. Toivon myös, että vähintäänkin Sisun jäsenet lopettaisivat osallistumisen vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön, koska se näköjään toimiii kansallismielisten, isänmaallisten ja epäpoliittisten ihmisten yhdistymisvapautta vastustavan johdon alaisuudessa.
Kannattaisin ehkä NATO-jäsenyyttä, mutta luulisin Suomen kuuluvan näillä puolustusvoimilla paremminkin Shanghain yhteistyöjärjestön piiriin, ja sinne taas noin akkamaista armeijaa ei hyväksytä.
edit:
Tässä olisi muuten rakkaalle ja omistamallemme Yleisradiolle mitä mainioin jutunaihe. Selvittää miksi kansallismielinen, aatteellinen, mutta epäpoliittinen ja täysin Suomen lakien mukaan toimiva yhdistys ei saa pitää juhlatilaisuuttaan Santahaminassa, missä aikanaan toimi muun muassa Kehittyvien maakuntien ry. niminen yhdistys täydellä tohinalla puolustusvoimien suojeluksessa.
36 kommenttia:
Joo... Varusmiesarmeija joutuu nyt nöyrtymään asioissa, joissa ei kannattaisi nöyristellä. Voisi ihan hyvin todeta, että meillä ja Sisulla on samat päämäärät (itsenäisyys) ja samat keinot (varusmiespalvelu). Sillä että Sisu on leimattu julkisuudessa joksikin muuksi ei ole väliä, koska armeijallakaan ei ole väliä missään muussa merkityksessä kuin noissa kahdessa em.: maanpuolustus ja varusmiespalvelu.
Kyllä alkaa olla niin munatonta touhua, että hohhoh...
Onko Kumitonttu jossain sotatilassa? Itsenäisyydenpuolustus määritelmällisesti kuuluu sotatilaan.
-U
Nämä teidän ja vastapuolen (siis sen todella hörhö-vihervasemmiston) kommentit alkavat kuulostaa ihan naurettavilta. Eihän nyt ylipäätään voida poliittisesti orientoitunutta kansanliikettä päästää sotilastukikohtaan. Ja vastapuoli vielä suuresti revitteli. Mutta tarkoituksellisen ilmeisesti on taas haukattu sitä itseään, sillä suurin osa ihmisistä pitää teitä puhtaina harrastelijoina, joilla ei pitäisi olla mitään liittymäkohtaa ei Suomen armeijaan eikä Suomen kansaan.
-U
Ei se ole mikään minun vastapuoleni, enkä ota sitä mitenkään vakavasti.
Sotilastukikohtaan? Koita nyt pysyä kiikoissasi edes faktoissa ja huolehdi omista yhteyksistä Suomen kansaan.
Sisu taas onkin puhtaasti aatteellinen harrastusjärjestö, eikä edes yritä muuta olla muualla kuin teidän fantasioissanne. Vaikka ne natsit olisivat kuinka seksikkäitä, niin ei niitä pidä jokaiseen erilaista politiikkaa edustavaan sovittaa.
Puhtaasti aatteellinen on puhtaasti poliittinen. Miksette voi harrastaa ja puuhastella keskenänne - niin kuin muutkin ihmiset ja suomalaiset tekevät, miksi levitätte sitä jatkuvasti muiden ihmisten kuultavaksi? Minulla on usein ihan perusteltu huoli ajatuksen ressukoista, jotka ottavat harrastuksen liian vakavasti; ja kun kyseessä on isänmaallisuuteen painottunut harrastus, minua vähän pelottaa mitä mieltä te myös minun maastani olette, minä en sitä allekirjoita. Jos propagandistinen tarkoitus ei olisi ollut taustalla, olisitte vuokranneet mökin jostain muualta.
-U
Huolehdi vain itsestäsi.
Miten Sisu on levittänyt ajatuksiaan muiden keskuuteen. Samalla tavalla kuin sinä nyt, eli verkkosivuillaan. Ja lähinnä vielä omillaan.
Sisu ei myöskään ole kiinnostunut valvomaan ja kommentoimaan muiden harrastuksia, joten siinä mielessä pisteet sille 6 - 0 tällä hetkellä.
Miksi Sisun piti väen väkisin yrittää ängetä mikä helv**n sotilasalue se nyt olikaan, jos ei taustalla ollut halu suureen kohuun tai yhteyksiin armeijan kanssa?
