Eilen, aivan yllättäen ja pyytämättä, ovikello soi. Siinä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, sillä kyllä se aina silloin tällöin soi. Nyt sain kuitenkin upean, lähes puolimetrisen krusifiksin, mistä erittäin suuri kiitos. Se, että näin tapahtui juuri eilen, ei ole mysteeri, vaan niin vain täytyi tapahtua.
Seuraava ei enää liity mihinkään, eikä siitä pitäisi oikeastaan kirjoittaakaan, mutta koska olen radikaali konservatiivi naputtelen menemään: Nyt, kun luterilainen kirkko on ryhtynyt tuomitsemaan seurakuntalaistaan Päivi Räsästä julkisuudessa, on ilo todeta aidosti, että asiahan ei minulle siis kuulu; pitäkää tunkkinne. Toisaalta pakko myöntää, että ainakin lievää surumielisyyttä on ilmassa.
Räsäsen kirkollisista tuomitsijoista pastori Leena Huovinen toteaa Räsäsen kannoista : "Ihmettelen, mistä ne oikein nousevat. Ilmeisesti hän ammentaa ne Raamatusta, mutta Raamatun tulkintoja on selvästikin erilaisia," tuohon voisi vastaan todeta, että katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa on aivan varmasti lähes yhtä päteviä teologeja, kuin Leena Huovinen on. Molemmilla kirkoilla on myös selkeä, yhtenäinen näkemys avioliitosta. Suomen luterilainen kirkko taitaa olla niitä harvoja seurakunnallisia yhteisöjä, joissa tuo näkemys avioliitosta on, ainakin arkkipiispan julkisen kannanoton mukaan, moniääninen, eikä mitenkään lukkoon lyöty, mikä siis tarkoittaa sitä, että mitään näkemystä ei ole, tai sitä ei ainakaan julkisuudessa nyt uskalla sanoa, kun naispapit ovat suutuksissaan.
Radikaalina konservatiivina on yllättäen oltava samaa mieltä porvarillisen konservatiivin Raimo Ilaskiven kanssa. Hän kirjoittaa ainoan mediassa huomaamani järkevän kirjoituksen aiheesta.
21 kommenttia:
Se on ihan totta, että kirkkoon tyytymättömien olisi nimenomaan pysyttävä kirkossa ja pyrittävä vaikuttamaan asioihin sisältä päin. Paradoksaalisesti nyt eroavat jättävät entistä enemmän valtaa niille, joiden linjaukset ovat eroamisten takana.
Itselläni on ollut mielessäni tuenosoituksena liittyä kirkkoon heti, kun se asettaa alkuperäiset suomalaiset etusijalle Suomessa. Eli ei milloinkaan.
Loppujen lopuksi näissä kysymyksissä päädytään aina kirkon oikeuteen ja velvollisuuteen noudattaa raamatun sanomaa ja toisaalta kirkon rahoittajien oikeudesta päättää rahojensa käytöstä.
Yksilötasolla vääryyttä ei ole koska vain kirkon vapaaehtoiset jäsenet maksavat kirkkollisveroa mutta yritysten verotusoikeuden ja kaikenlaisten tulonsiirtojen lopettaminen on kirkolle itselleen moraalisesti ainoa kestävä tapa jatkaa ideologisesti tinkimättömällä linjallaan.
En ole oikein perehtynyt tuohon yhteisöveroon tai siis siihen miksi sitä maksetaan seurakunnille. Ilmeisesti hautaustoimen ja rakennusten hoitamisesta?
Vihervasemmistolainen media tietysti lietsoo kohua ja paisuttelee kirkosta eroavien määriä sekä tietysti syyttää Räsästä.
Todellisuudessa kirkko on kuitenkin vedenjakajalla. Lähdetäänkö Ruotsin tielle ja antaudutaan vasemmistoliberalismin edessä? Vai yritetäänkö löytää kultainen keskitie ja pitää edes muodon vuoksi kiinni kirkon opista? Kolmas vaihtoehto, eli pitäytyminen Raamattuun perustuvassa opissa, on nyky-yhteiskunnassa mahdoton.
Naispappien suutahtelut kertovat vain kirkon paniikista ja vahinkojen minimoinnista.
Kirkossa on jo kauan sitten ymmärretty, että tiukka pitäytyminen opissa johtaa jäsenkatoon, kun vasemmistoliberaalit tapakristityt jättävät lyhyessä ajassa kirkon, jonka opit eivät koulun uskonnopetuksesta huolimatta ole menneet perille.
