Autoilijat voisivat istuttaa puita tankkauksen yhteydessä.
Odotankin, että Juha Sipilä lyö minut tämän suurvaltahankkeen ritariksi, koska jo ennen hänen käskyään olen istuttanut metsään puita ja en oikeastaan yksityisautoile lainkaan, vaan käytän junaa ja linja-autoja matkustukseen. Tänään Lahteen, huomenna en tiedä minne jne...
Olen tähän valmis, jos ritarin ansioksi lasketaan noin 5000 kuussa puhtaana käteen.
Jokainen joka ottaa nämä suomalaisten poliitikkojen puheet vakavasti siltä pohjalta, että niiden takana olisi vilpitön halu suojella luontoa voi virkistää muistiaan vaikka - onneksi lopulta torpatun - jätevesiasetuksen ja tuulivoimalapäätösten taustoihin tutustumalla. Oleellista on myös huomata, että näiden poliitikkojen aikana on Suomesta kadonnut kyky rakentaa voimalaitoksia.
Itse en pidä pahana sitä, että luontoa suojellaan tai, että metsää istutetaan, mutta pidän pahana sitä, että rahantarpeen vuoksi nostetaan energiaverotusta naamioiden se valheellisesti operaatioksi, jolla suojellaan luontoa. Otetaan ikään kuin moraalisesti ylempi asema kansaan nähden, vaikka moiselle ei ole mitään perusteita. Mikäli poliitikot näkisivät itsensä vaikka vain Suomen kansan omaisuudenhoitajina ja kasvattaisivat sen mukaisen moraalisen selkärangan olisivat asiat varmasti paremmin kuin nyt, kun he yrittävät esittää jonkinlaisia maailmaa tuholta pelastavia visionäärejä, supersankareita, jotka ovat kuin eräänlaisia kömpelön sanamagian Hämähäkkimiehiä. Heillä itselläänkin olisi varmasti silloin parempi olo, koska rehellisyys aiheuttaa pidemmän päälle sellaistakin, että ei ole paha mieli.
Yleisemminkin ärsyttää nykyinen eetos, jossa hyväntekemisen nähdään tuovan taloudellisia voittoja, eikä uskalleta suoraan sanoa sen aiheuttavan kustannuksia, jotka pitää maksaa. Hyvän tekeminen maksaa aina ja sen pitääkin olla itseltä pois. Suomi, joka nousukauden huipulla ottaa velkaa kattaakseen budjettinsa ei ole kypsä tekemään hyvää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti