tiistai 7. huhtikuuta 2020

SMP


Laudeksen jälkeen seurailin ikkunan takana ruokailevaa, karanteenista vapautettua oravaa. Vesperin psalmi päättyi sanoihin "rikkainkaan ihminen ei ole ikuinen, eläinten tavoin hän lakkaa olemasta."

Smp:läisiä pidettiin aikoinaan jotenkin tyhminä. Itsekin taisin pitää, koska olin nuori ja hölmö ja yleinen eetos vain oli sellainen. Fiksuja olivat sellaiset, jotka olivat olevinaan sellaisia kertoen lennokkaita juttujaan televisiossa, radiossa ja lehdissä. Läheltä, elävästä elämästä, enemmän eläneitä ja kokeneempia fiksuja oli olevinaan aina vaikea löytää. Teinit on teinejä.

Olen melko varma, että historiaa tulee toteamaan maaseudun autioittamisen, betonilähiöihin asuttamisen, siirtolaisuuden Ruotsiin ja muut sellaiset asiat joita SMP politiikallaan vastusti vääriksi ja monin tavoin jopa tuhoisiksi valinnoiksi. Teollisuus automatisoitui, automatisoituu edelleen ja tarvitsee yhä vähemmän työvoimaa. Lähiöissä asutaan lähinnä asumistuella, eikä kukaan omista mitään. Ihmiset, jotka ovat töissä ovat joko palvelemassa valtion viroissa olevia tai sitten itse valtion viroissa. Ei siis mennyt täysin putkeen järkipolitiikan voitto SMP:n haihatteluista.

Ja pitää muistaa sekin - ja varsinkin se - että samana aikana ja saman huuman vallassa viimeiset arkipyhät poistettiin ja laulut vaihtuivat KOM-teatterin lauluiksi. Kommunismi ja kapitalismi syövät samaa kakkua, jonka nimi on Yksityisomistus.

Varmaankin taas on edessä jonkinlainen omaisuuksien uusjako. En aio ottaa siihen osaa. Esitän kuitenkin vilpittömän katumukseni siitä, että pidin muiden valopäiden tavoin smp:läisiä tyhminä.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mites se meni aikoinaan, se pilkkakirveiden juttu : SMP = Sirkka, Minä ja Pekka.

IDA kirjoitti...

Tuo taisi olla enemmän SMP:n loppuaikojen juttuja? En ole varma.