Toisaalta keskitie tarkoittaa vain jäsenkadon hidastumista. Monet uskossaan heikot ja "omalla tavallaan" uskovat jäävät kirkon helmoihin perinteen takia ja siksi, että "kirkko tekee paljon hyvää".
Siksi kolmas vaihtoehto eli antautuminen vasemmistoliberalismille houkuttaa. Näin kirkko ei enää olisi "yhteiskunnan jarru" tai "eläisi menneisyydessä".
Käytäntö on kuitenkin osoittanut etenkin Yhdysvalloissa, että hengellisesti tyhjät vasemmistoliberaalikirkot kuihtuvat, mikä taas johtaa ns. vapaiden suuntien vahvistumiseen.
Vasemmistoliberaalit haluavat kirkon hallintaansa, koska he haikailevat moraalista auktoriteettia omalle ideologialleen. Itse en ole keksinyt muuta syytä heidän pyrkimyksilleen.
Kolmas vaihtoehto, eli pitäytyminen Raamattuun perustuvassa opissa, on nyky-yhteiskunnassa mahdoton.
Ehkä. Itse kuitenkin ihmettelen, miksi näin on.
Katolinen- ja ortodoksinen kirkko perustavat Raamattuun ja traditioon. Niissäkin harjoitetaan aivan hienoa, "modernia" eksegetiikkaa, mutta ne eivät voi irrota perinteisestä tulkinnasta noin vain, vaan se kulkee aina mukana.
"Katolinen- ja ortodoksinen kirkko perustavat Raamattuun ja traditioon. Niissäkin harjoitetaan aivan hienoa, "modernia" eksegetiikkaa, mutta ne eivät voi irrota perinteisestä tulkinnasta noin vain, vaan se kulkee aina mukana."
Luterilainen kirkko on kuitenkin helpompi maali. Sen nujertamiseen ei tarvita pedofiiliskandaaleja.
Etkä voi kieltää, etteikö katolisen kirkon piirissä olisi osin jo antauduttu. Kirkon johdon ei kuitenkaan siellä tarvitse antaa samalla tavalla periksi.
Etkä voi kieltää, etteikö katolisen kirkon piirissä olisi osin jo antauduttu. Kirkon johdon ei kuitenkaan siellä tarvitse antaa samalla tavalla periksi.
En tietenkään voi. Ja samantapaisia ongelmia kuin Suomessa on varmasti niissä Euroopan maissa, joissa katolinen kirkko on suurin kirkko. Kuitenkin sen hierarkkinen ja epädemokraattinen järjestelmä, ja toisaalta erilaiset sääntökunnat aika hyvin takaavat sen, että ihan oppia vastaan ei ruveta opettamaan.
Imulippo:
kirkkoon tyytymättömien olisi nimenomaan pysyttävä kirkossa ja pyrittävä vaikuttamaan asioihin sisältä päin.
Joo, tällaisia kirjoituksia on näkynyt yleisönosastoilla: "Valitkaamme kirkollisvaaleissa homomyönteisiä henkilöitä". Uskonnottomana en voi kuin nauraa hörönaurua ajatukselle kirkosta, joka päättää oppinsa sisällöstä (kirkko)kansanäänestyksellä. Minä tietenkin kannatan tällaista kehitystä. Kohta kirkkokin voidaan luokitella sekulaariksi instituutioksi. :)
Höpsistä. Katolinen kirkko keksi yhtenä yönä 1500 vuotta sitten, että homostelua ei siitä eteenpäin suvaita. Roomalaisilla ja kreikkalaisilla homostelu oli osa sivistystä.
Radikaalit perinteestä piittaamattomat kristity vieraine lähi-itäläisine oppeineen tulivat ja valloittivat eurooppalaisen sivistyksen ja ajoivat sen marginaaliin. Nykyinen kehitys on vain perinteen palauttamista tältä maahanmuuttajien tuomalta höpötykseltä.
Se, miten homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan, näkyy olennaisilta osin tästä kartasta. Homoseksuaalisuuteen negatiivisesti suhtautuvat haluavat vain muuttaa Suomen ja muut länsimaat enemmän Afrikan ja Lähi-idän kaltaisiksi.
En vitsaile lainkaan.