-U
Miten niin väkisin ängetä? Kyseessä on tilausravintola. Sisu ehkä halusi tukea ravintolan toimintaa. Todennäköisesti kyse on ollut myös tuttavuussuhteista.
Vasemmistoliittolainen tutkija ja Takku.netin teinit lähettivät valituksia puolustusvoimille ja Helsingin Sanomat uutisoi ne.
Siitähän nuo uutiset nyt sitten nousivat. Kysyisit politiikasta ilmeisesti kiinnostuneena vaikka miksi Kehittyvien maakuntien Suomi järjesti "sotilastukikohdassa" kokouksia, joiden kautta oli tarkoitus vaikuttaa Suomen vaaleihin.
No, Sisun väestä minulla ainakin on suomalaisena sellainen käsitys, että parempi jos pitävät näppinsä erossa isänmaallisista kysymyksistä tai isänmaasta. Harrastelkaa rauhassa, mutta älkää liittäkö sitä koskemaan minun ja suurimman osan suomalaisista isänmaata.
Minua ja suurinta osaa suomalaisista koskettaa, jos marginaalinen, aatteellinen ja poliittisesti järjestäytynyt ihmisryhmä väittää ajavansa meidän asiaamme. Teillä ei ole siihen oikeutta.
-U
Mitä sitten täällä kommentoit. Mee kotiis. Itse olen Sisun jäsen ja tunnen kohtuullisen paljon sen jäsenistöä.
Määrittele -U mitä tarkoitat isänmaallisuudella, jonka puolesta nyt näet kiihkoiltavan. Alat muistuttaa nimim Tomia vainoharhaisuudessasi. Eli: mitä isänmaallisuus on?
Ja anteeks Idalle, kun käyn keskustelua blogissasi -U:n kanssa, kun olen itse lopettanut hänen kommenttiensa julkaisun.
Se on samalla tavalla määritelty kuin teidän kokemuksenne Sisusta. Käsittääkseni en kuitenkaan ole tunteenomaisesti painottunut lähiympäristööni, jolloin erottava tekijä on tunteen etäisyys ymmärtää sivusilmällä, elämän sivussa, mitä ihmiset ovat ja miten ovat. Sisu tollottaa silmillään ja sokaistuu siihen, että näin me muutkin haluamme. Minä en puhu isänmaallisuudesta muutoin kuin silloin, jos joku muu väittää puhuvansa isänmaansa (mikä on oikeastaan puhdas tunne: isänmaallisuus, mitä se ikinä muille kansalaisille tarkoittaakaan) - saman maan kuin omani - puolesta.
Te vetoatte kommunismiin ja muihin naurettaviin yhteyksiin, ettekä suvaitse näkemään missään vaiheessa kiihkossanne, että ajattelunne saattaisi olla väärä tai vastoin marginaaliryhmänne tavoitetta "isänmaallisuudesta".
-U
Itselläni ei ole ainakaan mitään tarvetta määritellä sinua, enkä ole sitä koskaan tehnytkään.
Omaan kommarin määritelmääni mahdut kevyesti siinä missä Kumitonttukin.
http://hatapaidenkalinaa.blogspot.fi/2013/02/kotkan-kommareiden-erheet.html
Kumitonttu ei vain ota pultteja siitä.
Kuten arvelin, otat oikeudeksesi arvostella isänmaallisuuden kunnioittamisen mutta et osaa määritellä isänmaallisuutta muuten kuin kaikkena sellaisena, mitä poliittiset vastustajasi pitävät arvossa. Turhaa on kanssasi keskustella, kun samassa lauseessa vastustajasi tunnustaa ja tuomitsee itsensä. Jos lähtökohtaisesti et kykene ymmärtämään vasta puolen argumentteja, teet itsestäsi täysin mitäänsanomattoman kommentoijan.
Isänmaallisuus on yksi aspekti. Puolustusvoimilla ei minun näkemykseni mukaan saisi olla mitään poliittista kantaa. Se, että esikuntaupseereilla on äänioikeus, on jo kyseenalaista sinänsä.
En ota kantaa siihen, olisiko kielto oikein tai väärin. Olen hämmästynyt siitä, että poliittisten järjestöjen on ylipäänsä annettu toimia armeijan tiloissa. Jos jokin instituutio sopii politiikkaan huonommin kuin uskonto, niin se on armeija.
