Näillä mennään

Aion huomenna allekirjoittaa ehdokassitoumuksen ja rupean ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa.Käyn matalan profiilin kampanjan, jonka ydinkohdat on esitetty tuossa yllä olevassa laulussa aika ytimekkäästi. Syyskuusta eteenpäin tulen mobilisoimaan tämän blogin eräänlaiseksi propagandakoneistoiksi, jossa Maon alistamat kiinalaisarmeijat tulevat tekemään ilmaista työtä puolestani. En siis voi kuin voittaa.

Kirkkkovuoden 17. sunnuntai

(2. Kun. 4: 42 - 44)
 Baal-Salisasta tuli mies, joka toi uutisleipää Jumalan miehelle. Hän toi kaksikymmentä ohraleipää, ja pussissa hänellä oli uutta viljaa. Elisa sanoi palvelijalleen: "Anna nämä väelle ateriaksi." "Kuinka minä voin jakaa tästä sadalle miehelle?" palvelija kysyi. Elisa vastasi: "Jaa ne heille syötäväksi, sillä näin sanoo Herra: 'Ruoka riittää, ja sitä jää ylikin.'" Palvelija jakoi väelle ruoan, ja he söivät, ja siitä jäi ylikin, niin kuin Herra oli sanonut.

(Ef. 4: 1 - 6)
Minä, joka olen Herran vuoksi vankina, kehotan teitä siis elämään saamanne kutsun arvoisesti, aina nöyrinä, lempeinä ja kärsivällisinä. Auttakoon rakkaus teitä tulemaan toimeen keskenänne. Pyrkikää rauhan sitein säilyttämään Hengen luoma ykseys. On vain yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin myös se toivo, johon teidät on kutsuttu, on yksi. Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste! Yksi on Jumala, kaikkien Isä! Hän hallitsee kaikkea, vaikuttaa kaikessa ja on kaikessa.

(Joh. 6: 1 - 15)
Tämän jälkeen Jeesus lähti Galileanjärven eli Tiberiaanjärven toiselle puolen. Häntä seurasi suuri väkijoukko, sillä ihmiset olivat nähneet tunnusteot, joita hän teki parantamalla sairaita. Jeesus nousi vuorenrinteelle ja asettui opetuslapsineen sinne istumaan. Juutalaisten pääsiäisjuhla oli lähellä. Jeesus kohotti katseensa ja näki, että suuri ihmisjoukko oli tulossa. Hän kysyi Filippukselta: "Mistä voisimme ostaa leipää, että he saisivat syödäkseen?" Tämän hän sanoi koetellakseen Filippusta, sillä hän tiesi kyllä, mitä tekisi. Filippus vastasi: "Kahdensadan denaarin leivistä ei riittäisi heille edes pientä palaa kullekin." Silloin eräs opetuslapsi, Simon Pietarin veli Andreas, sanoi Jeesukselle: "Täällä on poika, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa. Mutta miten ne riittäisivät noin suurelle joukolle?" Jeesus sanoi: "Käskekää kaikkien asettua istumaan." Rinteellä kasvoi rehevä nurmi, ja ihmiset istuutuivat maahan. Paikalla oli noin viisituhatta miestä. Jeesus otti leivät, kiitti Jumalaa ja jakoi leivät syömään asettuneille. Samoin hän jakoi kalat, ja kaikki saivat niin paljon kuin halusivat. Kun kaikki olivat kylläisiä, Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Kerätkää tähteeksi jääneet palaset, ettei mitään menisi hukkaan." He tekivät niin, ja viidestä ohraleivästä kertyi vielä kaksitoista täyttä korillista palasia, jotka olivat jääneet syömättä. Kun ihmiset näkivät, minkä tunnusteon Jeesus teki, he sanoivat: "Tämä on todella se profeetta, jonka oli määrä tulla maailmaan." Mutta Jeesus tiesi, että ihmiset aikoivat väkisin tehdä hänestä kuninkaan, ja siksi hän vetäytyi taas vuorelle. Hän meni sinne yksin.

