keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Kautta Larry Summersin parran.

Henry Laasanen kirjoittaa siitä, kuinka miehet taas kohta kevään tullen pääsevät rehvakkaina muokkaamaan maata ja naisetkin voivat siirtyä ulos puutarhan varjoihin kutomaan kauniita kankaita:

Onko konservatismilla tarjottavaa.

Ihan hyvä puheenvuoro, kuten Laasasella yleensäkin. Itse kyllä olen pitkälle sitä mieltä, että mukautumisessa vallitsevaan todellisuuteen ei enää ole kyse taktisesta tai strategisesta siirrosta pelin sisällä, vaan siirtymisestä kokonaan toiseen peliin. Ja Laasanen ei ota huomioon, että konservatiiveilla, noin laajemminkin kuin "pelin" kautta ajateltuna, on ehkä hyvinkin sama tilanne, kuin mitä on joskus sanottu katolisesta kirkosta: aika on armotta katolisen kirkon puolella; kun vastaväittäjiä ja heidän väitteitään ei enää edes ole, on edelleen katolinen kirkko esittämässä oman väitteensä, joka alunperinkin oli totta ja oikein. Noin se vain käy.

2 kommenttia:

Jukka kirjoitti...

Aika pessimistinen Laasanen on. Itse en oikeastaan olisi noin pessimisti.

Feminismi on just semmoinen ideologia joka lentää hyvissä oloissa mutta auta armias kun olot muuttuu

IDA kirjoitti...

Nykyiselle feminismille pitäisi keksiä joku uusi nimi, koska sillä ei enää ole oikeastaan mitään tekemistä sukupuolten välisen tasavertaisuuden kanssa.