Sisu saa minun puolestani toimia aivan kuten toimiikin, oli se vähän nazzimielinen taikka ei. Minusta poliittisia tai aatteellisia järjestöjä ei voi kieltää, eikä niiden toimintaa estää, mutta toisaalta pidän puolustusvoimia erittäin "pyhänä" instituutiona, siis sellaisena että sen piiriin ei saisi levitä yhtään mitään poliittista toimintaa. Toisaalta ajattelen, että poliisi tai tuomarikaan ei saisi minusta omata mitään mielipiteitä yhtään mistään poliittisesta. Tämä nyt on tällainen ajatus, että abstraktioita ei saisi rikkoa.
Itse pidän itseäni suorastaan kiihkoisänmaallisena, mutten silti jaa Sisun käsitystä etnisyyteen perustuvasta kansallisidentiteetistä. Osaksi siksi, että niillä kriteereillä minua on pyritty sulkemaan lapsena ulos tästä identiteetistä. Ja vähän vanhempanakin. En "vihaa" sisulaisia, mutta minulle Sisu edustaa jatkumoa niille jotka lapsena huutelivat kaikille hiukankin ulkonäöltään keskiarvosta poikkeaville.
Puolustusvoimilla voisi ihan hyvin olla poliittinen ulottuvuus, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa sotilaat eivät vanno uskollisuuttaan presidentille vaan perustuslaille. Tällöin asevoimat eivät olisi "poliittisia", vaikka ne olisivatkin isänmaallisia.
Liberaali vasemmisto korostaa, että "isänmaallisuus" on pahaa ja poliittista haluamatta kuitenkaan määritellä, mitä se tarkoittaa isänmaallisuudella. Tidari määrittelee sen omalla tavallaan, mutta en tiedä miten laajaa kannatusta tuo tulkinta saa. Olisi kiva tietää.
Samalla tavalla kuin homojen avioliitto-oikeuden vastustaja on homofobikko niin isänmaallisten tavoitteiden kannattaja on äärioikeistolainen natsi. Liberaalin vasemmiston pyrkimyksenä on - kuten olemme jo monasti huomanneet - antaa uuskielellä uusia merkityksiä sanoille. Demokratia on harvainvaltaa, sota on rauhaa jne. Ei tämä "isänmaallisuus" sanan löysä ja ylimalkainen tukinta ole mikään poikkeus tässä skenessä.
Palatakseni vielä tuohon armeijaan, niin Amnestyllä on poliittinen tausta, partioliikkeellä on omansa jne. Myös armeijalla TULEE olla poliittinen ulottuvuus, koska ilman sitä armeija ei lunasta mitään paikkaa yhteiskunnassa. Sen ei tarvitse ottaa PUOLUEPOLIITTISTA (siis vasemmisto-oikeisto) kantaa, mutta se voi olla aidosti isänmaallinen, eli tukea maanpuolustusta parantavaa toimintaa.
Olisi suorastaan tragikoomista ajatella, että 30-luvun puolustusvoimat olisi sanonut "kiitos ei" suojeluskunnille tai Lotta Svärdille. Nykyvasemmisto on onnistunut siinä, missä 30-luvun kommarit eivät onnistuneet: hiljentämään asevoimat.
Minä totesin vain, kuinka isänmaallisuuden mekaniikka toimii, jos sitä jatkuvasti kaveriporukassa toitotetaan. Isänmaallisuuden määrittelyn pitäisi onnistua jopa Kumitontulta. Kuinka se eri muodoissaan ilmenee, nähtävästi ei.
-U
Armeijan tehtävänä on olla vapaiden kansalaisten viimeinen turva tilanteessa, jossa koko yhteiskunnan turvallisuus on uhattuna. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi sodat, mutta myös vaikkapa luonnonkatastrofit tms, joiden seurauksena infra lakkaa toimimasta tms.
Tällaisiin skenaarioihin varautumista, samoin kuin erilaisia avustustehtäviä ja niiden suunnittelua, voi tietenkin laajassa mielessä pitää poliittisina, mutta tämä ei ole se tapa jolla sanaa "poliittinen" yleisestiottaen käytetään. Armeijan ei pitäisi olla osana esimerkiksi missään arvopohjaisessa neuvottelussa siitä, miten yhteiskuntaa tulisi rauhanaikana kehittää. Poislukien siis varautuminen kriiseihin jne.
