Jälkiteollinen aika

Olen usein kirjoittanut, että Englantia ei enää ole. Omalta kohdaltani juttu lähti liikkeelle puolittaisesta vitsistä Futisforumilla. On valitettavaa, että kiihkeä keskusteluni aiheesta nimimerkki Timmyn kanssa on näköjään hävinnyt bittiavaruuteen, eikä sitä enää löydy Forumin arkistoista. Mutta mitäpä näistä, nekään tekstit eivät olleet valtakunnansyyttäjän viraston hyväksymiä, kuten ei ole tämäkään.

Miellyttävää - tai sitten ei - on huomata, että muutkin ovat samaa mieltä. Lawrence Austeria kommentoiva intialainen, lännessä asuva työläinen ( työläinen siis laajassa mielessä, vastapainona humanisteille ) antaa aika masentavan kuvan Englannin kyvystä tehdä enää yhtään mitään.

They cannot build a damn thing properly--everything they make breaks down in no time and the quality is usually atrocious. Time was when the Brits built bridges in India in the 19th century that are still standing (even though they were only meant to last a couple of decades)

En oikeastaan epäile, etteikö hän olisi ainakin osittain oikeassa.

Vaikka kuinka kuvittelisimme elävämme jossain jälkiteollisessa ajassa, niin tämänkin ajan voittajia ja selviytyjiä tulevat olemaan ne, jotka tekevät asioita ( esineitä ) hyvin. Luopuminen tuotannosta sillä oletuksella, että pystyy myymään asiantuntemusta on itsensä tuomitsemista erittäin vähäkaloriselle dietille, jonka kesto sitten riippuu pitkälle muista. Tuotantoa tekevät menevät hiljalleen asiantuntemuksessa ohi ja ne keillä ei ole tuntumaa tuotantoon menettävät hiljalleen asiantuntemuksensa. Ei kukaan tarvitse jotain mystisiä it-insinöörejä maasta, jossa ei osata rakentaa taloja ja jossa sillat sortuvat. Jokainen, joka osaa rakentaa sillan, pystyy taas tarvittaessa tekemään tietokoneohjelmat ja vastaavat itse.