Puita istuttavat autoilijat

Suomesta on tulossa ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurvalta, sanoo pääministeri Juha Sipilä.

Autoilijat voisivat istuttaa puita tankkauksen yhteydessä.

Odotankin, että Juha Sipilä lyö minut tämän suurvaltahankkeen ritariksi, koska jo ennen hänen käskyään olen istuttanut metsään puita ja en oikeastaan yksityisautoile lainkaan, vaan käytän junaa ja linja-autoja matkustukseen. Tänään Lahteen, huomenna en tiedä minne jne...

Olen tähän valmis, jos ritarin ansioksi lasketaan noin 5000 kuussa puhtaana käteen.

Jokainen joka ottaa nämä suomalaisten poliitikkojen puheet vakavasti siltä pohjalta, että niiden takana olisi vilpitön halu suojella luontoa voi virkistää muistiaan vaikka - onneksi lopulta torpatun - jätevesiasetuksen ja tuulivoimalapäätösten taustoihin tutustumalla. Oleellista on myös huomata, että näiden poliitikkojen aikana on Suomesta kadonnut kyky rakentaa voimalaitoksia.

Itse en pidä pahana sitä, että luontoa suojellaan tai, että metsää istutetaan, mutta pidän pahana sitä, että rahantarpeen vuoksi nostetaan energiaverotusta naamioiden se valheellisesti operaatioksi, jolla suojellaan luontoa. Otetaan ikään kuin moraalisesti ylempi asema kansaan nähden, vaikka moiselle ei ole mitään perusteita. Mikäli poliitikot näkisivät itsensä vaikka vain Suomen kansan omaisuudenhoitajina ja kasvattaisivat sen mukaisen moraalisen selkärangan olisivat asiat varmasti paremmin kuin nyt, kun he yrittävät esittää jonkinlaisia maailmaa tuholta pelastavia visionäärejä, supersankareita, jotka ovat kuin eräänlaisia kömpelön sanamagian Hämähäkkimiehiä. Heillä itselläänkin olisi varmasti silloin parempi olo, koska rehellisyys aiheuttaa pidemmän päälle sellaistakin, että ei ole paha mieli.

Yleisemminkin ärsyttää nykyinen eetos, jossa hyväntekemisen nähdään tuovan taloudellisia voittoja, eikä uskalleta suoraan sanoa sen aiheuttavan kustannuksia, jotka pitää maksaa. Hyvän tekeminen maksaa aina ja sen pitääkin olla itseltä pois. Suomi, joka nousukauden huipulla ottaa velkaa kattaakseen budjettinsa ei ole kypsä tekemään hyvää.

Kissakin kiinnostui

Jännittävä havaita, että pop-musiikki pystyy vielä näinäkin päivinä herättämään moraalista tuohtumusta. Tässä valitettavasti pitää kuitenkin sanoa, että väärin tuohduttu.

Euroopan suurin natsien festivaali

Artikkelista tulevat mieleen nuoruuteeni ( tai oikeastaan lapsuuteeni ) sijoittuneet kampanjat, jolla estettiin Sex Pistolsin pääsy Suomeen ja kauhuelokuvien kieltäminen muuten kuin korkeintaan saksittuina. Molemmissa niissä suomalainen, vapaa media oli erittäin aloitteellinen ja oikeastaan tuotti valtiovallalle ja erilaisille vasemmistolaisille nuorisojärjestöille idean, että nyt on taas jotain joka on pakko sensuroida.

En tunne tuota musiikkigenreä, jota festivaaleilla esitetään, mutta vahvasti epäilen, että yhtyeet eivät ole poliittisesti kansallissosialisteja ja tuskin ne edes pyrkivät minkään poliittisen liikkeen luomiseen, tai edes sellaisen säestämiseen. Onhan koko popkulttuuri noin yleisestikin individualististen pellejen puuhaa.