En nyt oikein näe, mikä tässä on vaikeaa ymmärtää? Ajatus että armeija olisi jonkinlaisten partikulaaristen arvojen ja jonkin tietyn arvomaailman vartija - kuten vaikka Turkissa ajatellaan - on aivan vieras suomalaiselle yhteiskunnalle. Armeijan tulisi olla nimenomaan kansan armeija, muutoin viimeisetkin asevelvollisuuden legitimiteetit menetetään.
Sinänsä toki voidaan ajatella, kuten yllä mainitaan, että armeijan tulee turvata perustuslaki, mutta tähänkin liittyy omat ongelmansa. Jos esimerkiksi eduskunta aikoo muuttaa perustuslakia ja sillä on siihen tarvittava määräenemmistö, niin pitäisikö kenraalien tulla ja jyrätä parlamentti? Tuskin tätä kukaan ehdottaa.
Ei kaveriporukassa jatkuvasti toitoteta isänmaallisuuutta. Sitä on joskus nettipalstoilla pakko toitottaa, että Sisu on kansallismielinen, mikä tarkoittaa sitä, että se suosii kansallisia pyrkimyksiä itsehallintoon, eikä oikeastaan mitään muuta.
Tiedemiehen kanssa olen samaa mieltä, että olisi täysin ok., jos armeija kieltäisi kaikkien aatteellisten ja poliittisten yhdistysten tilaisuudet tiloissaan. Niinhän se ei tee, vaan on tähän mennessä kieltänyt ilmeisesti vain yhden laillisen ja rekisteröidyn yhdistyksen juhlat varuskunta-alueella olevassa tilausravintolassa. Muuten varuskunta-alue on avoin poliittisille järjestöille puolueista lähtien. Eli armeijan edustaja ei tässä asiassa puhu edes rehellisesti totta, vaan valehtelee kansalaisille. Kun näin pienessä asiassa sortuu valehtelevaan politikointiin, niin mitä voi odottaa todellisessa kriisitilanteessa? Siitäkin syystä ei yleiselle asevelvollisuudelle Suomessa.
Asevelvollisuus nimenomaan *ei* tuo legitimiteettiä upseerien politikoinnille. Se on asevelvollisuuden yksi tärkeimmistä positiivisista puolista. Jos ja kun armeijasta tulisi tavanomainen valtion haara, ja upseereita pidettäisiin ihan tavallisina virkamiehinä, tämä poistuisi. Samalla menetettäisiin viimeinenkin perustelu asevelvollisuudelle.
Itse en kannata asevelvollisuutta, koska en pidä sitä tehokkaana tapana toteuttaa maanpuolustusta, mutta tämä on erillinen kysymys. Siinä on huonot ja hyvät puolensa. Hyvänä puolena voi ajatella sen, että puolustusvoimissa jokaisella kansalaisella on lähtökohtaisesti "rooli", se on tavallaan kansalaiskunnan perustavanlaatuinen rakennuspalikka. Suomessahan näin ei siis ole, mutta se voisi olla.
"Asevelvollisuus nimenomaan *ei* tuo legitimiteettiä upseerien politikoinnille. Se on asevelvollisuuden yksi tärkeimmistä positiivisista puolista"
Nimenomaan näin. Joko varuskunta-alueella olevat tilat ovat avoinna kaikille laillisille ja rekisteröidyille aatteellisille yhdistyksille tai sitten eivät yhdellekään. Tässä ei oikeastaan ole välimuotoa. Tässä tapauksessa upseerit syyllistyivät politikointiin, mursivat asevelvollisuuden legitimiteettiä ja osoittivat, että heille kyseessä ei ole kansalaisten armeija, vaan virka-armeija.
Mä en usko armeijaan jolla ei ole mitään poliittista idelogiaa. En tiedä onko sellaista koskaan edes ollut, tuskin.
Ongelma on vasta sitten kun ideologia on kansan edun vastainen kuten totalitaarisissa valtioissa käy. Asevelvollisuusarmeijan tehtävä on isänmaallisuuden ja maanpuolustustahdon kasvattaminen. Tämä on ihan avoimesti tiedossa oleva tosiasia. Se on politikointia.
