tiistai 10. maaliskuuta 2009

Intelligentsija ja maahanmuuttokeskustelu

Suomalainen intelligentsija ei pysty määrittelemään käsitettä rasismi. Silti, jos tarkastelee viime aikojen maahanmuuttokeskustelua voi niistä, jotka eniten viljelevät sanoja rasismi, muukalaisviha ja niin edelleen, piirtää aika hyvän kuvan siitä keistä suomalainen intelligentsija koostuu.

Yksi syy kyvyttömyydelle määritellä käsite on tietenkin käytännön poliittinen. Määritelty käsite menettää voimansa sinä leimasimena minä sitä ehdottomasti halutaan käyttää, mutta on syvällisempikin syy: Suomalainen intelligentsija mieltää omaksi etniseksi ryhmäkseen valkoihoiset eurooppalaiset, kun taas muut suomalaiset mieltävät itsensä etnisesti suomalaisiksi. Puhutaan jo lähtökohtaisesti eri kielillä siis. Kuten aina, kun tahdotaan olla, mutta ei oikein oikeasti olla, on suomalaisen intelligentsijan käsitys koko aihepiiristä hyvin pinnallinen ja yksinkertaistettu: voi sanoa, että sen juuret ovat lähinnä amerikkalaisten tv-sarjojen ( ja toki popmusiikin ) luomassa maailmankuvassa. Muut elävät enemmän todellisuudessa.

Oikeastaan suomalaisen intelligentsijan asema koko kuviossa on siis hyvin kolkko: he ovat kaikista ryhmistä ainoa, joka kykenee puhumaan vain ja ainoastaan omaa kieltään.

11 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Pystyykö suomalainen maahanmuuttokriitikko määrittelemään käsitteen "intelligentsija"?

Anonyymi kirjoitti...

Amerikkalaiset tv-sarjat ovat todellisuutta. Niiden suurimmat vaikutukset näkyvät "intelligentsijan" ulkopuolella.

IDA kirjoitti...

En tiedä. Itsehän en ole mikään kriitikko. Ellen sitten intelligentsijaktiitikko ;)

Itse määrittelisin sen niin, että se on sitä samaa. Kaikki tietää mikä se on ja rakkaalla lapsella on monta nimeä: suvaitsevaisto, punavihreät, mokut jne...

Intelligentisija tulee siitä, että se muistuttaa uskomattoman paljon Riivaajien Verhovenskin isää ja samassa romaanissa valistuksen katrillin tähtenä ollutta kirjailijaa, jonka nimi ei nyt tule mieleen.

Matti kirjoitti...

Kuulun ilmeisesti suvaitsevaistoon, joten vastaan:

Rasismi tarkoittaa ensisijaisesti (1) käsitystä, jonka mukaan ihmiskunta jakautuu rotuihin, joista toiset ovat toisia parempia. Eri rotuihin kuuluvien ihmisarvo on siis erilainen sillä tavalla, että surkeakin X-rotulainen on arvokkaampi kuin onnistunut Y-rotulainen.

Huomio: (1) sisältää sekä deskriptiivisen että normatiivisen väitteen, jotka on mahdollista erottaa toisistaan.

(2) Arkikielessä rasismi on laajentunut tarkoittamaan negatiivisia, perustelemattomia, tai yleistyksiin perustuvia ennakkoasenteita muihin rotuihin tai kansallisuuksiin kuuluvia ihmisiä kohtaan.

Huomio: vastaaville positiivisille yleistyksille ei ole olemassa omaa sanaa. Mutta esimerkiksi väite, että mustilla on hyvä rytmitaju, ja latinot ovat tulisia rakastajia, kuuluvat tähän nimettömään kategoriaan. Näitä kutsutaan joskus käänteiseksi rasismiksi.

Ihminen, joka ei ole rasisti, puhuu toisista roduista ja kansallisuuksista tavalla, jotka eivät kuulu luokkaan (1) ja (2). Käänteinen rasismi on ongelmallisempi, koska ei ole selvää, onko se rasismia vai ei.