Itse pidän ainakin yhdestä natsibändistä, eli kuusaalaisesta Mistreatista. Harvoin toki kuuntelen sitäkään, mutta jos haluan kuunnella hyvää punkrokkia, niin Mistreat on parasta mitä Suomessa on tarjolla. Rokissa on kyse eräänlaisesta kapinallisesta aktista enemmän kuin musiikista, enkä ainakaan itse usko sen kykyyn muuttaa ihmisten ideologisia näkemyksiä mihinkään suuntaan. Huonoimmillaan se on maailmankuvaa hajottavaa, parhaimmillaan se tuottaa todella hyviä, yksittäisiä lauluja; ja muutamalle teema-albumillekin voi arvoa antaa. Ongelma on ollut enemmän median vakava suhtautuminen poppiin erilaisine analysoivine kriitikoineen kuin pop itse. Poppia/rokkia ei ole koskaan syytä ottaa niin vakavasti, että maailmankuva muodostuisi sen antamien vaikutteiden perusteella. Ei sitä kuitenkaan kieltääkään pidä, koska pitäähän ihmisten pitää myös hauskaa.

Vaikka luonnollisesti itsekin tuomitsen kyseisen riettauden ja epäjumalanpalvonnan festivaalin näillä Plinio Corrêa de Oliveiran viisailla sanoilla rokin esihistorian ajoilta:

"Vallankumouksellinen prosessi ihmissielussa ... on aivan viimeaikaisissa sukupolvissa tuottanut uudenlaisen luonteenlaadun, joka näkyy erityisen selvänä rock and roll –musiikin hypnotisoimissa nuorissamme. Tätä sielullista tyyppiä luonnehtivat spontaanit psykologiset primäärireaktiot, joita järki ei kontrolloi ja joihin efektiivisellä tahdollakaan ei näytä olevan mitään osallisuutta, sekä fantasian ja ”elämyksellisten” kokemusten ylivalta todellisuuden systemaattiseen analyysiin nähden. Tämä kaikki on mitä suurimmassa määrin seurausta sellaisesta pedagogisesta kulttuurista, joka käytännössä viittaa kintaalla niin logiikan roolille kuin tahdon koulimisenkin merkitykselle kasvatustyössä."

En kuitenkaan olisi valmis kieltämään tai varsinkaan ideologisoimaan mitään kyseistä musiikkia esittävää festivaalia tai muuta tilaisuutta.

Vääryys ja vilppi

Hallitus kiristää alkoholiveroa. Korotus aiotaan painottaa viineihin, olueen ja mietoihin juomiin yleensä. Korotuksen taustalla kaksi syytä: Suomalaisten alkoholinkulutus on laskenut ja vähintään sama verokertymä kuin ennenkin on saatava kasaan. Toiseksi panimotoiminta on riippumatonta liiketoimintaa, jossa toimivat yksityisyrittäjät eivät ole sidoksissa valtion itseltään yksityistämään, ja sitä rahoittamalla säätelemään liike-elämään, eivätkä suoraan valtioon, joten heitä on helppo verottaa. On olemassa vaara, että panimotoiminnassa joku vaurastuisi olematta Kokoomuksesta tai Keskustasta riippuvainen, joten vaara on torjuttava verottamalla.

Enemmän kuin raha tässä(kin) päätöksessä häiritsee eniten sen valheellisuus. Hallituspuolueet tulevat edelleen esittämään kuinka he vapauttivat alkoholipolitiikkaa, vaikka tällä päätöksellä he tosiasiassa kiristävät sitä. Koska elämme demokratiassa voi hyvin sanoa, että me valehtelemme itsellemme, teemme itsellemme vääryyttä ja vilppiä, aina vain uudestaan laskemalla nämä helppoheikit kuin koirat veräjästä heidän toimiaan kyseenalaistamatta ja mikä pahinta: aina vain uudelleen äänestämällä heidät tekemään kepposiaan.

Elämme siis aika syvässä itsepetoksessa.

