torstai 14. lokakuuta 2010

Kuva- ja runotorstai XXVIII




Muisti kuvaa kaiken,
pienen huoneen Sunilassa,
lattialla olevan avonaisen kirjan
ja kirjaimet, joita tavaten
ymmärsin äkkiä osaavani lukea.

Se on kuin valokuva,
joka pysäyttää hetkiä
ja siirtyy niiden välillä,
kuvasta toiseen
liikkumatta lainkaan.

via.

3 kommenttia:

pasanen kirjoitti...

Harvoilla on valokuvantarkka muisti. Moni muistaa jotain erityistä kuin valokuvasta katsellen. Lukemisen oivallus on hieno erityinen.

Anonyymi kirjoitti...

Havainnon tarkkuus perustuu hyvään muistiin joka esineestä jonka tunnistaa. Mielenkiintoinen näkökulma runossasi. Ja aivan sykähdyttävän upea vanha kuva.

IDA kirjoitti...

Kiitoksia molemmille.

Kuva on tosiaan parasta :) Se on Lisieuxin Teresan näytelmästä Jeanne D'arc, jonka hän kirjoitti ja esitti. Hakkaan päätä seinään, kun en osaa ranskaa ja tarjoan englanninkielisiä käännöksiä.