perjantai 11. kesäkuuta 2010

Neljäs kommentti naispiispakeskusteluun

YLE:n uutinen on päivittynyt niin, että katolinen ja ortodoksinen kirkko ovat pahoillaan naispiispasta. Näin se kertookin paremmin mistä oikeasti on kysymys. Kyse siis ei ole mistään vanhoillisuudesta tai vastaavasta, vaan ainoastaan siitä, että kirkot edelleen etääntyvät toisistaan, mikä taas on niiden ekumeenisten pyrkimysten vastaista.

Ortodoksit eivät kaiketi saa kirkolliskokousta aikaiseksi kuin kerran tuhannessa vuodessa, jos niinkään taajaan, joten heidän hyväksyntäänsä naispappeudelle joutuu teoriassa odottamaan kauemmin kuin katolisen kirkon hyväksyntää.

Vanhoillisuus ja nykyaikaisuus ovatkin harvinaisen mitättömiä asioita kun kyse on ikuisuudesta.

7 kommenttia:

Michelange kirjoitti...

Naispiispan valinta ennemin tai myöhemmin oli itsestään selvää sen jälkeen kun Suomen evl. kirkko hyväksyi naispappeuden. Minä en ole asiasta sen enempää yllättynyt kuin harmistunutkaan; asia ei kuulu minulle.

Ev.luterilaisuus etääntyy aina vain kauemmaksi kristinuskon valtavirrasta. Mutta vahingoittaako tämä todella ekumeniaa? Ei välttämättä. Ylipäätään "ekumenia" siinä muodossa kuin se on viime vuosikymmeninä ymmärretty, perustuu melko idealistiseen, etten sanoisi haihattelevaan, kirkkokäsitykseen.

Realistisesta ja toimivasta ekumeniasta saimme hyvän esimerkin tässä hiljattain kun joukko traditionalistisesti suuntautuneita anglikaaneja/episkopaaleja palasi kokonaisina yhteisöinä katolisen äitikirkon helmaan. He saavat pitää omista liturgisista ja muista traditioistaan kaiken sen mikä ei ole suoranaisessa ristiriidassa katolisuuden kanssa, mukaan lukien pappien avioliiton. Tässä voisi olla ekumenian mallia luteraaneillekin. Tosin epäilen, että paavinvastaisuus kuuluu luterilaisten historialliseen itseymmärrykseen niin vahvasti, ettei tällaista tulla näkemään.

Kari Rydman kirjoitti...

Paavinvastaisuus näkyy meidän mediassamme oikein hyvin. Mitä tahansa skandaaleja voidaan ripustaa paavin kaulaan. Median kannalta paavi on justiinsa sopivan kaukana, niin että häntä uskaltaa pilkata, mutta itse asiassa kysymys kumminkin on kristinuskon vastaisuudesta. Se taas on välillä niin murrosikäistä touhua, että välillä vähän ihmettelee.

Tiedemies kirjoitti...

Teidän kristittyjen keskinäiset skismanne eivät tietenkään minua sinänsä sisällöllisesti kiinnosta saati elähdytä, mutta ihmettelen miten mitättömistä jutuista saadaan riitaa tai sellaiselta näyttävää aikaiseksi.

Siis kamoon, nainen, mies, transseksuaali, mitä väliä?

IDA kirjoitti...

Siis kamoon, nainen, mies, transseksuaali, mitä väliä?

Siis sillä on väliä pappeuden kannalta. Pappeus ei ole mikään tasa-arvokysymys ja on hyvin kyseenalaista onko papilla sinänsä lainkaan mitään maallista valtaa, jota näissä väännöissä äänestyksineen nyt selvästi tavoitellaan.

Katolilaisille ja ortodokseille pappisvihkimys on sakramentti ja kirkoissa on ilmiselvästi muitakin kutsumuksia kuin pappeus. Näkemys pappeudesta perustuu sekä Raamattuun, että traditioon ja sitä tuskin muutetaan ellei siihen ole uskonnollisesti painavia syitä. Se, että yhteiskunta vaatii jotain ei ole mikään peruste.