Feministiteologit

Harvinaisen hyvä lehtiartikkeli:

Onko tarkoitus suojella ihmistä vai uskontoa.

En itse kyllä allekirjoittaisi tuota sellaisenaan, mutta pidän näissä nykyisissä oloissa aika hienona, että Suomen Kuvalehti on valtamedian edustajana julkaissut tuon. Feministeiltä menevät tuossa, vaikka ovatkin periaatteessa itse asiassa oikeassa, taas kerran yksityinen ja yleinen sekaisin. Muuten kyllä täydet pointsit.

Mulla on jo ne kaikki

Tampereen taisteleva työläisnuoriso on jälleen valitettavalla tavalla ajastaan jäljessä:

Poliisi ja kadunvaltaajat ottivat yhteen Tampereella. 

Mielenosoituksessa vaadittiin tilaa vapaalle olemiselle, epäkaupalliselle kulttuurille ja elämälle ilman autoa. Itse olen saavuttanut nuo kaikki täysin tyynen rauhallisesti osoittamatta mieltäni koskaan missään. Väitän, että ne ovat kenen tahansa muunkin suomalaisen saavutettavissa aivan helposti. Ei oikeastaan tarvitse edes yrittää. Eli malttia vain siellä yhteiskunnallista sortoa kokevassa luokassa.

Turhaa touhua

Ei pitäisi katsoa uutisia, koska niistä saa lähinnä vain värittynyttä ja väärää tietoa. Toisaalta, kun nyt sattui olemaan televisio auki.

MTV3 uutisoi Kymmenen uutisissa kuinka Iiro Rantanen boikotoi Venäjää, eikä esiinny siellä, koska näyttää siltä, että Pussy Riot - yhtyeen tutkintavankeuden pidentäminen on jo ihan taiteilijoiden kimppuun käymistä. Uutisessa kuitenkin unohdettiin se, että Pussy Riot - yhtyeelle korkeinta mahdollista rangaistusta ei vaadi Venäjä hallitus, vaan ortodoksinen kirkko patriarkka Kirilin johdolla. Ja minustakin jopa perustellusti. Mikäli Iiro Rantanen, joka omien sanojensa mukaan ei pelkää Venäjää, menisi esittämään vastaavan "taiteellisen" performanssin Uspenskin katedraaliin paaston aikana, niin hän varmaan itsekin hyväksyisi itselleen siitä myös jonkinlaisen maallisen rangaistuksen.

Vanha juttu.

Toisaalta onhan itse Madonnakin arvostellut Venäjän hallitusta tästä. Miksi eivät siis muutkin muusikot.

P.S.

Kantaaottavien suomalaismuusikoiden tukiryhmät ovat jo aloittaneet protestinsa Ukrainassa:

Pappi laitapakkina.

1 piste edistykselle

Käväisin lonkan magneettikuvauksessa. Varsin mielenkiintoinen ja hauskakin kokemus. Ensinnäkään en osannut aavistaa, että tällaisia kuvauksia tehdään rekan perävaunussa. Kyseisellä firmalla on yhdeksän tällaista vaunua, jotka operoivat koko Suomen alueella Rovaniemeltä Helsinkiin. Auto oli parkkeerattu kadulle fysikaalisen huoltolan eteen, eli suoraan jalkakäytävältä vain vaunuun ja kuvausputkeen.