Tai aatteellisuutta. Politikoinnilla tarkoitan ainakin itse enemmän puoluepolitikointia.
Ellei Suomen puolustusvoimilla ole tavoiteena edistää kansojen itsemääräämisoikeutta ja lisäksi varsinkin ja erityisesti puolustaa sitä Suomen osalta, niin mitä niillä nyt sitten tekee? Silloinhan ne ovat vain poliittinen poliisi, joka on kulloisenkin vallanpitäjän käytössä. Ja miksi silloin tarvittaisiin yleistä asevelvollisuutta? Minusta ei tarvita.
Jos puolustusvoimilla taas on tavoitteena kansallisen itsemääräämisoikeuden ja kansalaisten puolustaminen, niin miksi se vaikeuttaa kansallismielisen järjestön toimintaa ja vahingoittaa sitä, vaikka se tarjoaa tilansa käyttöön muille aatteellisille ja poliittisille järjestöille suosien niitä?
Lisäksi puolustusvoimat ei pyri selittämään tätä ristiriitaa rehellisesti, vaan valehtelee kansalaisille, että varuskunta-aluieilla ei saa järjestää lainkaan poliittisten ryhmien tilaisuuksia. Puolustuvoimien pitäisi pystyä Sisun toiminnasta ja ohjelmasta käsin perustelemaan miksi se näkee Sisun järjestönä, jolla muista aatteellisista järjestöistä poiketen ei ole asiaa vasruskunta-alueille. Sen ei pitäisi tehdä sitä Takku.netin sepustuksiin nojaten, kuten se nyt vaikuttaa tekevän.
No, eikö siinä ole vain eteenpäin horjahtavan askeleen ero: aate, jonka tarkoitus on vaikuttaa kulttuuriin, onkin yht'äkkiä ei-poliittinen tarkoitus. Minun käsittääkseni se on jopa toiminnallisen poliittisuuden muoto. Tämä toiminnallisuuteen yhdistetty tarmokkuus sekä se, että olette Sisussa ottaneet kannaksenne edustaa muiden isänmaanne sisäisten ihmisten etua, saavat aikaan melkoista demokratian väheksyntää. Suurin osa suomalaisista ei halua, että te ajatte sitä näkemystä, mikä teidän mukaanne on isänmaallista. Te, lupia kysymättä, olette päättäneet ottaa haltuunne myös muiden kultturinne jäsenten edun ajamisen; ja tämän röyhkeyden perään vielä kysytte, ettette saa järjestää kokoustanne asevoimien läheisyydessä.
-U
Suurimman osan suomalaisista mielestä, koska he ovat isänmaa, on siis häpeällistä, että te käytätte heidän tahtomattaan periaatteena sellaista, jota he eivät hyväksy.
Eikö teillä voisi olla jokin muu spesifimpi päämäärä kuin isänmaa, koska suomalaiset eivät teidän kykyihinne luota itsensä puolestapuhujina?
-U
Suomalaiset luottavat -U sinuun ja siihen mitä mahdollisia järjestöjä tai aatemaailmoja edustat.
Sinun kannattaisi enemmänkin puhua suomalaisten puolesta, eikä vain selittää täällä mitä mieltä suomalaiset ovat.
Ole saanut oman näkemykseni sanoa, ja kiitos siitä.
-U
Ei mitään. Saa sitä sanoa ja ihan hyvä, että sanoo.
Paitsi jos sanoo väärin, koska "Puhe on teko".
Niinhän se onkin, mutta jokainen vastaa siitä itse.Ainakaan minä en ole mikään tuomari :)
Syyt erehtyä tulee tietysti aina laittaa puntariin. :)
-U
Kumiksen postmoderni marxilainen käsitys on itselleni hieman vieras. En koe että ideologia on oikea sana sille, että ihmiset osallistuvat yhteisön tai yhteiskunnan toimintaan. Toki se vaatii sen, ettei henkilö eksplisiittisesti irtisanoudu kaikesta nationalismista ja isänmaallisuudesta, mutta sellainen sosiologinen ajattelu jossa etsitään ideologista syvärakennetta kaikista instituutioista on minusta vähän vainoharhainen.