En hyväksy tuota väitettä, että avioliittolaissa olisi kyseessä suhtautuminen homoseksuaaleihin yleensä. Se, että lakiehdotuksen puoltajat aivan yleisesti, ja nykyään jopa kiihkomielisesti, leimaavat sen vastustajat homovihaajiksi, on vain ja ainoastaan joko typeryyttä tai alhaista poliittista propagandaa.
Tiedemies:
1. Minun sivistykseeni ei kuulu tietää sinun seksuaalisesta elämästä. Plz. Älä kerro.
2. Avioliitto vain miehen ja naisen välillä oli oikeastaan juutalainen idea. Ts katolisia ei voi syyttä kaikesta, toisin kuin juutalaisia! (jäljet pelottavat.)
3. En ajattele sivistystä kovinkaan paljon. Joten en ole osannut yhdistää pedofiliaa/pederastiaa siihen. Mutta nyt kun tarkemmin sivistystä kuvailit, en oikeastaan erityisemmin halua ajatellakaan sitä.
Tiede on arvokas asia! Sinuna panostaisin siihen!
IDA:
Reichkirche.
Joillekin avioliittolaissa on kyse suhtautumisesta homouteen yleensä, toisille ei. Esimerkiksi minulle ei, ainakaan omasta mielestäni.
Ensiksikin minusta on ihan perushumanistisessa mielessä hyvä, että ihminen löytää sisimmän olemuksensa ja elää sen mukaisesti, kunhan se ei edellytä toisten vahingoittamista. Jos tämä itsensä löytäminen ja sen mukaan eläminen merkitsee homosuhdetta, niin antaa palaa.
En myöskään keksi yhtään syytä, en piilossa muhivaa henkilökohtaista homovihaa, joka estäisi minua toivomasta homo- ja lesboparien elävän onnellisina keskinäisessä rakkaudessa, lihallinen rakkaus mukaan lukien - vaikka ei se minulle erityisen tärkeääkään ole, kuten ei useimpien ihmisten elämä ylipäätään.
Sen sijaan vaatimus homojen vihkimisestä avioliittoon perinteisin kirkollisin menoin herättää minussa vastarintaa, vaikkei sellaisessa toiveessa mitään kovin outoa olekaan. Olen nimittäin sillä tavoin epädemokraatti, että pidän tällaista kirkon, en profaanin yhteiskunnan asiana. Jos - huom, siis jos kirkon oppi (mikäli sillä sellainen yhä on!) homoliitot kieltää tai tuomitsee, ei homoja mielestäni tarvitse kirkoissa vihkiä. Se on minusta näin yksinkertaista.
Monista muista se ei ole, ja tällä kertaa homoja käytetään kankena (pun not intended), jolla kirkkoa väännetään auki maallisten virtausten tulla ja mennä.
Tätä väittämää en pysty todistamaan, mutta uskon, että melko pieni osa homoista todella kokee jäävänsä jotakin tärkeää henkilökohtaista vaille, jollei pappi heidän liittoaan alttarilla siunaa. Väitän (koska niin uskon), että homojen sekä homoliittoja ajavien heterojen enemmistö on asiassa liikkeellä pohjimmiltaan kirkkoa ja kristinuskoa kohtaan tuntemansa vastenmielisyyden innoittamana. Lällällää, teidänpä onkin pakko vihkiä vaikka se teitä vituttaa! Hähähä.
Tuohon voidaan tietysti kysäistä, arvelenko esimerkiksi Leena Huovisen pohjimmiltaan vihaavan kirkkoa ja kristinuskoa. Kuulkaas: en tiedä.
Sasa:
Reichkirche.
Vähän pelottavaa menoa, mutta ei nyt ehkä sentään vielä. Tosin kovasti jo keskustellaan pitäisikö uskontunnustus muuttaa poliittisesti korrektimmaksi.
En ole sitä mieltä, että kirkon pitäisi vihkiä homoja. Minusta asia on yhdentekevä, eikä kuulu kenellekään muulla kuin kristityille. Kristityt voivat rajata halutessaan avioliiton vain valkoihoisille, kunhan muuten noudattavat lakia. Riidelkööt kristityt kirkkonsa sisällä asiasta, kunhan eivät tuo asiaa muun yhteiskunnan piiriin.
So. kysymys homojen vihkimisestä kirkoissa on kirkon sisäinen asia, ja siitä päätetään sitten kirkon sisällä. Valtio tunnustaa avioliiton juridisena sopimuksena, ja se, että kirkolla ja kristityillä olisi oikeus määrätä, kuka saa tällaisen sopimuksen tehdä, on älytöntä.
