keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Individi

Arkkienkeli Mikael voitti Saatanan ja syöksi hänet taivaista. Tänään on hänen ja kahden muun Raamatussa nimeltä mainitun enkelin, Gabrielin ja Rafaelin päivä. Viime sunnuntaina pappi kehotti erityisesti muistamaan tämän.

...näin lapsena unen, jota en kykene unohtamaan, vaan muistan sen elävästi yksityiskohtia myöten. Siinä itsestään mitään piittaamattomat massat velloivat ympäriinsä ja kulkivat paikasta toiseen heittäen kaiken polttavaa ja tuhoavaa happoa kaiken liikkuvan päälle...

On turha väittää, että uskonto olisi vain jokaisen henkilökohtainen asia. Sitä se ei ole. Uskonto on mitä julkisin asia ja monessa mielessä koko kulttuurin ydin. Se ilmenee kirkossa ja välittyy sen kautta. Suhde kirkkoon voi olla henkilökohtainen, mutta itse kirkko on jotain mikä näkyy ja elää yhteiskunnassa. Se on enemmän ja elävämpi, kuin kukaan yksilö.

Korostettu individualismi luokin massaihmistä, jollainen yksikään persoona ei varsinaisesti ole, mutta jollainen nostetaan yhteiseksi ihanteeksi korostamalla kaikkialla kaikkien inhimillisten ominaisuuksien pienintä yhteistä nimittäjää. Se luo kuolettavaa tylsyyttä, joka lopulta olisi kaiken elävän kuolemaksi.

On hyvä muistaa, että enkelit varjelevat ihmistä ja kaikki on aika yksinkertaista :)

5 kommenttia:

Kari Rydman kirjoitti...

Jos tämä olisi Facebook, painaisin "tykkää"-nappulaa. Mutta olen kyllä aika huolissani suojelusenkelien työtaakasta - saattavat olla aika hikisiä nykyään...

IDA kirjoitti...

"Jos tämä olisi Facebook, painaisin "tykkää"-nappulaa."

Kiitoksia.

"Mutta olen kyllä aika huolissani suojelusenkelien työtaakasta - saattavat olla aika hikisiä nykyään..."

Jep. Pitäisi kyllä työllistäjienkin ottaa vähän vastuuta.

Lilith Lux kirjoitti...

"Korostettu individualismi luokin massaihmistä, jollainen yksikään persoona ei varsinaisesti ole, mutta jollainen nostetaan yhteiseksi ihanteeksi korostamalla kaikkialla kaikkien inhimillisten ominaisuuksien pienintä yhteistä nimittäjää. Se luo kuolettavaa tylsyyttä, joka lopulta olisi kaiken elävän kuolemaksi."

Terve Setä IDA.

Rohkenin kirjoittaa, mutta koitan olla tulvimatta.

Yhteiseksi ihanteeksi minkään nostaminen ei ole individualismia. Minä haen omallani vain sitä, että että yhteinen todellisuus syntyisi yksilöjen sisältä päin tulevan "totuuden" mukaan, eikä niin että yksilöiden pitäisi soveltua johonkin ulkoapäin annettuun malliin, koska se on usein myös latistavaa ja väkivaltaista, ja johtaa aina kapinoiviin ryhmiin.

Eli henkilöt jotka aidosti uskovat muodostavat aidon kirkon ja seurakunnan, ja henkilöt jotka eivät saavat vapaasti olla sen ulkopuolella sen sijaan että heillä olisi ainoa mahdollisuus vaan tekopyhästi teeskennellä uskovaa ja esittää julkista roolia.

Minun henkilökohtaiseen jumalkokemukseen kuuluu se, että Jumala loi meidät kaikki erilaisiksi yksilöiksi, ja se juuri on tarkoitus. Kristinuskosta, siitä miten sen olen nähnyt toteutuvan, olen kokenut puuttuvaksi tämän aspektin. Yksilöä ei tavallaan ole, vaan on vaan 'malli johon kaikkien kuuluu sopia' ja sitten valtataistot siitä ketkä ovat oiekanlaisia.

Sinänsä minusta on hienoa jos Kirkko näkyisi ja kuuluisi yhteiskunnassa.

Tekojen kautta. Mikäli siis Kirkon tehtävä on tuoda taivasta maanpäälle?

Ja Siunausta sinulle, sillä tavoin kun sen käsität. Minä käsitän sen niin, että Jumala tietää mitä kukin tarvitsee, ja minun ei tarvitsekaan tietää.

IDA kirjoitti...

Terve Setä IDA.

:)

Ave! Nuori Päivänsäde.

Ja Siunausta sinulle, sillä tavoin kun sen käsität.

Samoin sinulle kuten sen käsität.

Lilith Lux kirjoitti...

...Nyt huomasin, kuinka 'sen käsittäminenkin' alkoi kuulostaa epäolennaiselta, kun sain lauseen peilattuna takaisin. Hyvät fiilikset välittyi kyllä.

Se vain on ja tulee sellaisena kuin tulee, käsittää sen miten käsittää. Ja hyvä niin. Tarkoituksenani oli kai vain korostaa sitä, että olen huomioinut yhden ihmisen kokevan hyvänä ja siunauksellisena eri asiat kuin toinen. Mutta eiköhän tuo ole jo tullut selväksi, voisin jo lopettaa asioiden alleviivaamisen.

Ja en minäkään enää niin nuori ole :D Tietenkin mielellään pysyisin ikinuorena...

Mutta sedillä on ala-ikäraja, ja se on vähintään 35 vuotta. Usein korkeampikin.

Kukaan ei ole setä syntyessään. Joitakin harvoja poikkeuksia toki on, mutta he ovat yksittäistapauksia joita ei voi yleistää.

*hyvää yötä ja seuraavaa viikkoa*