Putkessa ei ollut paljon katseltavaa, mutta kuvaussarjojen, joita tehtiin useita eri pituisia, äänet muistuttivat hieman kraftwerktyyppistä, meditatiivista komppia. Mikäli joku vaivautuisi säveltämään sopivat melodiat niiden päälle ja syöttämään ne korville laitettuihin kuulosuojaimiin kuvaussarjojen aikana, niin siitä voisi tulla jopa innovatiivinen brandihitti, jota varmaankin tuhannet bisnesenkelit olisivat valmiita startupvaiheessa rahoittamaan. Itselläni ei tietenkään ollut edes rahapussia, eikä siten henkilöllisyystodistustakaan mukana - minun uskottiin olevan minä, koska muistin henkilötunnukseni ulkoa - joten en voinut tarttua heti rahoitustoimiin. Niin tai näin, katson tuon idean julkistettuani kuitenkin suorittaneeni jälleen kerran yhden Suomen maabrandityöryhmän meille kansalaisille määräämistä tehtävistä.

Ilman muuta on selvää, että ennen kaikki oli paremmin. Tällaisissa tapauksissa kuitenkin olisi keskiajalla käynyt niin, että lonkkani olisi vain junnuna jotenkin runnottu paikoilleen ja olisin saanut lopun ikäni kinkata joidenkin keppien varassa. Olisiko se sitten ollut huono juttu? Ei välttämättä, mutta annetaan nyt kuitenkin otsikon mukaisesti edistykselle yksi piste.

Euro

Euron alkuasetelmahan oli se, että luodaan uusi maailmanvaluutta ja vahva talousalue kilpailemaan Kaukoidän ja USA:n kanssa, sekä voittamaan ne. Nyt näyttää kyllä siltä, että Kaukoitä ja USA ovatkin ottaneet haasteen vastaan.

Itsehän en talouspolitiikasta välitä ja suurten linjojen "analyysini" voi olla vääräkin. Euroon vasten tahtoani sidottuna luotan kuitenkin henkilökohtaisessa taloudessani lähinnä vain siihen, että kun ei ole rahaa eikä velkaa niin ei mitään voida viedäkään.

Kirkkovuoden 16. sunnuntai

(Jer. 23: 1 - 6)
Voi paimenia, jotka hukuttavat ja hajottavat minun laitumeni lampaat, sanoo Herra. Sentähden näin sanoo Herra, Israelin Jumala, paimenista, jotka kaitsevat minun kansaani: Te olette hajottaneet minun lampaani ja karkoittaneet ne pois ettekä ole pitäneet niistä huolta. Katso, minä pidän huolen teidän pahain tekojenne rankaisemisesta, sanoo Herra. Ja minä kokoan lampaitteni tähteet kaikista maista, joihin olen ne karkoittanut, ja tuon ne takaisin laitumelleen, ja ne ovat hedelmälliset ja lisääntyvät. Ja minä herätän heille paimenia, ja ne kaitsevat heitä; eivät he enää pelkää eivätkä säiky, eikä heistä yhtäkään puutu, sanoo Herra. Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä herätän Daavidille vanhurskaan vesan; hän on hallitseva kuninkaana ja menestyvä, ja hän on tekevä oikeuden ja vanhurskauden maassa. Hänen päivinänsä pelastetaan Juuda ja Israel asuu turvassa. Ja tämä on hänen nimensä, jolla häntä kutsutaan: 'Herra on meidän vanhurskautemme.'

(Ef. 2: 13 - 18)
Mutta nyt, kun olette Kristuksessa Jeesuksessa, olette te, jotka ennen olitte kaukana, päässeet lähelle Kristuksen veressä. Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden, kun hän omassa lihassaan teki tehottomaksi käskyjen lain säädöksinensä, luodakseen itsessänsä nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi, tehden rauhan, ja yhdessä ruumiissa sovittaakseen molemmat Jumalan kanssa ristin kautta, kuolettaen itsensä kautta vihollisuuden. Ja hän tuli ja julisti rauhaa teille, jotka kaukana olitte, ja rauhaa niille, jotka lähellä olivat; sillä hänen kauttansa on meillä molemmilla pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö.