On totta, että alkoholi, kuten mikä tahansa maallinen nautinto, voi olla väärä jumala, joka vie ihmisen mennessään palvomaan itseään ja tyydyttämään vain omaa nautinnonhaluaan, mutta tätä se ei ole yleisesti. Paljon vakavampi ja uhkaavampi väärä jumala on se, että me annamme hallita itseämme näin valheellisella tavalla tekemättä asialle mitään. Näin teemme, vaikka kaikki tiet vaikuttaa asioihin demokraattisesti ovat edelleen auki. PS:kin oli osoittautua täysin valheelliseksi puolueeksi, mutta yksi sen sloganeista pitää täysin paikkansa: "Sitä saa mitä tilaa." Poliittisen puolueen tärkein tehtävä olisi olla valehtelematta, jotta kansalainen tietäisi mitä hän tilaa.

Ja tietenkään meidän ei pidä viinistä murehtia. Sitä voi valmistaa itsekin, jos se välttämätöntä on.

Todellinen pahuus

Olisi ehkä tekopyhää jatkaa tälläista sarjaa etsien lehtien uutisia ja jättäen kokonaan huomiotta se kuinka Saatana juoksentelee irrallaan kirkon ytimessä. Sehän se varsinainen skandaali kuitenkin on ja siitä tulee kaiken muun, toivottavasti vakavamman ja tervehdyttävämmän toiminnan, lisäksi vielä myös postmoderni klikkikohu. Toisaalta en ole kypsä käsittelemään asiaa mitenkään syvällisemmin, koska tietopohjani on se mitä itse saan lukea. Linkitänkin tämän loppuun kaksi laajaa suomenkielistä tekstiä, jotka liitteineen kertovat perinpohjaisesti mistä on kysymys ja joiden esittämistä näkemyksistä olen täysin samaa mieltä.

Lyhyesti viimeisestä, joka toivottavasti myös tervehdyttää kirkon tilaa: Arkkipiispa Viganò julkaisi viime lauantaina kirjeen, joka sisältää erittän vakavia syytöksiä Kirkon hierarkian korkeimpia tasoja edustavia henkilöitä kohtaan liittyen seksuaalisten hyväksikäyttötapausten peittelyyn ja myös seksuaalisen hyväksikäytön harjoittamiseen. Viganòn kirje on ilmeisen uskottava, koska asemansa vuoksi hänellä on ollut pääsy kaikkiin niihin tietoihin, jotka hän kirjeessä julkistaa, eikä hänellä eläkeläisenä ole mitään asemaan liittyvää syytä valehdella mistään. Viganò kehottaa kirjeessään paavia ja kaikki niitä piispoja, jotka näihin todella hämäriin, opillisesti ajatellen suurinpiirtein saatananpalvontaan verrattaviin touhuihin ovat osallistuneet eroamaan toimistaan. Kehotus on näillä tiedoilla erittäin perusteltu.

Oskari Juurikkalan kirjoitukset aiheesta:

Kirkon hyväksikäyttöskandaalit - saako puhua avoimesti?

McCarrick, Viganò ja hyväksikäyttöskandaalit: Mitä paavi Franciscus tiesi ja teki?

Sininen hetki

Ulkoministerin pohdintoja.

Olemme Timo Soinin kanssa veljiä Kristuksessa ja vihollisia politiikassa. Edellinen tietenkin on tärkeämpää, mutta jälkimmäinen ehkä aktiivisempaa toiminnallisesti. Kolmas leikkauskohta välillämme on, että meistä kumpikaan tuskin tulee päätymään kuvassa näkyvän kaltaiseen sankarihautaan. Siinä se sitten onkin. Pyhimyksiksi meidän molempien tietysti olisi syytä tähdätä, mutta se tavoite tuskin täyttyy, ellei sitten todella vakavasti ontuen.

