torstai 9. joulukuuta 2010

Poliittisen kentän puutostauti

Suomen poliittisen kentän vakavin puute on konservatiivisen oikeistopuolueen ja - politiikan lähes täydellinen puute. Suurta konservatiivista oikeistopuoluetta ei yksinkertaisesti ole. En ollenkaan väitä, että eurooppalaistyylinen konservatiivinen politiikka olisi ainoaa oikeaa, mutta sen täydellinen puuttuminen on kyllä valtiollisesti suurestikin ongelmallista.


Matalamielisimpiä esimerkkejä tästä ongelmallisuudesta ovat Kokoomuksen ministeri- ja kansanedustajatasolta tulevat kommentit parannuksen sakramentin merkityksestä ja siitä, kuinka valtion viranomaisten tulisi hallita sitä.

Linkki.

Kanta, jota ministeri Risikko ja kansanedustaja Sarkonmaa edustavat on puhtaasti sosialistinen kanta. On oireellista, että maan suurimmassa oikeistopuolueessa ei tiedetä mikä on rippi, sillä se kertoo sivistyksen auttamattomasta ohuudesta suuressa, perinteisessä puolueessa, joka pitää/piti itseään sivistyspuolueena. Voisi luulla, että puolueesta löytyisi joku, joka kertoo yksittäisille ministereille ja kansanedustajille asiasta, mutta mitä ilmeisimmin ei löydy.

Lyhyen selvityksen ripin olemuksesta ja miten se liittyy tähän poliittiseen vääntöön löytää kyllä helposti myös verkosta:
  "Rippisalaisuudesta puhuvat syvimmällä rintaäänellä monet, jotka vähiten asiaa tuntevat. Heillä tuskin on omaa rippi-isää. Käsitys ripistä taitaa perustua amerikkalaisten elokuvien antamaan yleissivistykseen. Syntyy vastenmielinen vaikutelma, että ministerit saalistavat vakavassa asiassa populistisia irtopisteitä"


Linkki

Ja yksi keskeinen syy tietysti onkin se, että toisin kuin aidosti konservatiivinen eurooppalainen oikeisto Kokoomus on aina valmis tekemään politiikka asialla kuin asialla mikäli se olettaa sen lisäävän kannatustaan. Muita periaatteita ei ole ja mitään sivistyksellisiä periaatteita ei edes tunneta.

Väitän, että keskiverto PS:n jäsen tietääkin tästä kristillisen - ja sitä kautta eurooppalaisen sivistyksen kannalta keskeisestä asiasta enemmän, kuin keskiverto Kokoomuksen jäsen. Ja tämä siitä huolimatta, että PS ei kyllä missään nimessä ole mikään klassinen konservatiivipuolue. Sillä on kuitenkin enemmän konservatiivista sydäntä ja aivoja, kuin Kokoomuksella, jolla on muovikuoret milloin mitäkin asiaa varten, mutta aina sama sosialistinen, valtiojohtoinen sisus. PS:n nykyinen politiikka on kuitenkin ehkä liian tempoilevaa ollakseen vakavasti konservatiivisena politiikkana otettavaa ( vaikka emme kyllä myönnä mitään ;) )

Merkkejä paremmasta on kuitenkin nähtävissä. Kokoomusnuoret ja PS:n nuoret ovat melko selkeästi emopuolueitaan kypsemmissä käsissä tässä mielessä. Tavallaan voikin visioida, että tulevaisuudessa sille pohjalle rakentuisi suomalainen, konservatiivinen oikeisto, jota ei ainakaan noin vuodesta 1970 eteenpäin ole lainkaan ollut.

2 kommenttia:

vieras kirjoitti...

Sekoomus on käytännössä Ylikansallinen sosialistinen vihreä puolue. Se on tainnut olla sitä siitä lähtien kun Juha Rihtniemi kuoli. Kari Suomalaisen kypäräpappia ei ole näkynyt aikoihin.

JOS kokoomuksen sisäinen valtavirta olisi sellainen mitä Wille Rydman edustaa, niin silloin sitä voisi pitää konservatiivisporvarillisena puolueena.

Ei kai tässä USA:n republikaanipuoluetta tarvita, kun on olemassa eurooppalaiset konservatiivisporvarilliset perinteet valmiina. Btw. luulen että jenkit eivät edes tajua termiä "porvari".

Off-topic: miten olet viime aikoina seurannut Athletic Bilbaon edesottamuksia?

IDA kirjoitti...

Off-topic: miten olet viime aikoina seurannut Athletic Bilbaon edesottamuksia?

Athletic Club ei ole koskaan offtopic. Tunnen ajoittain pahaa omaatuntoa, että en ole raportoinut kauden etenemisestä. Jos nyt lupaan vakaasti, että en raportoikaan niin varmaan sisäinen dialogini ajautuu väistämättä siihen, että aloitan raportoinnin jo tänä viikonloppuna ;)