(Mark. 6: 30 - 34)
Ja apostolit kokoontuivat Jeesuksen tykö ja kertoivat hänelle kaikki, mitä olivat tehneet ja mitä olivat opettaneet. Niin hän sanoi heille: "Tulkaa te yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levähtäkää vähän." Sillä tulijoita ja menijöitä oli paljon, ja heillä ei ollut aikaa syödäkään. Ja he lähtivät venheellä autioon paikkaan, yksinäisyyteen. Ja he näkivät heidän lähtevän, ja monet saivat siitä tiedon ja riensivät sinne jalkaisin kaikista kaupungeista ja saapuivat ennen heitä. Ja astuessaan maihin hän näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä sääliksi, koska he olivat niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta, ja hän rupesi opettamaan heille moninaisia.

Mitä vihreät ovat

Mielestäni tämä lehtijuttu summaa aika hyvin kasaan sen, mitä vihreästä liikkeestä on tullut:

Normirasismia

Ei oikeastaan tarvitse edes vastustaa heitä, koska he tekevät sen itse. Kommarit.

Kirkkovuoden 15. sunnuntai

( Am. 7: 12 - 15)
Aamokselle Amasja sanoi: "Näkijä, mene tiehesi ja palaa Juudaan! Profetoi siellä ja hanki leipäsi siellä! Betelissä et enää profetoi. Tämä on kuninkaan pyhäkkö ja valtakunnan temppeli!" Aamos vastasi hänelle: "En ole profeetta enkä profeetan oppilas, vaan karjankasvattaja ja metsäviikunoiden viljelijä. Herra otti minut laumojeni keskeltä ja sanoi minulle: 'Mene ja julista kansaani Israelia vastaan!'

(Ef. 1: 3 - 14)
Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Hän on siunannut meitä kaikella Hengen siunauksella, taivaallisilla aarteilla Kristuksessa. Jo ennen maailman luomista hän on valinnut meidät Kristuksessa olemaan edessään pyhiä ja nuhteettomia Kristuksesta osallisina. Rakkaudessaan hän näki hyväksi jo edeltä määrätä meidät yhteyteensä, omiksi lapsikseen, Jeesuksen Kristuksen tähden. Ylistetty olkoon hänen armonsa kirkkaus, kun hän antoi meille rakkaan Poikansa! Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto. Näin Jumala on antanut armonsa rikkauden tulla runsaana osaksemme ja suonut meille kaikkea viisautta ja ymmärrystä. Hän on ilmaissut meille tahtonsa salaisuuden, sen Kristusta koskevan suunnitelman, jonka hän oli nähnyt hyväksi tehdä ja joka oli määräajan tullessa toteutuva: hän oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaiken, mitä on taivaassa ja maan päällä. Jumala on myös antanut Kristuksessa meille perintöosan, niin kuin hän oli suunnitellut ja ennalta määrännyt -- hän, joka saattaa kaiken tapahtumaan tahtonsa ja päätöksensä mukaisesti. Siksi meidän, jotka olemme jo ennalta saaneet panna toivomme Kristukseen, tulee elää Jumalan kirkkauden ylistykseksi. Kristukseen tekin nyt uskotte kuultuanne totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin. Häneen uskoessanne te myös olette saaneet luvatun Pyhän Hengen sinetiksenne. Se on meidän perintöosamme vakuutena, joka takaa meille lunastuksen, Jumalan kirkkauden ylistykseksi.

(Mark. 6: 7 - 13)
Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan luokseen lähettääkseen heidät matkaan. Heidän tuli lähteä kaksittain, ja hän antoi heille vallan ajaa ihmisistä saastaisia henkiä. Hän kielsi heitä ottamasta mukaan muuta kuin sauvan: ei leipää, ei laukkua eikä rahaa vyöhön. Sandaalit he saivat ottaa, mutta eivät pukea ylleen kahta paitaa. Ja hän sanoi heille: "Mihin taloon majoituttekin, jääkää asumaan sinne lähtöönne saakka. Jos teitä jossakin paikassa ei oteta vastaan eikä kuunnella, lähtekää sieltä ja pudistakaa pöly jaloistanne. Tämä on oleva todiste heitä vastaan." Niin opetuslapset lähtivät matkaan ja julistivat, että kaikkien tuli kääntyä. He karkottivat monta pahaa henkeä sekä voitelivat öljyllä sairaita ja paransivat heidät.