Perusteltuja yleistyksiä voi tietysti tehdä. Ne ovat luonteeltaan eksplisiittisen tilastollisia, eikä niistä tehtyjä päätelmiä voi siksi käyttää mielivaltaisesti valitun yksilön arvioimiseksi.

Usein tehdään varaus, että vaikka tietty yleistys ryhmästä pitäisi paikkansa, se ei selity millään "olemuksellisella" tekijällä vaan jotenkin muuten, esimerkiksi historiallisista syistä. Tätä varausta käytetään joskus väärin yksilöllisen syyllisyyden vähättelyyn, mutta sinänsä selitys on deskriptiivinen ja vähättely normatiivinen asia, jotka pitäisi muistaa erottaa.

Voisin jatkaa, mutta eiköhän tämä ole tarpeeksi hyvä selvitys siitä, mitä minä ja useimmat tuntemani ihmiset tarkoittavat rasismilla.

Anonyymi kirjoitti...

Miten olisi tällainen määritelmä:

Toimeton tohtori humanististen tieteiden alueelta?

IDA kirjoitti...

Kuulun ilmeisesti suvaitsevaistoon, joten vastaan:

Itse asiassa lasken tuohon jaloon luokkaan näitä julkisuuden henkilöitä, joita esimerkiksi juuri äsken puhui eduskunnassa. Yleensä ihmisiä, jotka kommentoivat valtamediassa.

(1) on ongelmallinen, koska ilmiselvästi on rotuja, jotka ominaisuuksiltaan eroavat toisistaan. Niitä ei kuitenkaan ole mikään pakko luokitella mitenkään hierarkkisesti, eikä varsinkaan paremmuusjärjestykseen. Itse asiassa edes mitään hierarkian määrittelijää ei ole, koska me kaikki, jotka voisimme määritellä, olemme jotain rotua itse.

(2) Kansallisuus ja rotu ovat eri asioita. Tai toisaalta voisimme määritellä kansat omikse roduikseen, jos haluaisimme. Se olisi ehkä järkevääkin.

Joka tapauksessa kaikki ns. päärodut jakautuvat useiksi kansoiksi, joten niiden sisällä on sitten rasismia, joka ei voi olla rotuun perustuvaa, sillä niiden sisällä selvästi on yleistyksiin perustuvia, negatiivisia ennakkoluuloja päärodun toisia kansoja kohtaan.

"Perusteltuja yleistyksiä voi tietysti tehdä. Ne ovat luonteeltaan eksplisiittisen tilastollisia, eikä niistä tehtyjä päätelmiä voi siksi käyttää mielivaltaisesti valitun yksilön arvioimiseksi.

Usein tehdään varaus, että vaikka tietty yleistys ryhmästä pitäisi paikkansa, se ei selity millään "olemuksellisella" tekijällä vaan jotenkin muuten, esimerkiksi historiallisista syistä. Tätä varausta käytetään joskus väärin yksilöllisen syyllisyyden vähättelyyn, mutta sinänsä selitys on deskriptiivinen ja vähättely normatiivinen asia, jotka pitäisi muistaa erottaa.

Voisin jatkaa, mutta eiköhän tämä ole tarpeeksi hyvä selvitys siitä, mitä minä ja useimmat tuntemani ihmiset tarkoittavat rasismilla.
"

Joo.

Itse asiassa tuo selitys on aika yleisesti selvää pässinlihaa. Kansallisia yleistyksiä ei yleisestikään tehdä siinä luulossa, että kansasta poimittu yksilö edustaisi niitä, vaan yksilö kyllä näyttää omat ominaisuutensa itse.

IDA kirjoitti...

Miten olisi tällainen määritelmä:

Toimeton tohtori humanististen tieteiden alueelta?


No tuo kuulostaa enemmän aidolta aristokraatilta. Hillitön toimeliaisuus nimenomaan yhteiskuntatieteiden alalla voisi viedä lähemmäs.