Etäisyys on hyvästä. Politiikka ei ole mikään seurakunta. Nykyisin Perussuomalaisen kenttäväen on hyvä ja mukava kasata telttoja, jakaa lehtiä, osallistua tapaamisiin ja kokouksiin ja tehdä vaalityötä ilman mitään riitaa, kateutta, vihaa, toraa, eripuraisuutta, eriseuraisuutta ja pahansuomuutta ja toivon, että siellä vihollislinjan toisella puolella on sama juttu. Puolueen toimintailmapiiri on silminnähden parantunut, kun johdosta ovat lähteneet ne, joiden ohjelmalliset tavoitteet olivat jotain muuta kuin puolueen kenttäväen ja äänestäjien tavoitteet. Maallisia kuninkaita ei pitäisi palvoa lainkaan, eikä heille pidä uhrata aikaansa, kuin siinä mikä on välttämätöntä ja hyväksi yhteisön hyvinvoinnille. Nykyisin varmasti molemmissa puolueissa kenttäväki kokeekin tekevänsä työtä itsensä ja puolueen yhteisten tavoitteiden hyväksi. Mikä on hieno asia.

Soinin jutussa esittämistä näkemyksistä olen samaa mieltä. Juttu on yleisesti ihan hyvä ja asiallinen, joten tavoitteeni kommentoida päivittäin jotain absurdin postmodernia klikkiotsikkojuttua epäonnistui heti kättelyssä. Sen tuosta voisi järjettömyytenä poimia kuinka edes sen vihjaaminen, että March for Lifen tavoitteet olesivat jotenkin Suomen ulkopoliitikan vastaisia on täysin järjenvastaista ja politiikan väärinymmärtämistä.

Afrikkalaisten maiden kanssa käytävään kauppaan panostaminen on tärkeä asia. Sen pitäisi tapahtua niin, että afrikkalaiset maat saisivat rauhassa rakentaa omat sosiaaliset rakenteensa ilman, että kaikkien muiden päälle siellä olisimme vielä me suomalaiset sähläämässä niiden muuttamisessa mieleisiksemme. Tekniikka ja taitoa, joita tarvitaan noiden rakenteiden tukemiseen meidän tulee myydä, mutta ennen kaikkea pitää huoli siitä, että siinä vaiheessa kun ostaja niitä tarvitsee meillä on vielä myös jotain mitä myydä. Siinä suhteessa ei tällä hetkellä näytä erityisen hyvältä. Henkilökohtaisesti suosin nykyisin Kiinan kauppaa ja oikeastaan uskon Kiinan hoitavan suhteet Afrikkaan paremmin afrikkalaisten itsensä hyödyksi kuin mitä läntiset toimijat ovat tehneet. Tässä mielessä Suomen kannattaisi yhdä edelleen lämmittää suhteitaan Vietnamiin. Tämä tällaisena ulkopoliittisena neuvona.

Athletic Club kohtaa tänään kotonaan Huescan. Ottelu alkaa kello 23:00:00 Suomen aikaa. Saksassa on käynnissä suuri mielenosoitus, jossa kohdataan politiikan tämän ajan tärkeimmällä jakolinjalla. Toivottavasti se sujuu rauhallisesti.

14. Helluntain jälkeinen sunnuntai

Galatalaiskirje 5. 16 - 24.

Mutta minä sanon: vaeltakaat Hengessä, niin ette lihan himoa täytä; Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan: nämät ovat vastaan toinen toistansa, niin ettette tee, mitä te tahdotte. Mutta jos te Hengeltä hallitaan, niin ette ole lain alla. Mutta lihan työt ovat julkiset, kuin on huoruus, salavuoteus, saastaisuus, haureus, Epäjumalain palvelus, noituus, vaino, riita, kateus, viha, torat, eripuraisuus, eriseura, pahansuomuus, murha, juopumus, ylönsyömyys ja muut senkaltaiset, joista minä teille edellä sanon, niinkuin minä ennenkin sanonut olen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ei pidä Jumalan valtakuntaa perimän. Mutta Hengen hedelmä on: rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävyys, hyvyys, usko, hiljaisuus, puhtaus. Senkaltaisia vastaan ei ole laki. Mutta jotka Kristuksen omat ovat, ne ovat ristiinnaulinneet lihansa, himoin ja haluin kanssa.

Matteuksen evankeliumi 6. 24 - 33.