Itse näen yhteiskunnan instituutiot jonkinlaisina evoluution tuloksina. Jos niitä lähdetään suunnittelemaan ideologisilta pohjilta, niin joudutaan ongelmiin. Toki asevelvollisuudella on alunperin juurensa tasavaltalaisessa ideologiassa ja voidaan tietysti pitää jotenkin tätä ideologiaa keskiössä, mutta se on melko keinotekoinen näkökulma eikä oikein paljasta mitään siitä mitä armeija on tai ei ole.
Ajatus on myös ongelmallinen siksi, että armeijoita on kasattu jo historian hämäristä ilman mitään "ideologiaa", usein tavoitteena on vain ollut puolustaa omaa omaisuutta. Maa-aateliset aikanaan kasasivat armeijoitaan porukalla toisiaan vastaan puolustaakseen maaomaisuuttaan. Tätä voi tietenkin pitää ideologiana, mutta ei se sen armeijan sotilaille mitään merkinnyt.
Aivan samaan tapaan ajatus siitä, että joku varuskunnan kantahenkilökunta olisi siellä indoktrinoimassa jotain ideologiaa sensijaan että opettaa aseenkäyttöä ja toimimista ryhmässä, on aika vieras. Toki tällaisia tyyppejä armeijassa on, mutta heidät voisi vaikka potkia pihalle ja lähettää kotiin kasvamaan ilman varoitusta.
Puolustusvoimien tehtävänä on suojata valtion rajoja ja tehdä maahan hyökkääminen tai sillä uhkaaminen kannattamattomaksi. Tätäkin voi tietenkin nimittää "ideologiaksi", mutta tässäkin on aika löyhä kytkös. Tietenkin on ideologioita joihin tämä ei sovi, mutta se ei vielä tee puolustusvoimista ideologista järjestöä.
TM:
"mutta sellainen sosiologinen ajattelu jossa etsitään ideologista syvärakennetta kaikista instituutioista on minusta vähän vainoharhainen."
Tässä on kyllä toinenkin puolensa. Olen viime aikoina sattuneesta syystä seurannut uutisointia ja keskustelua katolisesta kirkosta ja sitä käydään suurelta osin ymmärtämättä kirkon olemusta ja sen kautta sen kannanottoja lainkaan.
Eli olisi hyvä pyrkiä ymmärtämään miltä pohjalta mitkäkin kannanotot lähtevät. Toisaalta onhan se nykymaailmassa lähes mahdotonta.
Kumiksen postmoderni marxilainen käsitys on itselleni hieman vieras.
Niin minullekin, joten voinet määritellä postmodernin marxilaisuuden?
En koe että ideologia on oikea sana sille, että ihmiset osallistuvat yhteisön tai yhteiskunnan toimintaan.
Kaikki yhteisöt nojaavat johonkin arvomaailmaan - samoin kuin ideologiat. Neuvostoliitossa ne ihmiset olivat yhteiskunnallisesti aktiiveja, jotka kannattivat ideologiaan. Muut yrittivät pysytellä hengissä.
Itse näen yhteiskunnan instituutiot jonkinlaisina evoluution tuloksina. Jos niitä lähdetään suunnittelemaan ideologisilta pohjilta, niin joudutaan ongelmiin.
Viittaatko tällä esimerkiksi hyvinvointiyhteiskunnan pyrkimykseen rapauttaa perheinstituutio sosiaalituilla? Vai viittaatko kenties homoavioliittoihin?
Toki asevelvollisuudella on alunperin juurensa tasavaltalaisessa ideologiassa
Ennen tasavaltoja oli käytössä asevelvollisuusarmeijoita, kuten myöhemmin viittaat kirjoittaessasi maa-aateleista. Asevelvollisuus on perinteisesti ollut yksi verotuksen muoto.
Ajatus on myös ongelmallinen siksi, että armeijoita on kasattu jo historian hämäristä ilman mitään "ideologiaa", usein tavoitteena on vain ollut puolustaa omaa omaisuutta.
Eikö oman omaisuutensa suojeleminen ole ideologinen näkökulma? Ainakin sen vastakohtana on hyvinkin ideologinen sosialismi.
Aivan samaan tapaan ajatus siitä, että joku varuskunnan kantahenkilökunta olisi siellä indoktrinoimassa jotain ideologiaa sensijaan että opettaa aseenkäyttöä ja toimimista ryhmässä, on aika vieras.