Kirkkovuoden 14. sunnuntai

(Hes. 2: 2 - 5)
Hänen puhuessaan minuun tuli henki, se nosti minut seisomaan, ja minä kuulin hänen puhuvan minulle. Hän sanoi: "Ihminen, minä lähetän sinut israelilaisten luo,* noiden kapinallisten pariin, jotka ovat nousseet minua vastaan. Alusta alkaen he ja heidän isänsä ovat olleet minulle uskottomia. Minä lähetän sinut ihmisten luo, joilla on kovat kasvot ja taipumaton sydän. Sinun tulee sanoa heille: 'Näin sanoo Herra Jumala.' Kuulkoot tai olkoot kuulematta -- he ovat uppiniskaista kansaa -- he tulevat kuitenkin tietämään, että heidän keskellään on ollut profeetta.

(2. Kor. 12: 7 - 10)
Jotta nämä valtavat ilmestykset eivät tekisi minua ylpeäksi, olen saanut pistävän piikin ruumiiseeni, Saatanan enkelin kurittamaan itseäni, etten ylpistyisi. Olen kolme kertaa pyytänyt Herralta, että pääsisin siitä. Mutta hän on vastannut minulle: "Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa." Sen tähden ylpeilen mieluimmin heikkoudestani, jotta minuun asettuisi Kristuksen voima. Siksi iloitsen heikkoudesta, loukkauksista, vaikeuksista, vainoista ja ahdingoista, joihin joudun Kristuksen tähden. Juuri heikkona olen voimakas.

(Mark 6: 1 - 6)
Jeesus lähti sieltä ja tuli kotikaupunkiinsa, ja opetuslapset olivat hänen kanssaan. Kun tuli sapatti, hän ryhtyi opettamaan synagogassa, ja häntä kuunnellessaan monet kyselivät hämmästyneinä: "Mistä hän on saanut tämän kaiken? Mikä on tämä viisaus, joka hänelle on annettu? Mitä ovat nuo voimateot, jotka tapahtuvat hänen kättensä kautta? Eikö tämä ole se rakennusmies, Marian poika, Jaakobin, Joosefin, Juudaksen ja Simonin veli? Täällä hänen sisarensakin asuvat, meidän keskuudessamme." Näin he torjuivat hänet. Jeesus sanoi heille: "Missään ei profeetta ole niin väheksytty kuin kotikaupungissaan, sukulaistensa parissa ja omassa kodissaan." Niinpä hän ei voinut tehdä siellä yhtään voimatekoa; vain muutamia sairaita hän paransi panemalla kätensä heidän päälleen. Ihmisten epäusko hämmästytti häntä. Hän kulki sitten kylästä kylään ja opetti.

Kommenttia kommentin perään

Kommentoin tässä osaa kommentista johon törmäsin Kotimaa24 - sivustolla. En nyt usein tee näin, mutta tässä(kin) tapauksessa rennon kommentin heittäminen itse keskusteluun olisi varmasti vain johtanut vain väärinymmärryksen syvenemiseen.

"...


Fransiskaanit on hyvä esimerkki katolisen kirkon historiasta. Liike ei alistunut Roomalle, vaikka kuuluikin Rooman kirkkoon. Rooman piti luoda Jesuiittaveljeskunta kilpailemaan fransiskaanien vastapainoksi.

Fransiskaaneista tuli mm. Euroopan tieteiden nousun (uuden tietoteoreettisen linjan luoja) primus motor.... ja protestanttisen liikkeen ensimmäisiä ITUJA ."