Minä katson puolustavani eurooppalaista kulttuuria lähi-itäläiseltä barbarismilta puolustaessani homojen oikeutta tehdä samoja sopimuksia keskenään kuin heterotkin tekevät. Juutalaiskristillisen teokratian puolitoista vuosituhatta kestänyt eurooppalaisen kulttuurin alistaminen on vihdoin alkanut rakoilla.
"Juutalaiskristillisen teokratian puolitoista vuosituhatta kestänyt eurooppalaisen kulttuurin alistaminen on vihdoin alkanut rakoilla".
:D
Ei kai kirkko määrittelekään eduskunnan kantoja? Joten miksi kirkko hädissään hyökkää seurakuntalaistaan Päivi Räsästä vastaan? Ovatko ihmiset - siis ilmeisen sekulaarit ateistit - niin hölmöjä, että massoina eroavat kirkosta, koska valtio on säätämässä lakia ja Päivi Räsänen vastustaa sitä? Samoin vastustaa muuten Keskustapuolue ja Kokoomuksen eduskuntaryhmä.
Tunnetko vastuusi näistä pienimmistä aivoista ateismin julistajana? ;)
Tiedemies,
en ihan oikeasti ymmärtänyt, mitä halusit ensimmäisessä kappaleessa sanoa. Muttei se mitään!
Ensimmäiset korkeakulttuurit syntyivät juuri lähi-idässä. Itse pitäisin Eufratin ja Tigrisin rantoja länsimaisen sivistyksen kehtona. Lähi-idän puliveivarit vaikuttivat myöhemminkin, esimerkkinä ja vaikuttavana sellaisena Avicenna, jonka välityksellä Aristoteles levisi länteen, ja joka myös tarjosi oman panoksensa erityisesti lääketieteen alueella.
Tämä tietysti pistää kysymään, jos lähi-idässä oltiin niin tajuttoman fiksuja, miksi he ovat nyt siinä tilassa kuin ovat, eikä esimerkiksi siellä missä länsi on? Näkisin tähän kaksi syytä. Ensinnäkin tuhatluovun tietämillä (en muista tarkkoja ajankohtia) islamin oppiin pesiytyi raju determinismi. Toinen syy oli hengellisen ja maallisen vallan yhteneväisyydessä. Lännessähän katolinen kirkko ja maalliset vaikuttajat kilpailivat vallasta ja primariteetistä. Tuossa siis tiivistettynä ja liiallisuuksiin supistettuna koko kiehtova evolution in action!, joka oli kiehtovimmillaan tuhatluvulta renenssanssiin.
Yritän siis sanoa, ettei tällaista länsimaista sivistystä olisi syntynyt ilman niitä ällöjä lähi-itäläisiä tai hengellisten ja maallisten valtaklikkien kamppailua ja liittoutumista, ilman että kukaan pelaajista olisi saanut yliotetta. Hyvä vs paha -maalailu on ihan jees jos tekee maalausta viimeisestä tuomiosta, mutta historian tulkinnaksi se on riittämätön, se on suorastaan vaarallinen.
Sinänsä ihan ymmärrettävää, että "teokratialla" menee huonosti, elämmehän muutenkin auringonlaskun aikoja täällä lännessä.
Tunnetko vastuusi näistä pienimmistä aivoista ateismin julistajana?
En ihan ymmärrä. Ihminen, joka lähtee kirkosta, ei vielä välttämättä ole ateisti. Selvää on, että ateisti kirkon jäsenenä on vähän samanlainen kuin muslimi synagogassa: jos hän siellä on, niin on joko pahat mielessä tai sitten olo vähintään tukala.
En ihan täysin ymmärrä, miksi ateistien tai kristinuskon itselleen vieraaksi kokevien pitäisi kuulua kirkkoon. Tai ymmärrän sillä tavalla, että Paavalin näkemyksen mukaan uskossaan heikot tulee pitää seurakunnassa, eikä heitä saa syrjiä.
Kuvittelisin kuitenkin, että jos vakaumus Päivillä tai muilla kristityillä sanoo, että homostelu on sairasta ja pitää tuomita, he olisivat mielissään, että homostelusta tykkäävät jäisivätkin pois. En ole koskaan oikein ymmärtänyt, miksi sinustakin on kauhean negatiivista, että kirkosta eroaminen on tehty helpoksi, itsekin olet siitä eronnut joskus. Monella syyt erota ovat samantapaiset, sinä vaihdoit Lutherin Paaviin, jotkut vaihtavat hänet johonkin muuhun.
