perjantai 2. joulukuuta 2011

Tragedian synty




Huomasin lehdestä, että Teema esittää tänään elokuvan Mozartin sisaresta. Saatan jopa katsoa, jos se tulee Areenaan. En tiedä Mozartin sisaresta mitään, sivistymättömiä kalastajia kun olemme, mutta elokuvan arviossa pidettiin traagisena sitä, että Mozartin sisaren lahjat olisivat menneet hukkaan, kun hänestä naisena ei tullut säveltäjää veljensä tapaan. En itse osaa ajatella ollenkaan noin ja olen aina ihmetellyt tuollaista ajattelua. Ihminenhän voi olla, ja usein onkin, onnellisimmillaan ja parhaimmillaan juuri "tylsän" porvarillisessa elämässä. Mozartin oma elämähän oli monella tapaa traaginen, eikä hän varmaankaan elämänsä aikana nauttinut siitä suosiosta, jonka hän on kuolemansa jälkeen saanut. Mozartin teokset ansaitsevat kaiken kunnian ja ne ovat hohdokkaita, mutta ei kai se hänen elämästään sen arvokkaampaa tee, kuin tavallisen perheenäidin elämästä.

Arviossa myös todettiin elokuvan sisältävän selviä epäuskottavuuksia: ei kuulemma ole ollut edes kuviteltavissa 1700-luvun Euroopassa, että nainen olisi matkustanut yksin. Itse kyllä pystyn kuvittelemaan moisen ja uskon, että 1700-luvun lopun Euroopassa sitä on myös tapahtunut ilman sen kummempaa dramatiikkaa.

8 kommenttia:

Tomi kirjoitti...

Käsittääkseni Mozart oli arvostettu ja kuuluisa jo eläessään. Hän oli tohelo taloudenpitäjä, joten hän oli persaukinen kokoajan.

Muuten ole samaa mieltä kirjoituksestasi.

Yli-Balthasar kirjoitti...

Eikös Birgitta reissaillut ympäri Eurooppaa jo monta sataa vuotta aikaisemmin? Ja onhan noita muitakin.

Näissä historiakuvissa, elävissä siis, on aina ongelmana tekijöiden täydellinen kyvyttömyys ymmärtää sitä, että menneisyyttä ei voi oikein kuvata ottamalla lähtökohdaksi naisen (tai kenen hyvänsä rahvaan jäsenen) aseman tänä päivänä ja siirtää se satojen vuosien takaiseen aikaan käsikirjoituksella.

Olen muuten ilokseni pannut merkille, että tänä vuonna Saturnalia-Yule -intoilijat ovat pysyneet aisoissa. Liekö ilmastomuutoksen ansiota. Tai eurokriisin.

Mitä parhainta adventti-aikaa IDAlle ja blogin lukijoille.

IDA kirjoitti...

Kiitoksia! Kun on vielä perjantai, niin laitetaan sen kunniaksi päivän lukukappale:

Vain lyhyt aika enää, ja Libanonin vuoret muuttuvat hedelmätarhaksi, ja tarhat ovat laajoja kuin metsät. Sinä päivänä kuurot kuulevat kirjan sanat, sokeat pääsevät synkästä pimeydestä ja heidän silmänsä näkevät. Kurjat riemuitsevat jälleen Herrasta ja köyhimmät iloitsevat Israelin Pyhästä, sillä sortajat ovat hävinneet ja pilkkaajat ovat poissa ja väärintekijät revitään juurineen maasta, nuo, jotka sanoillaan leimaavat viattoman syylliseksi ja puheillaan virittävät ansoja kaupunginportin tuomarille, nuo, joiden väärä todistus tuo syyttömälle tuomion. Sen tähden Herra, joka lunasti omakseen Abrahamin, sanoo Jaakobin suvulle näin: -- Nyt ei Jaakobin enää tarvitse olla häpeissään, enää eivät hänen kasvonsa kalpene. Sillä kun he näkevät keskuudessaan minun luomuksen -- omat lapsensa -- he jälleen pitävät pyhänä minun nimeni, pitävät pyhänä Jaakobin Pyhän ja vapisevat kunnioituksesta Israelin Jumalan edessä. Ja ne, joiden mieli on eksyksissä, tulevat järkiinsä, ja marisijat ottavat opikseen.