Vaikka koko kommentin idean kanssa olinkin pitkälle samaa mieltä, niin tuossa katkelmassa tiivistyy minusta paljon siitä mitä keskusteluissa yleensäkin on väärin. Koko keskustelu käsitteli luterilaisen kirkon hajaantumista. Miksi tilanne piti yleensäkään ulkoistaa? Se toimisi, jos esimerkki olisi oikein ja toisi valoa nykyiseen, keskustelun käsittelemään tilanteeseen, mutta kun se ei ole. Ensinnäkin fransiskaanit perustettiin noin 300 vuotta ennen jesuiittoja. Rooma ei perustanut kumpaakaan, kuten se ei yleensäkään perusta sääntökuntia. Jesuiittojen perustamisen aikana oli jo monia vakiintuneita sääntökuntia, eikä fransiskaaneilla ollut mitään erityistä valta-asemaa - mikä ei muuten ole sääntökuntien tarkoituskaan - joka olisi vaatinut vastapainoa. Ja jos olisikin ollut ei Rooma olisi perustanut mitään sääntökuntaa, vaan toiminut kirkkona ja hajottanut fransiskaanit. Käsittääkseni kenelläkään ei kuitenkaan ollut jesuiittojen perustamisen aikoihin yhtään mitään fransiskaaneja vastaan, paitsi niillä protestanteilla, jotka ajoivat fransiskaaneja pois valta-alueiltaan, kuten Suomesta ja Ruotsista. Jesuiittojen suora paavinalaisuus oli heidän perustajiensa ja varsinkin pyhän Ignatius Loyolan oma idea, johon Rooma ei välttämättä suhtautunut erityisen myötäsukaisesti, mutta hyväksyi sen lopulta. Fransiskaanit, kuten muutkin sääntökunnat, noudattivat omia sääntöjään ollen paikallisten piispojen alaisia. Jesuiitat siis poikkesivat tässä ollen suoraan paavin alaisia, mutta ei heitä luotu Roomassa fransiskaanien vastapainoksi, eikä heitä yleensäkään luotu, vaan he perustivat itse itsensä.

Fransiskaanien merkitys tieteelle on tietenkin suuri ja niin on jesuiittojenkin. Fransiskaanien näkeminen protestanttisen liikkeen ituna, on kuitenkin ehkä jopa loukkaus heitä vastaan. En nyt väitä, että protestantit olisivat olleet puhtaasti väärässäkään, mutta jos katsoo protestanttisten kirkkojen nykyistä tilaa, niin eikö juuri se ole jatkuvaa hajoamista erilaisten oikeaoppisten piireihin ja eikö se jo itsessään kerro jotain jostain? Kysyn vaan. Fransiskaanit tuskin pitäisivät ilona, että heidän nähtäisiin olevan sen ituina.

Väite, että fransiskaanit eivät alistuneet Roomalle on väärä. Kahdentoista apostolin opetus ( noin vuodelta 100 ) toteaa: "Niin kuin tämä leipä oli hajallaan vuorilla ja koottiin yhteen, niin koottakoon kirkko maailman ääriltä valtakuntaasi." Jos tämä valtakunta olisi jatkuvaa kiistelyä siitä kuka saa mitkäkin määrärahat, niin olisihan se varmasti ajallisesti kiinnostavaa, mutta tuskin kukaan sitä ikuisesti jaksaisi. Ehkä juuri se olisikin helvetti; olla ikuisesti kiistelemässä näistä. Uskallan väittää, että siihen pyhä Fransiscus ei pyrkinyt, eivätkä ole pyrkineet fransiskaanit koskaan.