On tietenkin liioittelua sanoa, että kristityt tuhosivat länsimaisen sivistyksen. Mutta kristinusko peitti alleen rikkaan ja monipuolisen kulttuurin, siinä sivussa siis meni kulttuurin se piirre, että homoseksuaalisuuteen suhtauduttiin neutraalisti. Jutut pedofiliasta voi jättää omaan arvoonsa.
Päivi Räsänen on sitä, mitä kristinusko todella monille Suomessa tarkoittaa. Voi olla, että on "tyhmää" ajatella, että kiron kanta on Päivin tai Tampereen piispan kanta, mutta tosiasia on, että nämä äänet esiintyvät kristittyjen ääninä.
Kaikenlainen sönkötys "vasemmistoliberaaleista" on säälittävää. Itse asialla ei ole juurikaan merkitystä, merkitystä on asenteella. Päivi, ja konservatiiviset kristityt yleensäkin, pitävät homostelua kauheana vääryytenä. Tämä tiedetään, sen kanssa kiemurtelu höpisemällä salaliitoista tai vasemmistoliberaalien kulttuurinmädätyksestä jne, on täysin turhaa.
Rooma pysyi yhtenäisenä vielä monta sataa vuotta Hadrianuksen jälkeen. Väite, jonka mukaan homojen oikeudet olisivat jotenkin yhteiskuntaa rapistuttavia, ovat irvokkaita, historiattomia, ja suoraan sanoen typeriä. Niillä ei ole muuta taustaa kuin parin Lähi-Idän valloittajauskonnon teologin kanta.
TM:
En nyt osaa/kerkiä/jaksa lähteä tuohon kulttuuripuoleen sen syvällisemmin. Ihmettelen mikä sinua niissä vetää vaikka Aristoteleen oppeihin ihastuneet tiedebyrokraatit tuomitsivat jesuiittojen kanssa työskennelleen Galilein. Yleensähän sellainen pitäisi tuomita jyrkästi ;)
Kuvittelisin kuitenkin, että jos vakaumus Päivillä tai muilla kristityillä sanoo, että homostelu on sairasta ja pitää tuomita, he olisivat mielissään, että homostelusta tykkäävät jäisivätkin pois.
En ole tarkastellut asian tuota puolta ollenkaan, vaan sitä tosiasiaa, että Räsäsen kimppuunhan koko julkinen sana on tässä käynyt yhtenäisenä, kuin lauma idiootteja, mikä se onkin.
Eli kyse on homojen puolesta - en usko eronneissa ja muutenkaan äänessä olleissa olevan nimeksikään homoja - esitetystä, selkeästä vaatimuksesta, että kirkko vihkisi heidät avioliittoon. On olemassa erittäin vahva, perusteltu näkemys miksi näin ei voi tehdä. Se, että näkemystä ei voi esittää, vaan on tuomittava Päivi Räsänen, kertoo selkeää kieltään kristinuskon rappiosta Suomessa.
Suomen kirkkoa tässä on kritisoitu, jos sinä näet sen vasemmistoliberalismin, ateismin ja homoseksuaalisuuden kritiikkinä niin sekin jo kertoo kaiken oleellisen.
Suomen kirkkoa tässä on kritisoitu, jos sinä näet sen vasemmistoliberalismin, ateismin ja homoseksuaalisuuden kritiikkinä niin sekin jo kertoo kaiken oleellisen.
En suinkaan näe kirkon kritisointia tällaisena. Minusta on mautonta, että kirkon ulkopuoliset tahot kritisoivat kirkkoa kirkon sisäisistä asioista. En väitä olevani harmissani siitä, että kirkosta on lähtenyt paljon väkeä, mutta se ei liity tähän. Olen tietenkin sitä mieltä, että jos kirkon kanta on oman kannan vastainen, niin Ei muuta kuin "exit=voice ja pulinat pois". (se muuten rimmaa)
Itse vastustan kaikkia pyrkimyksiä pitää yllä teokratiaa, joka Suomessakin vallitsee. Olen eurooppalaisen sivistyksen kannattaja, enkä pidä lähi-idän paimentolaisuskontoja osana sitä. Olen kuitenkin eurooppalaiseen sivistykseen kuuluen sitä mieltä, että jokaisella pitää olla oikeus harjoittaa uskontoaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Uskontokuntia ei pidä pakottaa muuttamaan rituaalejaan muutoin kuin niiltä osin kun ne selvästi rikkovat ihmisten negatiivisia oikeuksia vastaan. So. ihmisuhrit ja yksilöiden kontrolloiminen, esteet uskontokunnasta eroamiselle jne. täytyy poistaa, mutta ei voida pakottaa ottamaan jäseneksi tai säädellä, mitä palveluja millekin jäsenilleen uskonnot tarjoavat.