Ei kenkään voi palvella kahta herraa; sillä taikka hän tätä vihaa ja toista rakastaa, taikka hän tähän suostuu ja toisen ylönkatsoo. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa. Sentähden sanon minä teille: älkäät murehtiko henkenne tähden, mitä te syötte ja mitä te juotte, eikä ruumiinne tähden, millä te teitänne verhootte. Eikö henki enempi ole kuin ruoka? ja ruumis parempi kuin vaate Katsokaat taivaan lintuja, ei he kylvä eikä niitä, ei myös kokoa riiheen, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii heidät. Ettekö te paljoa enempi ole kuin he? Mutta kuka teistä voi surullansa lisätä yhden kyynärän pituudellensa? Ja mitä te surette vaatteista? Katsokaat kukkasia kedolla, kuinka he kasvavat: ei he työtä tee, eikä kehrää. Kuitenkin sanon minä teille, ettei Salomon kaikessa kunniassansa ollut niin vaatetettu kuin yksi heistä. Jos Jumala näin vaatettaa pellon ruohon, joka tänäpänä seisoo ja huomenna pätsiin heitetään, eikö hän paljoa enemmin teidän sitä tee, te vähäuskoiset? Älkäät siis surulliset olko, sanoen: mitä me syömme, taikka mitä me juomme? eli millä me meitämme verhoomme? Sillä kaikkia näitä pakanat etsivät; sillä teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkia näitä tarvitsevan. Vaan etsikäät ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, ja niin kaikki nämät teille annetaan.

Jatkuvuus

Suomalainen mediailmasto on nykyisin niin mielipuolista, että siitä ei voi oikein kirjoittaa parodiaa, satiiria, ironiaa, tai lempää komediaa, koska se itsessään on jo kaikkea noita liikuttavan pateettisella tunteellisuudella vuorattuna, valmiina pakettina. Sen voi oikeastaan pysäyttää siihen kuvaan, jossa eduskunta hartaan kunnioittavasti hiljentyy sanan ääreen Jani Toivolan vaatiessa traslakia. Odotetaan aikoja parempia.

Osittain siitä tämä pitkähkö hiljaisuus. Ja toisaalta siitä, että en ole seurannut ajankohtaisia tapahtumia juuri lainkaan muualta kuin sosiaalisen median kautta. Se on minusta huomattavasti parempi, toimivampi ja nopeampi tapa pysyä kärryillä kuin perinteisen median seuraaminen. Ja tietysti olen myös sitä mieltä, että olemme kärryillä, joilla ei ole mitään järkeä pysyäkään. Politiikassa tietysti tapahtuu myös asiallisia asioita, mutta en ole PS:n mainostoimisto kuitenkaan ja mikäli politiikassa positiivista ja rakentavaa kerrottavaa löytyy se lähes poikkeuksetta liittyy PS:n kannanottoihin, toimintaan ja tulevaan ohjelmaan. Toisto on mestaruuden äiti, mutta ehkä liika olisi liikaa.

Eilen kuitenkin hieman hämmentyneenä iltamessun jälkeen havaitsin, että kirjoittamisella yleensä voi olla myös positiivisia vaikutuksia.

Kehittelin sellaisen idean, että julkaisen sunnuntaisin vanhan 1962 messukirjan lukukappaleen ja evankeliumitekstin ja yritän sitten viikolla päivittäin kirjoittaa jostain räiskyvän postmodernista klikkejä kalastavasta, sen päiväisestä uutisesta ( mieluiten poliittisesta sellaisesta ) jollain tavoin niiden valossa. Käytän raamatunteksteissä Bibliaa, koska messukirja on vanha ja koska se kai on suomalaista käännöksistä lähimpänä Vulgataa. En yhtään tiedä mitä tästä tulee, mutta epäonnistuminen on tietysti varmaa. Katsellaan.

Myös Athletic Bilbaon kausi on alussa. Veikkaisin tälle kaudelle sijoitusta, joka takaa pääsyn Mestareiden liigaan. Ainakaan sunnuntain pelejä en kuitenkaan raportoi niin sanotusti livenä, mutta kautta voisi seurata muuten entiseen tapaan.