Hyökkäys ja puolustus

Itse en yleensä jaksa hyökkäillä tai puolustaa ja vaikka nämä kaksi asiaa, jotka tässä rinnastan, ovat jonkinlaisessa keskiössä niiden asioiden kanssa, joista olen aika paljon puhunut; eli maahanmuuttopolitiikka ja uskonto, niin väitän, että en ole kumpaakaan näistä ryhmistä suuremmin arvostellut, enkä kumpaakaan kohtaan tunne sen suurempaa sympatiaa. Lestadiolaisia pidän suomalaisina ja suurta osaa Suomen nykymuslimeista en pidä, mutta osaan kyllä suhteuttaa nämä asiat, enkä sen vuoksi ole kummankaan puolella tai vastaan tässä nyt. Jos olen, ilmoitan siitä erikseen. Molempia pidän harhaoppisina.

Haluan kuitenkin vilpittömästi ja ilman ennakkoasenteita esittää tämän kysymyksen: Miten suuren osan liberaaleista ja suvaitsevista ystävistäni ärhäkät näkemykset lestadiolaisista poikkeavat niistä näkemyksistä, joita taas suvaitsemattomina, ja jopa rikollisina tai skinheadeina pidettyinä, on muslimeista? Minusta eivät oikeastaan mitenkään.

Koko arvoliberaali(suvaitsevainen) ajattelu on tietyllä tavalla kupla, joka aina vaatii sen, että oikeat viholliset löydetään kuplan ulkopuolelta. Tyrkitään, tai liberaalien kohdalla ehkä puhalletaan on parempi ilmaus, joitain pois, mutta aina tilalle tulee jotain, jota alkuun ei tunnisteta, mutta joka sitten ottaa suuremman roolin ja hajottaa koko kuplan. Jos olisin tyly, ja myönnän tämän todella hätiköidyksi, omasta, itselleni esittämästä kysymyksestäni innostuneeksi, puolittaiseksi ja lennosta kirjoitetuksi johtopäätökseksi, niin väittäisin, että liberaalit eivät osaa mennä - siis vanhan kunnon omatunnon kautta - itseensä ja ajatella sitä kautta. He katselevat koko ajan kuplastaan niitä, jotka he ovat onnistuneet sieltä ulkoistamaan tajuamatta, että ilmastointi tuo sisään jotain aivan muuta, kuin mitä he ovat toivoneet.

Kiinnostaa kuitenkin tuo kysymys.

Kirkkovuoden 13. sunnuntai

(Viis. 1: 13 - 15; 2: 23 - 24)
Sillä ei Jumala ole tehnyt kuolemaa, eikä hän iloitse elävien perikadosta. Sillä hän on luonut kaiken, että se olisi, ja mitä maailmaan on luotu, se palvelee elämää; ei ole siinä turmion myrkkyä, eikä tuonelalla ole valtaa maan päällä. Sillä vanhurskaus on kuolematon. Mutta jumalattomat kutsuvat kuoleman tykönsä teoillaan ja sanoillaan, pitävät sitä ystävänänsä ja ikävöitsevät sitä. He ovat tehneet liiton sen kanssa, koska ansaitsevat joutua sen omiksi. Sillä Jumala loi ihmisen katoamattomuuteen ja teki hänet oman olemuksensa kuvaksi. Mutta perkeleen kateudesta tuli kuolema maailmaan, ja ne, jotka hänen omansa ovat, saavat sen kokea.

(2. Kor 8: 7 - 9; 13 -15)
Niin kuin teillä on runsain mitoin kaikkea, uskoa, puhetaitoa, tietoa, kaikkinaista intoa ja sitä rakkautta, joka meistä on tarttunut teihin, niin teidän tulee myös olla runsaskätisiä tätä lahjaa antaessanne. En sano tätä käskeäkseni vaan koetellakseni teidän rakkautenne aitoutta kertomalla toisten innosta. Tehän tunnette Herramme Jeesuksen Kristuksen armon: hän oli rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te rikastuisitte hänen köyhyydestään. Tarkoitus ei toki ole, että muiden tilanteen helpottuessa te joutuisitte tiukalle. Kysymys on vastavuoroisesta jakamisesta. Nyt on teillä yllin kyllin ja voitte lievittää heidän puutettaan, sitten voivat taas he yltäkylläisyydestään lievittää teidän puutettanne, ja näin toteutuu oikeus ja kohtuus. Onhan kirjoitettu: -- Sillä, joka oli koonnut paljon, ei ollut liikaa, eikä siltä, joka oli koonnut vähän, puuttunut mitään.