ja evankeliumiteksti:

Kun Jeesus jatkoi sieltä matkaansa, hänen peräänsä lähti kaksi sokeaa. He huusivat: "Armahda meitä, Daavidin Poika!" Ja kun Jeesus tuli perille, sokeat tulivat sisälle hänen luokseen. Jeesus kysyi: "Uskotteko te, että minä voin auttaa teitä?" "Uskomme, Herra", he vastasivat. Silloin hän kosketti heidän silmiään ja sanoi: "Tapahtukoon teille niin kuin uskotte", ja heidän silmänsä aukenivat. Jeesus varoitti heitä ankarasti: "Katsokaa, ettei kukaan saa tietää tästä." Mutta lähdettyään sieltä he levittivät hänestä tietoa koko sillä seudulla.

Siedetään myös pakanallista joulupukkia, ja varsinkin tonttuja mutta ei uskota niihin ;)

Tomi kirjoitti...

IDA tietäneekin, että joulun ajankohta on puhtaasti poliittinen päätös?

Anonyymi kirjoitti...

On ihan mahdollista tyytyä "vähempään", vaikka olisi lahjakas. Mutta ei se tarkoita, että kaikki, jotka olosuhteiden vuoksi tekevät näin, ovat onnellisia. Jotkut todella olisivat halunneet enemmän, mutta heille ei sitä sallittu. Wikipedian mukaan Marianne oli alistunut isänsä valtaan eikä esimerkiksi nainut lopulta sitä miestä, jota rakasti, koska isä sanoi "ei" vaan vanhan lesken, jolla oli jo omia lapsia.

Nykyajan käsitys tietysti usein on, että ihmiset ovat onnettomia, mikäli he eivät tavoittele lahjakkuutensa täyttymystä. Siinä mielessä on perusteltua sanoa, että tämä käsitys ulotetaan Marianneen. Me emme kuitenkaan tiedä, oliko Marianne onnellinen vai ei jo siksikin, että Marianne _ei saanut valita_. Hänet pakotettiin asemaansa. Jotkut ihmiset taipuvat, hyväksyvät ja tekevät onnen silloinkin. Monet eivät, VAIKKA olisivat itse valinneet saman, jos heidän olisi annettu valita. Pakko tekee sitä.

IDA kirjoitti...

Tomi:

Toki se on valinta ja päätös, joka sovitettiin kalenteriin. Toisaalta se sopii hyvin hanukkaan. Ellei deoterokanonisia kirjoja olisi poistettu kaanonista, niin jotkut varmaan vetäisivät asiasta sellaista profetiaa, että oksat pois ;)

Arawn:

Joo. Itseäni ärsytti siinä arvostelussa lähinnä se oletus, että "tavallinen" elämä olisi ollut jotenkin onnetonta ja suurena säveltäjänä olisi toteutunut jotain todellisempaa ja oleellisempaa. En tosiaan tiennyt taustoista mitään.

Elokuva on näköjään Areenassa

http://areena.yle.fi/video/1322867927606

Pitää katsoa.

Anonyymi kirjoitti...

Raha, kauneus ja julkinen maine ovat harhainen lupaus onnesta. Peruslottoajat tavallaan tietävät tämän, eikä suurin osa mene harhaan.

Jotkut jopa kuvittelevat, että ihmiset ovat näille huipuille kateellisia, kun heillä on "kaikkea".

-Milla

Anonyymi kirjoitti...

Tunnetumpi tapaushan on Robert Schumannin pianisti-säveltäjä-vaimo Clara Schumann, joka olisi saattanut jäädä kirkkaampana tähtenä musiikin historiaan, jos ei olisi synnyttänyt seitsemän lasta. Clara oli teininä superlahjakas konserttipianisti, mutta avioiduttuaan Schumannin kanssa ja lastentekoon ryhdyttyään hänen säveltäjänuransa ei voinut jatkua yhtä täysipainoisesti kuin miehellään.
Tuija