Sensijaan Päivi Räsänen on poliitikko, joten hänen käsityksensä lainsäädännöstä ovat ns. vapaata riistaa. Hänen käsityksensä ihmisyydestä, hänen arvonsa jne. eivät ole minkään, ankarimmankaan, kritiikin ulkopuolella, aivan kuten eivät ole kenenkään meistä.
Ilaskiven kirjoitus on tyhmä. Se on tyhmä, koska maksiimiin "leben und leben lassen" voi vedota vain jos sitä noudattaa itse. Päivi ei noudata.
Sensijaan Päivi Räsänen on poliitikko, joten hänen käsityksensä lainsäädännöstä ovat ns. vapaata riistaa. Hänen käsityksensä ihmisyydestä, hänen arvonsa jne. eivät ole minkään, ankarimmankaan, kritiikin ulkopuolella, aivan kuten eivät ole kenenkään meistä.
Totta kai voi kritisoida, mutta nyt on saavutettu jonkinlainen mauttomuuden huippu ja hänestä on tehty syntipukki lähes kaikkeen.
Pitäisi ensinnäkin todellakin osata erottaa kirkon käsitys avioliitosta - joka muuten edelleen on evankelisluterilaisen kirkonkin mielestä se mitä Räsänen esitti - ja homojen yhteiskunnalliset oikeudet. Katolisen - ja ortodoksisen kirkon käsitystä ei edes millään äänestyksillä voi muuttaa eikä niitä voi painostaa vihkimään homoliittoja.
Lähinnä yhteiskunnallisessa mielessä kyse on ainoastaan siitä salliiko laki homopareille oikeuden perheen ulkopuoliseen adoptioon. Käytännössä oikeastaan vain tästä, sillä nykyinen laki muuten takaa samat oikeudet, kuin avioliitossa on. Tätä ei kannata Keskusta, eikä ainakaan Z:n mukaan Kokoomuksen eduskuntaryhmän enemmistö. Eli tässäkään Räsänen ei ole mitenkään äärilinjoilla.
Se, että keskustelu latistetaan siihen, että on vastakkain homovihaava ja homorakastava kanta ei todellakaan ole ollut konservatiivien vika, vaan jokainen, joka on yrittänyt puhua näistä asioista muuten, kuin mitenkään kyseenalaistamatta hyväksyen tulevan lakiehdotuksen on leimattu homovihaajiksi.
Kuten yllä sanoin, Päivin kanta lainsäädäntöön sinänsä on melkein sivuseikka. Olennaista on se, että hän esitti näkemyksiä, jotka ovat vihamielisiä homoseksuaaleja kohtaan. Tämä on arvokysymys; joko me pidämme homoilevia kansalaisia jotenkin huonompina ja vähempiarvoisina kansalaisina, tai sitten emme pidä. Päivi pitää, ja siksi Päiviä haukutaan.
En kirjoita "homoja", koska Päivi ei haukkunut ihmisiä homoudesta, vaan homoilusta. Ero ei ole niin merkityksetön kuin näyttää; itse en ajattele homoilusta contra homoista sen kummemmin, koska kyse on aikuisten välisestä asiasta.
Seksuaalisuuden saralla on kuitenkin taipumuksia, joiden toteuttamista ei voi mielestäni hyväksyä, ääriesimerkkinä vaikka lapsiin kohdistuva sellainen. So. vaikka Päivi on väärässä vaatiessaan homojen pysymistä selibaatissa, taipumuksen omaavien ihmisten hyväksyminen ja toteuttamisen tuomitseminen jyrkästikään ei ole kategorinen virhe, kuten jotkut tahot ovat yrittäneet väittää.
Monet ovat kauhistelleet sitä, että "mikään ei muka ole syntiä enää". Eiköhän sitä syntiä maailmassa riittä vielä senkin jälkeen vaikka homoilemisesta ei välitettäisi.
Lähetä kommentti