(Mark. 5: 21 - 43)
Kun Jeesus oli veneellä palannut toiselle puolen järveä, hänen luokseen kerääntyi paljon väkeä. Hänen vielä ollessaan rannalla sinne tuli yksi synagogan esimiehistä, nimeltään Jairos. Jeesuksen nähtyään mies heittäytyi hänen jalkoihinsa ja pyysi hartaasti: "Tule, tyttäreni on kuolemaisillaan. Pane kätesi hänen päälleen, niin hän paranee eikä kuole." Jeesus lähti miehen mukaan, ja suuri väkijoukko seurasi häntä ja tungeksi hänen ympärillään. Siellä oli myös nainen, jota kaksitoista vuotta oli vaivannut verenvuoto. Hän oli kärsinyt paljon monien lääkärien käsissä ja kuluttanut kaiken omaisuutensa saamatta mitään apua; pikemminkin hänen tilansa oli huonontunut. Hän oli kuullut Jeesuksesta, ja nyt hän väentungoksessa tuli Jeesuksen taakse ja kosketti hänen viittaansa. Nainen näet ajatteli: "Jos pääsen koskettamaan edes hänen viittaansa, niin minä paranen." Siinä samassa verenvuoto tyrehtyi ja hän tunsi ruumiissaan, että vaiva oli poissa. Jeesus tunsi heti, että hänestä oli lähtenyt voimaa. Hän kääntyi tungoksessa ja kysyi: "Kuka koski vaatteisiini?" Opetuslapset sanoivat hänelle: "Sinä näet, millaisen tungoksen keskellä olet, ja kysyt: kuka koski minuun?" Mutta Jeesus katseli ympärilleen nähdäkseen sen, joka niin oli tehnyt. Nainen vapisi pelosta, sillä hän tiesi mitä hänelle oli tapahtunut. Hän tuli Jeesuksen eteen, heittäytyi maahan ja kertoi hänelle totuudenmukaisesti kaiken. Jeesus sanoi hänelle: "Tyttäreni, uskosi on parantanut sinut. Mene rauhassa, sinä olet päässyt vaivastasi." Jeesuksen vielä puhuessa tuotiin synagogan esimiehelle kotoa sana: "Tyttäresi kuoli jo, miksi enää vaivaisit opettajaa." Tämän kuultuaan Jeesus sanoi esimiehelle: "Älä pelkää, vaan usko." Hän ei antanut kenenkään muun tulla mukaansa kuin Pietarin ja Jaakobin sekä Johanneksen, Jaakobin veljen. He tulivat synagogan esimiehen kotiin, ja Jeesus näki hälisevän väenpaljouden ja kuuli ihmisten itkevän ja valittavan suureen ääneen. Hän meni sisään ja sanoi: "Miksi te noin hälisette ja itkette? Ei lapsi ole kuollut, hän nukkuu." Jeesukselle naurettiin. Mutta hän ajoi kaikki ulos, otti mukaansa lapsen isän ja äidin sekä seuralaisensa ja meni huoneeseen, jossa lapsi oli. Hän otti lasta kädestä ja sanoi hänelle: "Talita kuum!" Heti tyttö nousi ja käveli; hän oli kaksitoistavuotias. Kaikki olivat hämmästyksestä suunniltaan. Jeesus kielsi ankarasti heitä kertomasta tästä kenellekään. Tytölle hän käski antaa syötävää.