Ekumenian varsinainen tavoitehan ei ole se, että kaikki hyväksyisivät kaiken vaan se, että olisi yhteinen ehtoollinen ja yksi kirkko ja siinä mielessä tuo päätös siis etäännyttää kirkkoja toisistaan. Tuskin se mitenkään muuten rauhallista rinnakkaiseloa ja keskustelua vaikeuttaa.

Tiedemies kirjoitti...

Näkemys pappeudesta perustuu sekä Raamattuun, että traditioon ja sitä tuskin muutetaan ellei siihen ole uskonnollisesti painavia syitä.

Perustuu traditioon, tämän uskon, mutta raamattu puhuu kai vain seurakunnasta? Paavali käskee naisia tukkimaan suunsa, joten jos oletetaan, että uskomme häntä - miksi emme uskoisi - niin kirkon pitäisi vaatia naisia noin ylipäätään pitämään suunsa supussa seurakunnallisissa asioissa.

Minä en puutu kirkon oppeihin tai traditioihin, koska en siihen kuulu, en siihen ota osaa, enkä sen oppeja taikka sakramentteja hyväksy. Olisi tavattoman mautonta minulta ottaa kantaa siihen, miten kirkon pitäisi asia hoitaa, vaikka kuinka minulla olisi käsitys siitä, miten sukupuolikysymykset jossain hoidetaan.

Omalla kommentillani oli tarkoitus vain tuoda esiin sitä, että ulkopuolisen silmissä koko kiistassa ei ole mitään mieltä. Siis ikäänkuin, miten ihmeessä jotkut jaksavat miettiä tuollaisia juttuja.

Ehtoollisviini on toki ihan hyvää, tosin en ole sitä 18 vuotta täytettyäni maistanut kertaakaan. Lupasin kummitytöllekin, etten tule alttarille kun tämä pääsee ripille ja lupaan olla ihan hissukseen koko toimituksen ajan. Vaikka sitä viiniä tekisi mieli, aivan niin tekopyhä en sentään ole että sitä joisin.

IDA kirjoitti...

Perustuu traditioon, tämän uskon, mutta raamattu puhuu kai vain seurakunnasta?

En ole teologi, mutta kyseessä on käsittääkseni käännös samasta sanasta.

Lupasin kummitytöllekin, etten tule alttarille kun tämä pääsee ripille ja lupaan olla ihan hissukseen koko toimituksen ajan. Vaikka sitä viiniä tekisi mieli, aivan niin tekopyhä en sentään ole että sitä joisin.

Et ateistina oikeastaan saisi mennäkään ehtoolliselle. Katolisessa kirkossa muuten sopii ottaa pelkkä leipäkin syistä, jotka ovat erittäin syvällisiä ja tarkkaan pohdittuja:

http://en.wikipedia.org/wiki/Transubstantiation

Siitä vain lukemaan; formaali muotoilu ilmeisesti vielä puuttuu ;)

Sinivihreä kirjoitti...

Jos katolinen ja ortodoksinen kirkko eivät luterilaista naispiispaa hyväksy vaan ”pahoittelevat”, se on heidän ongelmansa. Itse he loitontavat itsensä tällä kannanotollaan luterilaisuudesta, eivät päinvastoin. Ei kai ekumenia sitä vaadi, että eri kirkoilla pitäisi olla toistensa hyväksymät johtohenkilöt, joiden kriteerejä vanhoillisemmat katoliset ja ortodoksiet kirkot sitten sanelisivat, vai?

Kirkko tarvitsee henkilöitä, jotka pystyvät johtamaan sitä, riippumatta siitä ovatko he naisia vai miehiä. Toivottavasti katolinenkin kirkko joskus liberaalistuu mm. siten, että sallii miespuolisten pappiensa mennä naimisiin. Naispappeihin saattaa sen sijaan olla vielä vuosisatojen matka.

”Nainen vaietkoon seurakunnassa” –ajatus on sitä paitsi peräisin Paavalilta. Ei Jeesukselta. Millä tavalla voidaan taata, että Jumala oli/on samaa mieltä Paavalin kanssa? Millä perusteella Raamattua pitäisi pitää erehtymättömänä? Usko ja pelastus sen avulla on kristinuskossa tärkeää, ei Raamatun erehtymättömyys.