Jälleen - asevelvollisuusarmeija pystyy jatkamaan vain niin kauan kuin on maanpuolustustahtoa. Eikö se ole sinusta ideologinen tekijä? Peruskoulussa indoktrinoidaan voimakkaasti lapsia hyvinvointiyhteiskunnan kannattajiksi. Onko se sinulle yhtä vieras tosiasia kuin armeijan rooli?
Armeijasta voi hakea vapautuksen ideologisista syistä. Miten se on mahdollista, jos asevelvollisuusarmeija ei edusta jotain ideologiaa?
Kun katselee armeijamme kannattajia, suurin tuki tulee konservatiiveilta ja pienin internationalistisilta sosialisteilta. Pidätkö tätä puhtaana sattumana, vai onko vasemmistolla kenties joku ideologinen näkemys kaiken takana?
Se, että nimität "ideologiaksi" kaikkea sellaista joka nojaa joihonkin arvoihin, viittaa mielestäni sellaiseen postmoderniin ajatukseen että kaikki arvot ovat enemmän tai vähemmän mielivaltaisia. Puhtaan loogisesti ajatellen näin tietenkin onkin, mutta ihmiset pääsääntöisesti omaavat tiettyjä melko universaaleja arvoja. Kuten esimerkiksi itsesäilytysvaiston ja halun puolustaa omaisuuttaan ja toimia läheistensä hyväksi jne.
Näitä on vähän turha nimittää ideologiaksi, koska ideologiaksi on yleensä mielekästä nimittää vain sellaista oppijärjestelmää, joka edes joiltakin osin pyrkii selittämään miksi näiden melko perustavanlaatuisten taipumusten sivuuttaminen on joissain tilanteissa "hyväksi" tms.
Siksi on asioita, joita ideologisin perustein vastustetaan, vaikka niiden kannattamiselle ei sinänsä olisi mitään ideologista perustetta. Toki jonkin instituution puolustaminen saattaa hyvinkin olla ideologista silloin kun se operoi jollakin melko perustavanlaatuisella tasolla.
Perinteinen konservatismi on esimerkiksi ideologia joka tietyiltä osin yrittää verhoutua sellaiseen perusteluun, että juuri ne asiat joita sen kulloisenkin esiintymismuodon kannattaja kannattaa, ovat "luonnollisia" ja jonkinlaisen luonnonjärjestyksen määräämiä.
Postmodernit opit kiistävät kaikenlaisten tällaisten peruslähtökohtien olemassaolon. Radikaalit liberalistit toki myös. Itse lähden siitä, että on olemassa jotain melko perustavanlaatuisia mutta mukautumiskykyisiä taipumuksia ja että yhteiskunnan tulisi tavoitella näiden tehokasta huomioimista; mutta se on epäolennaista. Armeijan olemassaolo on jaettu intressi useille eri ideologisille viitekehyksille, ja niiltä vaaditaan oikeastaan vain se, että ne eivät ole täydellisen sitoutuneita äärimmäiseen pasifismiin, eivätkä täysin sulje pois erilaisia nationalistisia pyrkimyksiä.
Tätä on vielä tuskin mielekästä itsessään nimittää "ideologiaksi". Aivan samoin kuin se, että mies ja nainen menevät naimisiin, ei ole mikään ideologinen kannanotto feminismiä tms vastaan. Homojen homoilu ei ole ideologista toimintaa vaan ihan vaan sitä mitä ne homot nyt keskenään haluavat tehdä. Näistä asioista tulee kiistakapula vasta ja vain siinä määrin kun niistä sellainen yhteiskunnassa tehdään. Klassinen liberalismi tietyssä mielessä lähtee siitä, ettei ideologisia kysymyksiä tuoda tällä lailla politiikkaan. Siinä mielessä se vetoaa joihinkin konservatiiveihin ja menee näiden mielessä sekaisin konservatismin kanssa, että he kuvittelevat että juuri se heidän oma luonnollisen kategoriansa on se "oikea". Tämä on kuitenkin se keskeinen virhe.
Jotenkin ponnahti mieleen, että tässä vaiheessa olisi taas hyvä lukea tämä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Veritatis_Splendor
:)
Itse näen, että kaikki konservatismi, joka ei tunnusta Jumalaa, on suurissa ongelmissa selittäessään itseään.
Lähetä kommentti