Matti kirjoitti...

Kuten sanoin, (1) pitää sisällään sekä deskriptiivisen että normatiivisen väitteen. Näiden yhdistäminen on klassista rasismia. Etymologisesti rasismi on juuri hierarkiaan perustuvaa rotuoppia. Ihmiskunta voidaan luokitella rotuihin ja katsoa millaisia ominaisuuksia näin muodostetuilla ryhmillä on, ilman että kyse olisi rasismista.

Mitä kohtaan (2) tulee, siinä on kyse termin "rasismi" laajennetusta käytöstä juuri siksi, että myös kansallisuuteen perustuva sorsiminen tulee mukaan. Rotua ja kansallisuutta ei väitetä samaksi asiaksi, mutta samaa sanaa käytetään nyt alkuperäistä laajemmin (ja tietysti epätarkemmin).

Pitäisi ehkä sanoa "myös muuhun etnisyyteen tai kulttuuriin". Tarkoitan sitä, että suomalaiset ja suomenruotsalaiset ovat varmasti samaa rotua ja samaa kansakuntaa, mutta silti heidän välillään voi olla selvän rasistisia asenteita. Joku tietysti voi inttää, että pitää keksiä joka tapaukselle oma sanansa, mutta mielestäni nämä selitykset sanan käytölle ovat aivan järkeviä ja kansanomaisia.

Eduskunnassa tai mediassa esitetyistä puheenvuoroista en tietysti ota mitään vastuuta, ne tyypit ovat avun ulottumattomissa (hymiö).

Kekke kirjoitti...

"Pystyykö suomalainen maahanmuuttokriitikko määrittelemään käsitteen "intelligentsija"?"

Älymystö. Kerma.

Kerma on maitotuote, hapantuu helposti - jos siihen ei kaada viskiä joukkoon.

Lukisin IDA:n intelligentsiaan jollen pelkäisi että se loukkaisi häntä.

milla kirjoitti...

"Itse määrittelisin sen niin, että se on sitä samaa. Kaikki tietää mikä se on ja rakkaalla lapsella on monta nimeä: suvaitsevaisto, punavihreät, mokut jne..."

Eikös kelkka ole jo kääntynyt niin, että intelligentsija sisältää jo maahanmuuttokriittisä esim. Paloheimo , Soini ja keitä sinne nyt halutaankaan laskeaa..

Vai pitääkö meidän helliä ajatusta ikuisista ulkopuolisista, joilla on opposition kritiikkioikeus, muttei mitään vastuuta. Sepä oisi kivaa se.

IDA kirjoitti...

Vai pitääkö meidän helliä ajatusta ikuisista ulkopuolisista, joilla on opposition kritiikkioikeus, muttei mitään vastuuta. Sepä oisi kivaa se.

Ei tässä ole oikeastaan kyse tuosta. Tosin kieltämättä kivaa se tietenkin olisi :)

Jos vastuun mukana loppuisi oikeus kritiikkiin, niin milloin olisi oikeus kritiikkiin? Ainoastaan lapsena vai?

Ja jos katsotaan pelkästään nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa ja rasistileimoilla iskemistä, niin "meillä" ei ole siitä pienintäkään vastuuta.

Jos minua isketään jossain keskusteluissa noin mielettömillä leimoilla, niin minua tietenkin kiinnostaa miten se on mahdollista. Eli miten todellisuus on vääntynyt sellaiseksi, että joku tollo voi vilpittömällä innolla väittää minua rasistiksi ja olla yleisen mielipiteen mielestä oikeassa.

Ja koska sana on vapaa, minulla on oikeus ilmaista oma näkemykseni niin sanotuista yleisistä syistä ( oli muuten virhe, kokoomus päästettiin hallitukseen ;) ).

En pidä tätä varsinaisena politiikkana. Politiikkaa on minulle vain se, kun käyn äänestämässä. Nykyään äänestän vain oppositiota.