tiistai 8. heinäkuuta 2008

Sisämaanmatkailua



Poliittisessa kiihkossa unohtui kokonaan kehua Tampere, jossa vierailin varsinaisesti ensimmäistä kertaa. Kerran aiemmin olen ajanut kaupungin läpi joskus hamalla 90-luvulla. Jalkapallostadion oli ihan hieno, joskin hieman modernilla tavalla hataran näköinen, eikä ilmeisesti lainkaan niin loistavalla paikalla, kuin Kotkan ja Myllykosken todelliset jalkapallopyhätöt. Pyynikintori oli viihtyisän tuntuinen paikka ja siitä oli helppo suunnistaa Särkäniemeen ja sitä kautta kohti Lahtea, koska huvipuiston korkea torni näkyi erittäin hyvin. Ei siis mitään valittamista.

Seuraavaksi kehun varmaankin Varkauden idyllisen tehdaskaupungin, jonka jalkapallojoukkue käy Kotkassa asti häviämässä pelejä, sekä mitä ilmeisimmin Kauhajoen mahtipontisen pitäjän.

4 kommenttia:

Linkomiehen perillinen kirjoitti...

Oletkos Ylihärmän puolelle eksynyt Kauhajoelta? Siellä on Kankaan kylän lähellä peltoaukeiden laidassa kyltti, jossa lukee... "lakeus". Notta tyhmempikin ymmärtää.

IDA kirjoitti...

En, kun olen ajellut etelästä päin. Ikaalinen, Kankaanpää jne...

Kumitonttu kirjoitti...

Ida näytti olevan kaunottaren nimenä päivällä kun selailin paperiprinttiä :-)

Tuolla aiemman kirjoituksen kommentissa viisas lapsi kommentoi isänsä suulla, että huomasi tarhakaverinsa punaisen takin muttei enemmistöstä poikkeavaa ihonväriä.

Eilen kuulin toisenlaisen tarinan, todellisen sellaisen. Kaverin perhe asuu sellaisella alueella, jossa ei ole mustia ihmisiä - sellaisia on aika paljon. 2-v lapsi oli katsellut Madonnan ja malawilaisen adoptiolapsensa kuvaa lehdessä, ja sanonut: "Apina!". Äitinsä oli opettanut, että "Ei apina vaan musta". Vauva oli vaan katsonut äitiään kuin tyhmää, ja todennut uudestaan että "On apina". Onneksi olen yrittänyt tuoda esiin, että olen punaniska, joten minulla on myös oikeus pitää tätä tapahtumaa hauskana. En naura siinä mustille enkä Madonnan lapselle, vaan tapaus on hauska samalla tavalla kuin humalaisen kohellus. Humalaiset ja lapset jne. Komiikkaan kuuluu joku yllätys - joku, joka rikkoo sen, mitä odotetaan tulevaksi.

Kokemuksesta voin kertoa, että monet nuoret vanhemmat luulevat lastensa olevan jotenkin fiksumpia kuin muut, ja etsivät esimerkkejä sellaisesta käytöksestä, joka tukee näitä harhaluuloja. Lapset on lapsia - eroja alkaa tulla vasta myöhemmin, kun koulutus alkaa näkyä. Valitettavan usein nämä samat eliitti-isät ja -ellit sitten ovat yhtä sokeita/valikoivia myös muille ympärillään tapahtuville asioille.

Mutta se siitä, ei kannata kiistellä hölmöjen kanssa - ihmiset ei ehkä huomaa eroa.

IDA kirjoitti...

"Ida näytti olevan kaunottaren nimenä päivällä kun selailin paperiprinttiä :-)"

Joo. Tuossa suhteessa meillä on kaimojen kanssa selkeä työnjako: jokainen hoitelee sitä tonttia, jonka kokee osaavansa ;)

Itse suhtaudun kaikkeen lasten poliittiseen tai ideologiseen kasvatukseen syvällä epäluulolla. Olen myös melko varma, että lapset oppivat toisistaan ja porukoista, joissa he liikkuvat ehkä jopa enemmän kuin vanhemmilta. Selkeään kiusaamiseen pitää tietysti ehdottomasti puuttua ja esimerkiksi koulun pitää olla sellainen paikka, että lapset eivät siellä määrää sääntöjä ja jokaisella on mahdollisuus tuntea siellä olonsa turvalliseksi. Minusta se hoituisi vanhanaikaisella koulukurilla, jolla en siis tarkoita mitään hakkaamista, sillä Suomen koululaitos ei mikään englantilainen popelokuva ole vanhanaikaisestikaan ollut.

Monet asiat menevät paremmin ohi, jos ei loukkaannuta niin herkästi. Itse olisin varmaan sanonut jotain tyyliin "ite oot apina." :)

Itse en missään tapauksessa haluaisi vatvoa tuota Tiedemiehen blogia negatiivisesti, koska olen siis pitänyt sitä ihan hyvänä.

Korrrostan - vaikkapa sitten hiihtoliiton tapaan ;) - että halusin vain korjata niitä väärinkäsityksiä, jotka liittyivät ns. kämyskeneen ja jotka ovat asiaa edes hieman tuntevan näkökulmasta jotenkin aika kammottavia.

Se saattoi olla tyhmääkin ja olen ehkä loukkaantunut itsekin liian herkästi. En tiedä.